Palveluseteli lisää yksityisen sektorin roolia varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt kunnallisten palveluiden osuutta ja kasvattanut yksityisten palveluiden osuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteli on korvannut myös yksityisen hoidon tukea. Vaikutukset vaihtelevat erityyppisten kuntien välillä.
Yksityisen varhaiskasvatuksen käyttö yleistyi merkittävästi Suomessa 2010-luvulla. Varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista oli yksityisten palveluiden piirissä 11 prosenttia vuonna 2000 ja lähes 19 prosenttia vuonna 2019. Osuus siis lähes kaksinkertaistui kahdessakymmenessä vuodessa. Palvelusetelin käyttöönotto on vaikuttanut kehitykseen huomattavasti, kertoo tuore tutkimus.
Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kunnat voivat päättää, tuottavatko varhaiskasvatuspalvelut itse, vai hankkivatko palvelut toiselta palveluntuottajalta. Perheet ovat vuodesta 1997 voineet saada yksityisen hoidon tukea Kelalta ja mahdollista kuntalisää kunnalta. Kunnat ovat voineet vuodesta 2009 myöntää perheille varhaiskasvatuksen palveluseteleitä. Palveluseteli yhdistelee piirteitä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Palvelusetelin käyttöönotto vähentää sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen osuutta
Palvelusetelin käyttöönotto vähensi tutkimuksen mukaan kunnallisten palveluiden osuutta keskimäärin 3 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla ja 7 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiaiden lasten kohdalla. Palveluseteli korvasi yksityisen hoidon tuen käytöstä keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiailla ja 3 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiailla.
– Palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen käyttöä, mutta vaikutukset yksityisten päiväkotien määrään eivät ole yhtä selviä. Suuret kaupungit, jotka eivät ottaneet tutkimusjaksolla käyttöön palveluseteliä, voivat vaikuttaa tulokseen huomattavasti, sanoo Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen.
Suurin osa varhaiskasvatuspalveluista tuotetaan kuitenkin edelleen julkisesti. Vuonna 2019 Suomen päiväkodeista lähes kolme neljästä oli kunnallisia. Lähes puolessa kunnista yksityistä varhaiskasvatusta ei ollut lainkaan. Toisaalta joissain kunnissa yksityisten palveluiden osuus oli noin 40 prosenttia.
– Palvelusetelin avulla kunnat ovat voineet paikata omaa palveluntuotantoaan. Kunnat ovat myös voineet korvata olemassa olevia ostopalvelusopimuksia palvelusetelin käytöllä, sanoo Räsänen.
Palvelusetelin vaikutukset vaihtelevat erityyppisissä kunnissa
Yksityisten palveluiden osuus kasvoi palvelusetelin vaikutuksesta etenkin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa palvelusetelin käyttöönotto pienensi yksityisen hoidon tuen osuuden puoleen ja pienemmissä kunnissa enemmän.
– Monet kunnat ovat pyrkineet palvelusetelillä vastaamaan lisääntyneeseen palveluntarpeeseen. Toisaalta on mahdollista, että pienillä paikkakunnilla varhaiskasvatuksen kysyntä on vähentynyt ja etenkin julkisia päiväkoteja on suljettu, pohtii Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ville Ruutiainen.
Palvelusetelin käyttöönottoa perustellaan usein sillä, että se antaa aiempaa useammille perheille mahdollisuuden valita palveluntuottajan julkisten ja yksityisten välillä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut huoltajat kuitenkin käyttävät palveluseteliä matalasti koulutettuja huoltajia useammin.
– Suomalainen varhaiskasvatus on perustunut vahvaan julkiseen palvelujärjestelmään sekä pieneen, melko itsenäiseen ja yksityisen hoidon tuella tuettuun yksityiseen sektoriin. Palvelusetelit valtaavat tilaa molemmilta perinteisemmiltä järjestelmiltä, mutta mitä se tarkoittaa lasten ja perheiden näkökulmasta, vaatii lisää tutkimusta, sanoo Ruutiainen.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Ruutiainen, Ville & Räsänen, Tapio. (2024). Universalismin ja markkinamallin välissä – Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönoton vaikutuksia varhaiskasvatusjärjestelmälle. Yhteiskuntapolitiikka 4/2024. URN:NBN:fi-fe2024112797220
Ville Ruutiainen
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
tutkijatohtori Tampereen yliopisto (1.8.-31.12.2024)
ville.i.ruutiainen@jyu.fi
040 805 3539
Tapio Räsänen
erikoistutkija, Kela
tapio.rasanen@kela.fi
puh. 020 634 1789
