Information package: Rehabilitation allowance for young persons | Kela’s Info TrayKela’s Info TraySkip to content

Information package: Rehabilitation allowance for young persons

Published 10.6.2025Edited 1.9.2025

The following is a brief overview of the current level and trends in the number of recipients of rehabilitation allowance for young persons, analysed by sex, region and diagnostic category. It also looks at the take-up of other benefits and services among recipients of rehabilitation allowance for young persons. The text concludes with an overview of legislative amendments and research relevant to the allowance.

The purpose of the rehabilitation allowance for young persons is to ensure that young persons can start and finish vocational rehabilitation, to improve their chances of finding employment and to provide economic security.

From the beginning of 2025 onwards, the allowance can be granted to young persons between 18 and 19 years of age (for those born in 2008 or earlier, the age limit is 16 years) whose ability to work and study, earn a living or choose a career has worsened because of illness, injury or impairment, and who need particular support to benefit from vocational rehabilitation. A personal study and rehabilitation plan is also a requirement.

Having increased consistently for many years, the number of recipients of the rehabilitation allowance for young persons declined in 2004

In 2024, a little less than 15,000 young persons received rehabilitation allowance for young persons.

The number of recipients saw a significant increase in recent years from a little under 5,000 in 2010 to almost 8,000 in 2015 and further to a little less than 14,000 in 2023 and nearly 16,000 in 2023. In 2024, however, the number of recipients decreased.

The changes made in 2014 to the legislation governing vocational rehabilitation were the main factor behind the previous increase. They removed the requirement of impending disability from the qualifying criteria for the rehabilitation allowance,

and made vocational rehabilitation and the allowance more widely available. In determining eligibility for the allowance, it has since 2014 been possible to consider also whether a customer’s ability to study has deteriorated and to look at their overall circumstances, including their physical, mental and social functioning.

Until 2019, there were more men than women among the recipients. Since 2020, women have been in the majority. In 2024, rehabilitation allowance for young persons was paid to 8,000 women and a little less than 7,000 men.

Regional differences in the take-up of rehabilitation allowance for young persons

In 2024, rehabilitation allowance for young persons was received by

  • 4.6% of the population aged 16–19
  • 1% of the population aged 20–24

Insofar as the population aged 16–19 is concerned, the highest percentages of recipients in 2024 were seen in North Savo (8.4%) and North Karelia (8.0%). Among the regions in mainland Finland, the lowest percentages were recorded in Uusimaa (2.7%) and Ostrobothnia (2.8%).

In the 20–24 age group, the highest percentages were seen in North Savo (2.0%) and South Savo (1.9%), and the lowest in Uusimaa (0.6%) and South Karelia (0.6%).

Mental health and behavioural disorders are the most common medical reasons for receiving rehabilitation allowance for young persons

The most common medical reasons for receiving rehabilitation allowance for young persons are

  • mental health and behavioural disorders
  • neurological illnesses
  • congenital malformations and chromosomal abnormalities.

As of the end of 2024, 92% of the recipients of rehabilitation allowance for young persons had a diagnosis of a mental health or behavioural disorder. The most common diagnoses were

  • hyperactivity disorders (ADHD)
  • depression
  • pervasive developmental disorders
  • anxiety disorders
  • intellectual disability
  • developmental disorders of scholastic skills

Other common illnesses and impairments behind recipiency of rehabilitation allowance for young persons included

  • CP syndrome
  • epilepsy
  • illnesses of eye and ear
  • congenital malformations involving several organ systems
  • Down’s syndrome
  • certain conditions that affect the musculoskeletal system that emerge in childhood or adolescence, such as juvenile rheumatoid arthritis

Changes in the number of recipients of the rehabilitation allowance for young persons and their qualifying diagnoses following a legislative amendment enacted in 2014

Over a period of ten years, there has been a significant increase in disorders of psychological development, behavioural and affective disorders typically appearing in childhood or adolescence, mood affective disorders, and neurotic, stress-related and somatoform disorders as the medical reasons for receiving rehabilitation allowance for young persons. Compared to previous years, intellectual disability is today a less common reason for receiving rehabilitation allowance for young persons.

This is partly due to a legislative amendment carried out in 2014 that added the deterioration of learning ability and a person’s overall circumstances as grounds for awarding the allowance. On the other hand, the amendment both increased the number of recipients and enabled young persons with issues such a learning disability to qualify for the allowance.

