Yrittäjillä on verrattain vähän sairauspoissaoloja, mutta ne ovat usein pitkiä
Sairausajan sosiaaliturvan merkitys on koronaepidemian aikana korostunut. Kelan sairauspäivärahaetuuksilla korvataan myös yrittäjille sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä. YEL-vakuutetulle yrittäjälle voidaan maksaa päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien poissaolokaudet ovat verrattain pitkiä.
Yrittäjien YEL-vakuutus täytti viime vuonna 50 vuotta(Opens in a new tab). YEL-vakuutuksen merkityksestä puhutaan usein eläketurvan näkökulmasta, mutta YEL-vakuutus turvaa yrittäjälle muutakin ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Keskeinen osa tätä turvaa on sairausajan turva, jonka merkitys on koronaepidemian aikana noussut uudella tavalla esiin.
Palkansaajien tavoin myös yrittäjät voivat saada Kelasta ansiosidonnaista sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden kestettyä vähintään omavastuuajan eli sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Tältä omavastuuajalta palkansaaja saa työnantajaltaan tyypillisesti täyttä palkkaa. YEL-vakuutettu yrittäjä voi puolestaan saada sairauspäivärahan omavastuuajalla Kelasta YEL-päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisiltä päiviltä.
Sairauden edelleen jatkuessa YEL-päivärahakauden jälkeen tulonmenetystä korvaava etuus vaihtuu tavalliseksi sairauspäivärahaksi. Sekä YEL-päiväraha että varsinainen sairauspäiväraha perustuvat YEL-vakuutetulla YEL-työtuloon.
Yrittäjistä noin yhdeksällä prosentilla vuoden aikana YEL-päivärahakausi
YEL-päivärahat muodostavat vain pienen siivun sairauspäivärahaetuuksien kokonaisuudesta. Vuonna 2020 sairauspäivärahaetuuksia (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha) maksettiin yhteensä 906 miljoonaa euroa. YEL-päivärahojen osuus näistä oli 8,6 miljoonaa euroa eli noin prosentti. Myös korvattujen YEL-päivärahapäivien määrä (171 200 päivää) vastasi noin yhtä prosenttia kaikista korvatuista sairauspäivärahaetuuspäivistä.
2010-luvulla YEL-päivärahaa saaneiden vuosittainen määrä on vaihdellut noin 15 000 – 18 000 hengen välillä. Vuodesta 2018 alkaen YEL-päivärahaa on voinut saada heti sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen (tätä ennen vasta 1+3 päivän jälkeen), mikä luonnollisesti kasvatti saajien määrää.
Koronaepidemiasta huolimatta YEL-päivärahaa saaneiden määrässä ei tapahtunut muutosta vuosien 2019 ja 2020 välillä; molempina vuosina saajia oli lähes täsmälleen 18 000. Toisaalta huomionarvioista on se, ettei YEL-päivärahaa saaneiden määrä myöskään pienentynyt, vaikka aikavälillä 2019–2020 tavallisen sairauspäivärahan saaminen väheni(Opens in a new tab).
Eläketurvakeskuksen(Opens in a new tab) mukaan Suomessa oli vuonna 2019 noin 211 000 YEL-vakuutettua yrittäjää. YEL-päivärahaa saaneiden (17 979) osuus YEL-vakuutetuista oli siten noin 9 %.
Kuitenkin tiedetään, että selvästi tätä suuremmalla osuudella yrittäjistä on vuoden aikana sairauspoissaoloja. Tilastokeskuksen Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013(Opens in a new tab) -tutkimuksessa itsensätyöllistäjistä runsaalla kolmanneksella oli ollut töistä poissaoloja oman sairautensa takia viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus lienee suunnilleen samaa luokkaa nykypäivänä. YEL-päiväraha näyttäisi siten olevan varsin alikäytetty etuus, vaikka huomioitaisiin se, että osa yrittäjien sairauspoissaoloista on kestänyt vain yhden päivän, jonka ajalta YEL-päivärahaa ei ole oikeutta.
Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan(Opens in a new tab) palkansaajista lähes kaksi kolmesta oli ollut viimeisen vuoden kuluessa poissa töistä oman sairautensa takia. Yrittäjillä on siten yleisesti huomattavasti vähemmän sairauspoissaoloja kuin palkansaajilla.