Recipients of rehabilitation allowance for young persons and other benefits available from Kela

Recipients of rehabilitation allowance for young persons are also often paid other social security benefits. This is also common among recipients of other benefits; many people receive more than one social security benefit at the same time. For detailed figures on the rehabilitation allowance for young persons, see the tables in this section.

In 2024, psychoactive medicines were purchased by 47% of all recipients of rehabilitation allowance for young persons, while 29% purchased ADHD medications and 27% had the right to a special rate of reimbursement for at least one prescription medicine.

General housing allowance was paid to 31% of the recipients of rehabilitation allowance for young persons. Altogether 19% received basic social assistance, while 7% were paid a Kela unemployment benefit and 29% received disability benefits.

Of all recipients, 19% were reimbursed for the costs of private medical care and 15% for travel costs.

Among recipients of rehabilitation allowance for young persons, 14% received other vocational rehabilitation services, while 13% received intensive medical rehabilitation, 9% rehabilitative psychotherapy and 6% rehabilitation services provided on a discretionary basis.

Altogether 10% received financial aid for students, while 6% were paid sickness allowance.

Some of the recipients of rehabilitation allowance for young persons were also paid another rehabilitation allowance or received other benefits from Kela. More detailed recipient figures are found in the table.

Other Kela benefits paid in 2024 to recipients of rehabilitation allowance for young persons
Benefit Persons in the target group who received this benefit % of the target group
Rehabilitation allowance for young persons 14,900 100.00
Psychoactive medicines 6,977 46.83
General housing allowance (paid to the recipient or their partner) 4,606 30.91
Disability benefits 4,374 29.36
Medicines for ADHD 4,253 28.54
Currently entitled to a special rate of reimbursement for at least one prescription medicine 3,999 26.84
Doctors’ fees 2,839 19.05
Basic social assistance 2,819 18.92
Travel costs 2,304 15.46
Vocational rehabilitation 2,134 14.32
Intensive medical rehabilitation 1,969 13.21
Student financial aid 1,475 9.90
Rehabilitative psychotherapy 1,356 9.10
Unemployment benefits paid by Kela 1,075 7.21
Labour market subsidy 1,040 6.98
Any sickness allowance benefit 945 6.34
Sickness allowance 944 6.34
Rehabilitation services provided on a discretionary basis 903 6.06
Rehabilitation allowance under the Act on Kela Rehabilitation 554 3.72
Kela disability pension 334 2.24
Dental care 304 2.04
Examination and treatment 189 1.27
Rehabilitation allowance, Vocational rehabilitation for young persons (Section 7 a) 74 0.50
Child benefit 72 0.48
Conscript’s allowance 68 0.46
Basic unemployment allowance 36 0.24
Rehabilitation allowance, No information on legal basis of eligibility 32 0.21
Rehabilitation allowance, Health Care Act 2 0.01
Rehabilitation allowance, Health Care Act (rehabilitation for substance abuse) 2 0.01
Rehabilitation allowance, Child Welfare Act 1 0.01
Rehabilitation allowance, Social Welfare Act (rehabilitation for substance abuse) 1 0.01

 

Recipients of rehabilitation allowance for young persons who were entitled to a special rate of reimbursement for prescription medicines in 2024 by main diagnostic category
  Diagnostic category Persons entitled to a special rate of reimbursement at any time during the year %    
F00-F99 Mental and behavioural disorders 2,426 16.28
G00-G99 Diseases of the nervous system 512 3.44
E00-E90 Endocrine, nutritional and metabolic diseases 496 3.33
J00-J99 Diseases of the respiratory system 471 3.16
M00-M99 Diseases of the musculoskeletal system and connective tissue 161 1.08
K00-K93 Diseases of the digestive system 121 0.81
I00-I99 Diseases of the circulatory system 93 0.62
L00-L99 Diseases of the skin and subcutaneous tissue 88 0.59
C00-D48 Neoplasms 36 0.24
Q00-Q99 Congenital malformations, deformations and chromosomal abnormalities 25 0.17
H00-H59 Diseases of the eye and adnexa 20 0.13
N00-N99 Diseases of the genitourinary system 18 0.12
D50-D89 Diseases of the blood and blood-forming organs and certain disorders involving the immune mechanism (D46 Myelodysplastic syndromes 1 person) 16 0.11
Z00-ZZB Factors influencing health status and contact with health services 16 0.11
S00-T98 Injury, poisoning and certain consequences of external causes (T86 - Complications of transplanted organs and tissue 12 persons) 12 0.08
R00-R99 Symptoms, signs and abnormal clinical and laboratory findings, not elsewhere classified 10 0.07
P00-P96 Certain conditions originating in the perinatal period 4 0.03

 

The 20 most common medicines/medicinal products for which recipients of rehabilitation allowance for young persons were entitled to a special rate of reimbursment in 2024 are shown in the table below.

The 20 most common medicines/medicinal products for which recipients of rehabilitation allowance for young persons were entitled to a special rate of reimbursement in 2024
Number of reimbursement entitlement Medicine/medicinal product Diagnosis
331 Atomoxetine, dexamphetamine, guanfacine and lisdexamfetamine F90
203 Chronic asthma and similar chronic obstructive pulmonary diseases J45
111 Epilepsy and comparable convulsive disorders G40
103 Diabetes, insulin-treated E10
215 Diabetes, non-insulin-treated E10
182 Brivaracetam, eslicarbazepine, gabapentin, lacosamide, levetiracetam, perampanel, pregabalin, tiagabine and zonisamide G40
112 Severe psychotic and other severe mental disorders F29
183 Lamotrigine and topiramate G40
202 Disseminated connective tissue diseases, rheumatoid arthritis and comparable conditions M08
281 Abatacept, adalimumab, etanercept, golimumab, guselkumab, ixekizumab, infliximab, risankizumab, sarilumab, secukinumab, certolizumab pegol and tocilizumab (inflammatory rheumatic diseases) M08
313 Abatacept, adalimumab, bimekizumab, etanercept, golimumab, guselkumab, ixekizumab, infliximab, risankizumab, sarilumab, secukinumab, certolizumab pegol, tocilizumab and ustekinumab M08
186 Growth hormone E23
112 Severe psychotic and other severe mental disorders F32
101 Anterior pituitary hypofunction E23
208 Ulcerative colitis and Crohn’s disease K51
317 Topical pimecrolimus and tacrolimus L20
104 Hypothyroidism E03
112 Severe psychotic and other severe mental disorders F31
215 Diabetes, non-insulin-treated E11
3007 Atogepant, eptinezumab, erenumab, fremanezumab, galcanezumab and rimegepant (prophylactic treatment of migraine) G43

 

Purpose and target group of the rehabilitation allowance for young persons

The purpose of the rehabilitation allowance for young persons is to ensure that the vocational rehabilitation process is launched and carried through, to improve the customers’ employability and to provide economic security.

Rehabilitation allowance has been available to young persons since 1999 as a means of ensuring access to vocational rehabilitation. Since 2005, the rehabilitation allowance for young persons has been governed by the Act on Rehabilitation Benefits and Rehabilitation Allowance Benefits Granted by Kela (referred to below as the Kela Rehabilitation Act).

The minimum goal of the rehabilitation allowance for young persons is to allow them, with the help of vocational rehabilitation, to supplement the disability pension they may receive with additional income for their livelihood. The goal regarding additional income is less ambitious than under vocational rehabilitation, and the rehabilitation is not evaluated in the same way in terms of how appropriate it is for the client.

If the potential for vocational rehabilitation is difficult to estimate for example due to the nature of the illness, Kela will usually grant a rehabilitation allowance for young persons rather than a disability pension. The planned rehabilitation must have a realistic goal of helping the client make a transition to the working world.

Rehabilitation allowance for young persons is available to persons

  • who are 18 or 19 years of age (for those born in 2008 or earlier, the minimum age limit is 16)
  • whose capacity for work or study, or ability to choose an occupation or line of work, has decreased because of an illness or impairment
  • who need particular support in order to undergo vocational rehabilitation and
  • who have had a personal study and rehabilitation plan (KHOPS) drawn up in their wellbeing services county, aimed at sustaining the vocational rehabilitation process and promoting employment.

However, payment can continue past age 20 until the recipient has completed the degree or qualifications specified in their study and rehabilitation plan. The minimum amount of the rehabilitation allowance for young persons in 2025 is EUR 31.99 per working day (EUR 799.75 per month). The allowance is subject to tax.