YEL-päivärahassa korostuvat eri sairausryhmät kuin tavallisessa sairauspäivärahassa
Yrittäjille maksettujen YEL-sairauspäivärahapäivien diagnoosijakauma on varsin erilainen kuin koko väestölle maksettujen tavallisten sairauspäivärahojen diagnoosijakauma (kuvio 1).
YEL-päivärahapäivissä esimerkiksi hengityselinten sairauksien painoarvo huomattavasti suurempi kuin tavallisessa sairauspäivärahassa. Tämä johtuu siitä, että YEL-päivärahalla korvataan lyhyitäkin poissaoloja sellaisten sairauksien perusteella, jotka eivät välttämättä johda pidempään tavallisella sairauspäivärahalla korvattavaan kauteen.
Toisaalta vaikka mielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina nousseet(Opens in a new tab) tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ohi merkittävimmäksi tavallisen sairauspäivärahan maksupäiviä aiheuttavaksi sairausryhmäksi, on tämän sairausryhmän osuus YEL-päivärahapäivistä verrattain pieni.
Kuvio 1. YEL-päivärahassa korostuvat osin eri sairaudet kuin tavallisessa sairauspäivärahassa. Lähde: Kelan tilastot.
Yrittäjillä sairauspäivärahalla korvatut poissaolokaudet ovat pidempiä kuin palkansaajilla
Tavallisen sairauspäivärahan saamista – eli vähintään 10 arkipäivän pituisia sairauspoissaoloja – koskevan tutkimuksemme(Opens in a new tab) mukaan yrittäjillä on vähemmän korvattuja sairauspäivärahakausia kuin palkansaajilla (kuvio 2). Sen sijaan yrittäjillä poissaolokaudet ovat pidempiä kuin palkansaajilla (kuvio 3).
Tutkimuksessa tarkastelimme vuoden 2013 sairauspäivärahakausia 25–62-vuotiaassa väestössä. Tuon jälkeen mielenterveyden häiriöiden merkitys sairauspoissaolojen aiheuttajana on kasvanut. Meneillään olevan, tuoreempaa aineistoa hyödyntävän tutkimuksemme alustavien tietojen mukaan yrittäjien ero palkansaajiin on kuitenkin pysynyt suunnilleen ennallaan.
Kuvio 2. Yrittäjät saavat palkansaajia harvemmin sairauspäivärahaa. Lähde: Blomgren & Jäppinen 2021.
Kuvio 3. Yrittäjillä poissaolokaudet pidempiä kuin palkansaajilla. Lähde: Blomgren & Jäppinen 2021.
Yrittäjät ovat keskimääräistä terveempiä mutta saattavat myös pitkittää sairauspoissaolokauden aloittamista
Yrittäjillä on kaikkiaan vähemmän sairauspoissaoloja kuin palkansaajilla. Osin selityksenä voi olla se, että yrittäjät ovat terveempiä kuin palkansaajat(Opens in a new tab), mikä voi osin johtua keskimääräistä terveempien henkilöiden hakeutumisesta yrittäjiksi. Sairauspoissaolon tarpeeseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi se, että yrittäjillä on suuri vapaus itsenäisesti järjestää työnsä ja työtehtävänsä itselleen sopivalla tavalla.
Yrittäjillä voi myös olla palkansaajia suurempi kynnys jäädä sairauslomalle, sillä etenkin pienyrittäjillä yrityksen tuottavuus riippuu vahvasti omasta työpanoksesta – kovin pienillä oireilla ei siten jäädä työstä pois. Sairaana työssä oleminen näyttäisikin yrittäjillä olevan jonkin verran yleisempää(Opens in a new tab) kuin palkansaajilla.
Tulkintoja tukee edellä mainitun tutkimuksemme tulos, jonka mukaan yrittäjillä sairauspäivärahakausia on vähän, mutta alkaneet kaudet ovat pitkiä. Tämä voi kertoa siitä, että yrittäjät saattavat pitkittää poissaolokauden aloittamista niin pitkään, että sairaus on jo kehittynyt vakavammaksi ja toipuminen vaatii pidemmän poissaolon.
Yrittäjät tuntevat heikosti oikeutensa sairausajan sosiaaliturvaan
YEL-vakuutus turvaa yrittäjälle ansiosidonnaisen korvauksen sairauspoissaolon ajalta. Kun yrittäjistä noin kolmanneksella on sairauspoissaoloja vuoden aikana, mutta YEL-päivärahaa saa vain alle kymmenesosa yrittäjistä, lienee etuuden alikäyttö merkittävää. Monella yrittäjällä on varsin heikko tietämys oikeudestaan sosiaaliturvaan(Opens in a new tab). Siten oikeutta YEL-päivärahaan ei kenties tunneta.
Lisäksi päivärahan hakeminen saatetaan kokea vaivalloiseksi. YEL-päivärahan hakemiseen tarvitaan lääkärintodistus tai terveyden- tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Sen järjestäminen voi olla yrittäjälle hankalaa, etenkin siksi, että työterveyshuoltoa ei useinkaan ole käytettävissä. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mutta yrittäjille itselleen vastaavan palvelun hankkiminen on vapaaehtoista. Yrittäjät Suomessa 2017(Opens in a new tab) -tutkimuksen mukaan työterveyshuollon oli järjestänyt itselleen vain reilu neljännes ilman palkattua työvoimaa toimivista yrittäjistä.
YEL-vakuutukseen määritellyn vuositulon merkitystä ei myöskään välttämättä täysin tunneta. Ansiosidonnaisen sairausturvan kattavuus riippuu YEL-vakuutusta varten ilmoitetuista YEL-työtuloista. Tuoreen tutkimuksen mukaan(Opens in a new tab) valtaosa yrittäjistä alivakuuttaa itsensä. YEL-vakuutuksen etuja ei ehkä nähdä tai vakuutus koetaan kalliiksi suhteessa hyötyyn. Usein yrittäjät ottavat siksi vain minimimääräisen YEL-vakuutuksen. Tällöin myös päivärahan taso jää matalaksi.
Yrittäjien työkykyä on tuettava ja tietämystä päivärahaoikeudesta lisättävä
Yrittäjät saattavat jäädä työkykyriskien seurannassa katveeseen. Jos yrittäjätkin saadaan jo sairauden varhaisessa vaiheessa terveyspalveluiden ja sairauspäivärahaetuuksien piiriin, mahdollistuu yrittäjien työkyvyttömyysriskien varhaisempi tunnistaminen ja työkyvyttömyyden pitkittymistä ehkäisevien toimien aloittaminen.
Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren(Opens in a new tab)
Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
Twitter: @SauliJappinen(Opens in a new tab)
Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
Twitter: @perhonir(Opens in a new tab)
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lue lisää:
Blomgren Jenni (2019): Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä(Opens in a new tab). Kelan Tutkimusblogi 7.8.2019.
Blomgren Jenni (2021): Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020(Opens in a new tab). Kelan Tutkimusblogi 13.1.2021.
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2021): Incidence and Length of Sickness Absence among Hierarchical Occupational Classes and Non-Wage-Earners: A Register Study of 1.6 Million Finns(Opens in a new tab). International Journal of Environmental Research and Public Health 2021;18(2):501. DOI: 10.3390/ijerph18020501.
Kiander Jaakko (2020): YEL täyttää 50 vuotta. Eläketurvakeskuksen blogi.
Pärnänen Anna, Sutela Hanna (2014): Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013(Opens in a new tab). Helsinki: Tilastokeskus
Salonen Janne, Koskinen Lasse, Nummi Tapio (2020): The risk of under‐insurance in the Finnish statutory pension scheme for self‐employed workers: A trajectory analysis(Opens in a new tab). International Social Security Review 2020;73(4):25–48.
Stephan Ute, Roesler, Ulrike (2010): Health of entrepreneurs versus employees in a national representative sample(Opens in a new tab). Journal of Occupational and Organizational Psychology 2010,83(3): 17–738.
Sutela Hanna, Pärnänen Anna (2018): Yrittäjät Suomessa 2017(Opens in a new tab). Helsinki: Tilastokeskus.
Sutela Hanna, Pärnänen Anna, Keyriläinen Marianne (2019): Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018(Opens in a new tab). Suomen Virallinen Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus.