Changes in legislation affecting the rehabilitation allowance for young persons

  • Act on Rehabilitation Allowances (611/1991, repealed): On 1 August 1999, rehabilitation allowance for young persons became payable to 16- and 17-year-olds as a way to prevent their retirement on a disability pension
  • Amendment effective 1 April 2002: The age limit was raised to 20 years.
  • Kela Rehabilitation Act  (566/2005)
  • Amendment effective 1 January 2014: changes in the vocational rehabilitation laws impacted the rehabilitation allowance for young persons, removing impending unemployment and introducing deterioration of ability to study and evaluation of the client's overall circumstances as award criteria; the concept of ‘person with functional impairment’ was removed from the Kela Rehabilitation Act
  • Amendment effective 1 October 2015 passed into law the requirement that ‘significant deterioration of ability to work and study’ must be evaluated in the manner defined in section 6 of the Kela Rehabilitation Act (having previously only been outlined in government proposal HE 3/2005 vp)
  • Amendment effective 1 January 2017: In addition to determining eligibility for rehabilitation allowance for young persons, Kela must check whether a client is entitled to education and training as a vocational rehabilitation measure. The minimum amount of the rehabilitation allowance for young persons and the rehabilitation allowance for vocational rehabilitation clients was raised to equal the guarantee pension
  • Amendment effective 1 January 2024: the minimum rates of the rehabilitation allowance for young persons and the allowance paid during vocational rehabilitation were reduced to align with the minimum rate of other rehabilitation allowances (and of the sickness allowance).
  • Amendment effective 1 January 2025: the age limit for rehabilitation allowance was raised to 18 years (for those born in 2008 or before, the age limit is 16 years). The rehabilitation allowance for young persons is only available before and between rehabilitation periods if it is necessary to secure the client’s financial situation or the progress of the rehabilitation. Personal income also affects the amount of the rehabilitation allowance for young persons. If a young person has earnings from paid employment or self-employment exceeding EUR 800 per month, the excess is deducted from the rehabilitation allowance.

Lisää tietoa nuoren kuntoutusrahasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta

Saarnio J. Nuoren kuntoutusraha syrjäytymistä ehkäisemässä. Erityisnuorten haasteet – kyselytutkimus Tuva-koulutukseen osallistuville. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2023.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten nuoren kuntoutusrahan saaminen voi ehkäistä erityisnuorten syrjäytymistä, auttaa heitä pysymään opinnoissa ja siten pysymään osallisena yhteiskunnassa. Tutkimusosuus toteutettiin yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa laatimalla Webropol-kysely Tuva-ryhmien (tutkintoon valmentava) opiskelijoilla. Kyselyllä haluttiin selvittää millaisena nuoret kokevat haasteensa ja elämäntilanteensa, mitä nuoret ajattelevat itsenäistymisestä sekä miten taloudellisen tuen saaminen auttaa nuoria tällä hetkellä ja miten se auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kohderyhmän nuoret ovat 15–18-vuotiaita erityisnuoria, joilla on yksi tai useampi mielenterveyden ongelma, neuropsykiatrinen häiriö tai molemmat.

Tulosten perusteella nuoren kuntoutusraha tukee ja motivoi nuoria opinnoissa ja sillä on iso merkitys itsenäistymisvaiheessa. Taloudellisen tuen turvin nuoret voivat keskittyä opiskeluun ilman että täytyy samalla luopua muusta nuoren elämästä. Tutkimuksen perusteella löytyi myös monta kriittistä kohtaa, jossa kuntoutus ja kuntoutusraha auttaa ja motivoi nuoria eteenpäin. Tutkimuksen perusteella nuoren kuntoutusraha toimii tarkoitustaan vastaavalla tavalla ja pienentää erityisnuorten syrjäytymisriskiä.

Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J. Nuoren kuntoutusrahaa saavat ovat usein myös muiden etuuksien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saajia. Kartoittava rekisteritutkimus Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2022; 45 (2): 24-32. doi.org/10.37451/kuntoutus.120023.

Koskenvuo K, Rinne H, Blomgren J. Nuoren kuntoutusraha kohdistuu oikein: nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea, palveluita ja etuuksia. Kelan tutkimusblogi 18.8.2022.

Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteriaineistoa Oulussa vuoden 2018 ajan asuneista 16–21-vuotiaista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että muiden sosiaaliturvaan kuuluvien etuuksien ja palvelujen käyttö on nuoren kuntoutusrahaa saaneilla merkittävästi yleisempää verrattuna saman ikäisiin nuoriin. Nuoren kuntoutusrahaa saaneet ovat muita saman ikäisiä useammin muun muassa vammaistuen ja lääkekorvausten saajia ja ovat käyttäneet useammin julkisen sektorin terveyspalveluja ja sosiaalipalveluja.

Yli puolet (53 %) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut vuonna 2018 ainakin yhtä seuraavista palveluista: julkisia päihde-, mielenterveys-, vammais- tai kehitysvammaispalveluita tai sosiaalihuollon palveluita. Julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi tarkasteltiin myös Kelan työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja vammaisetuuksien saamista ja valtaosa (72 %,) nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut Kelan vammaistukea, työkyvyttömyyseläkettä tai jotakin edellä mainituista palveluista. Lisättäessä tarkasteluihin mukaan Kelan kuntoutuspalvelujen saaminen, lähes jokainen nuoren kuntoutusrahan saajista oli saanut ainakin jotain tarkasteltua etuutta tai palvelua.

Nuoren kuntoutusraha on kohdentunut sellaisiin nuoriin, joilla on merkittävässä määrin tuen, sairausperusteisten etuuksien ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja Kela on toimeenpannut nuoren kuntoutusrahaa siten kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.

Koskenvuo K, Pösö R. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi vuonna 2021 laskuun ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen 8.6.2022.

Vuoden 2021 lopussa yhteensä 7 598 iältään 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Saman ikäisestä väestöstä se on 1,39 prosenttia. Vuonna 2020 vastaava lukumäärä oli 7 750 ja väestöosuus 1,42 prosenttia. Alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2021 lopussa 25 299 (väestöosuus 2,01 prosenttia) ja vuoden 2020 lopussa 25 467 (väestöosuus 2,03 prosenttia).

Käänne laskuun näkyy erityisesti kaikista nuorimmassa, 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoteen 2020 verrattuna vähenemistä on viime vuonna tapahtunut mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä. Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen on viime vuosina helpotettu lakimuutoksilla ja yhä useampi nuori on myös ohjautunut Kelan kuntoutusetuuksien saajaksi. Tämäkin voi osaltaan selittää kehitystä nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä.

Vuoden 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksesta ja siihen liittyvästä seurannasta Kelassa: Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tietopaketti

Salminen J, Häikiö L. ”Suurin stressin aihe on mun talous” – nuoren kuntoutusraha tukee nuoren toipumista ja vahvistaa toimijuuden kokemusta. Kelan tutkimusblogi 13.4.2022.

Hankkeessa Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt tarkasteltiin nuoren kuntoutusrahan merkitystä kuntoutujille ja kuntoutumiselle.

Osana hanketta haastateltiin 18–24-vuotiaita nuoria, joilla nuoren kuntoutusraha oli päättynyt vuonna 2015 tai nuoria, jotka saivat etuutta vuonna 2016 mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuorten näkökulmaa täydennettiin haastattelemalla ammattilaisia kuten psykiatreja, opettajia, psykoterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä sekä nuoria työllistäviä esimiehiä eri aloilta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoren kuntoutusraha parhaimmillaan tukee nuorten toimijuutta ja siten toipumista. Parhaimmillaan kuntoutuja on aktiivinen toimija, joka ”löytää itseään kuntoutuksesta” ja ”alkaa auttaa itseään”.

Nuoren kuntoutusrahan ehdollisuus – ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen – ei tutkimuksen mukaan tunnu nuorista pakottavalta vaan se tukee heidän toimijuuttaan ja kannustaa heitä aamulla lähtemään kouluun. Nuoret eivät tyydy ”menemään sieltä, mistä aita on matalin” vaan he ”nostavat rimaa” ja asettavat itselleen uusia tavoitteita. Nuoren kuntoutusraha mahdollistaa myös rahan käyttämisen eli taloudellisen toimijuuden opettelun. Nuoren kuntoutusraha edesauttaa kuntoutumista, mutta sitä kannattaa silti kehittää huomioiden myös julkisuudessa esitetyt kriittiset kysymykset.

Salminen, J. Nuoren kuntoutusrahan luoma osallisuus toimintamahdollisuuksina. Yhteiskuntapolitiikka 2019;84:4.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 18–24-vuotiaiden nuorten näkökulmasta nuoren kuntoutusrahaan liittyviä osallisuuden muodostumisen mahdollisuuksia ja esteitä. Aineistona käytettiin yksilöhaastatteluja ja osallisuuden tarkastelussa Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriaa (capability approach). Tutkimus kohdentui nuoriin, joilla nuoren kuntoutusraha oli joko päättynyt vuonna 2015 tai jotka vielä saivat etuutta vuonna 2016.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren kuntoutusrahan elementit – ammatillinen kuntoutus, tulonsiirto ja ehdollisuus – tarjoavat resursseja ja mahdollistavat erilaisia toimintoja, mutta olennaisesti myös lisäävät toimintamahdollisuuksia.

Ammatillisen kuntoutuksen tarjoamat resurssit, erilaiset opitut tiedot ja taidot, auttavat nuorta hankkimaan työn (toiminto), mutta ne myös lisäävät mahdollisuuksia tehdä työhön liittyviä valintoja (toimintamahdollisuudet). Kuntoutusraha tulonsiirtona on resurssi, joka mahdollistaa erilaisia välttämättömiä sekä sosiaalisia ja harrastuksiin liittyviä toimintoja. Tulonsiirto luo myös toimintamahdollisuuksia ja vapauden tehdä itsenäisiä kulutuspäätöksiä. Kuntoutusrahan ehdollisuus varmistaa sen, että nuoret hyötyvät ammatillisesta kuntoutuksesta ja saavat käännettyä sen tarjoamat resurssit toimintamahdollisuuksiksi.

Nuoren kuntoutusraha voi myös estää osallisuuden muodostumista, jos ammatillinen kuntoutus ei vastaa nuorten tarpeisiin. Nuoren kuntoutusrahan loppuminen ja siitä seuraava tulotason putoaminen voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi niille nuorille, jotka eivät suoraan työllisty opiskelemalleen alalle vaan jatkavat opintoja uudessa koulussa.

Haavisto A, Koskenvuo K, Laihanen J, Hevosmaa M, Leväniemi J, Myllylä L. Nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 30.8.2021.

Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos. Lieventyneiden myöntämisedellytysten johdosta yhä useammalla osatyökykyisellä nuorella on ollut mahdollisuus saada nuoren kuntoutusrahaa. Oppimiskyvyn heikkenemisen ja kokonaistilanteen huomiointi kuntoutusrahan myöntökriteereissä on vaikuttanut nuoren kuntoutusrahan saajamääriin ja nuoren kuntoutusrahan perusteena oleviin diagnooseihin.

Lakimuutoksen myötä etenkin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnettävien nuoren kuntoutusrahojen osuus on kasvanut. Rekisteritutkimuksella haluttiin selvittää, mikä merkitys muutoksilla on voinut olla nuoren kuntoutusrahaa saaneiden tilanteelle kuntoutuksen päättymisen jälkeen eri toimeentuloturvaetuuksille siirtymisen näkökulmasta.

Vuonna 2011 julkaistun rekisteritutkimuksen (Koskenvuo ym. 2011) tuloksiin verrattuna nuoren kuntoutusrahan tavoitteet näyttävät nykyään toteutuvan paremmin kuin aikaisemmin – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen on vähentynyt ja yhä useampi nuori jatkaa opiskelua ja pyrkii työmarkkinoille.

Vuonna 2018 nuoren kuntoutusrahan päättäneistä kolmen vuoden seuranta-aikana 26,8 % siirtyi työkyvyttömyyseläkkeen saajaksi. Perustoimeentulotukea sai yli puolet, 51,9 %, nuorista. Työttömyysetuutta sai 44,2 %, opintotukea 25,1 %, sairauspäivärahaa 26,5 % ja muuta kuntoutusrahaa 20,1 %.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päätyttyä on siis vähentynyt merkittävästi, kun tuloksia verrataan aiempaan seurantatutkimukseen – vuonna 2005 nuoren kuntoutusrahan päättäneistä 41,2 % siirtyi työkyvyttömyyseläkkeen saajaksi jo samana tai seuraavana vuonna etuuden päättymisen jälkeen ja 52 % viiden vuoden kuluessa etuuden päättymisestä.

Sairausryhmien välillä on edelleen eroja eri etuuksien saamisen yleisyydessä nuoren kuntoutusrahan päätyttyä.

Partio T. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kelan tilastokatsaus 3/2019.

Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Nuoren kuntoutusrahan saajien lukumäärä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Tähän kasvuun on vaikuttanut vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka seurauksena kuntoutusrahan myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrien kasvun ohella myös nuoren kuntoutusrahan kustannukset ovat kasvaneet tuntuvasti.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 1/2015, 29.

Nuoren kuntoutusrahan käyttöasteen kasvu 2010-luvulla liittyy selvästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (F-diagnoosit). Vuonna 2013 F-diagnoosin perusteella nuoren kuntoutusrahaa sai 1,47 % koko väestön 18-vuotiaista, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 0,73 %. Muut yleisimmät sairausperusteet (G = hermoston sairaudet, Q = synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet) ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen yhtä suurina väestöosuuksina.

Nuoren kuntoutusrahan saajaosuuksien tarkastelu osoittaa, ettei kehitys johdu väestön ikärakenteen muutoksista. Vuoden 2014 lainmuutoksen odotetaan lisäävän nuoren kuntoutusrahan käyttöä entisestään.

Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014;1:35-36.

Oikeus nuoren kuntoutusrahaan ja ammatillisena kuntoutuksena myönnettävään koulutukseen arvioidaan erikseen kummankin etuuden myöntämisedellytysten perusteella. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen koulutuksen välisestä suhteesta ei ole säädetty laissa. Vuoden 2014 alusta ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ehdotetaan tarkistettaviksi siten, että ne paremmin mahdollistaisivat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen niille nuorille, joilla on vaikea kokonaistilanne (HE 128/2013).

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen päätöksiä tehdään nuoren kuntoutusrahan saajille ja miten asiakasryhmät eroavat toisistaan. Etuuksien kehittämiseksi ja mahdollisten muutosten seurausten arvioimiseksi tarvitaan tietoa etuuksien käytön päällekkäisyydestä.

Kuntoutuksen tilastoista poimittiin tietoja huhtikuun lopussa 2013 kuntoutusrahaa ja/tai koulutusta ammatillisena kuntoutuksena saaneista 16–29-vuotiaista nuorista. Yhteensä 7 110 alle 30-vuotiasta nuorta sai jompaakumpaa kuntoutusrahaa ja/tai koulutusta ammatillisena kuntoutuksena (korvauksia opiskelukustannuksista). Nuoren kuntoutusrahaa sai 4 972 nuorta, ja heistä ammatillisen koulutuksen saajia oli 47,9 %. Kelan järjestämää kuntoutusta koskevan lain perusteella kuntoutusrahaa sai 1 878 alle 30-vuotiasta, joista 61,1 % oli ammatillisen koulutuksen päätöksen saajia. Vain 133 nuorta sai ammatillista koulutusta, mutta ei kuntoutusrahaa.

Koulutusta ammatillisena kuntoutuksena saaneista suurin osa opiskeli ammatillisessa oppilaitoksessa tai kansanopistossa. Ikäryhmässä 16–19-vuotiaat pelkästään nuoren kuntoutusrahaa sai 51,4 %, ja yhtä aikaa nuoren kuntoutusrahaa ja koulutusta ammatillisena kuntoutuksena sai 40,3 %. Etuuksien hakemista tulisi selkeyttää siten, että ammatillisen koulutuksen polku olisi mahdollista toteuttaa suunnitelmallisesti yleissivistävästä peruskoulutuksesta ammattitutkintoon. Toimeentulo ja kohtuullisena pidettävät opiskelukustannukset tulisi korvata yhdenmukaisesti ja yhdellä päätöksellä.

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuudet kasvoivat ajalla 1995-2008, mutta kasvu oli maltillista (Koskenvuo ym. 2010). Tarkasteltaessa kehitystä vuoden 2008 jälkeen voidaan havaita, että työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus on lisääntynyt: vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus 16–24-vuotiaasta väestöstä oli 1,02 % ja vuonna 2012 se oli noussut 1,11 %: iin.

Samaan aikaan myös nuoren kuntoutusrahaa saaneiden nuorten osuus kasvoi (0,57 % vuonna 2008 ja 0,75 % vuonna 2012). 2010-luvulla kasvua tapahtui kaikissa sairausperusteisissa toimeentuloetuuksissa. Kelan järjestämää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden nuorten lukumäärät myös nousivat. Vuonna 2004 3 744 16–24-vuotiasta nuorta sai vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta. Vuonna 2008 vastaava luku oli 4 031 ja vuonna 2012 5 287.

Vuoden 2014 alusta kuntoutuslain mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä ehdotetaan tarkistettaviksi siten, että ne paremmin mahdollistaisivat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen myös niille nuorille, joilla on vaikea kokonaistilanne. Kuntoutusetuuksia koskevien lainmuutosten vaikutuksia nuorten työelämään pääsyyn sekä työkyvyttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee seurata seuraavien vuosien aikana, samoin kehitystä kuntoutusetuuksissa ja muissa toimeentuloa korvaavissa etuuksissa.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Seurantatutkimuksessa nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä tarkasteltiin mitä nuoren kuntoutusrahaa saaneille tapahtuu etuuden päättymisen jälkeen. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: kuinka moni siirtyy seurannassa työkyvyttömyyseläkkeelle, työttömäksi työnhakijaksi tai jatkaa opintoja? Onko kuntoutusrahan päättymisen jälkeen havaittavissa sairausryhmittäisiä eroja siinä, mille sosiaaliturvaetuudella ja missä vaiheessa nuoret ovat siirtyneet?  Kuinka usein ja missä sairausryhmissä nuoren kuntoutusraha edeltää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä? Missä määrin työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään suoraan 16-vuotiaana ja iässä jolloin nuoren kuntoutusraha tyypillisesti päättyy? Onko havaittavissa sairausryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiässä? Tutkimusta varten muodostettiin Kelan etuustiedoista kaksi eri aineistoa: nuoren kuntoutusrahan vuonna 2005 päättäneiden aineisto sekä alle 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2005 siirtyneiden aineisto.

Viiden vuoden seurannassa vähän yli puolet (52 %) nuoren kuntoutusrahaa saaneista oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, vähän alle puolet oli saanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, kolmannes sairauspäivärahaa ja viidesosa opintotukea. Toimeentulotukea oli saanut vähän yli puolet nuoren kuntoutusrahan saajista. Työkyvyttömyyseläkkeelle seurannassa siirtyneistä yli kahdella viidesosalla työkyvyttömyyseläke oli alkanut kuntoutusrahan päättymisvuonna 2005 tai sitä seuraavana vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen oli yleisintä, jos nuoren kuntoutusrahan perusteena ollut sairaus tai vamma kuului sairausryhmään synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet tai jos kyseessä oli hermoston sairaus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella nuoren kuntoutusrahaa saaneista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin kolmasosa ja ryhmässä muut sairaudet vain alle kymmenesosa. Vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä alle 25-vuotiaista nuorista noin kolmasosa oli saanut nuoren kuntoutusrahaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisvuonna (2005) tai sitä edeltävänä vuonna (2004). Nuoren kuntoutusrahan yleisuus ennen työkyvyttömyyseläkkeen saamista vaihteli sairausryhmittäin.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995-2008. Kuntoutus 2010;2: 34-43.

Etenkin vuosituhannen vaihteessa toteutetuilla nuoren kuntoutusrahaa sekä vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa koskevilla lainmuutoksilla voidaan olettaa olleen heijastusvaikutuksia myös muita sairausperusteisia etuuksia saaneiden nuorten määrien muutoksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin toimeentuloa korvaavien sairausperusteisten etuuksien käyttöä 16–24-vuotiaassa väestössä ajanjaksolla 1995–2008 ja vuonna 1999 voimaan tulleen nuorten kuntoutusrahan käyttöä. Missä määrin nuoren kuntoutusraha on korvannut tai vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja missä määrin se on lisännyt sairausperusteisten toimeentuloetuuksien kokonaiskäyttöä. Aineistoina käytettiin Kelan tilastotietoja sairausperusteisista etuuksista. Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta tiedot poimittiin Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastosta. Etuuksien saamista tarkasteltiin kalenterivuoden mukaan ja syntymävuosikohorteittain.

Vuosina 1995-2008 nuorten työkyvyttömyys lisääntyi, mutta kasvu oli kuitenkin maltillista. Vuoden 1995 lopussa 1,5 % alle 25-vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloetuutta, vastaava osuus vuonna 2008 oli 2,2 % ja vuonna 2010 2,3 %. Tarkastelu osoitti, että työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä alkoi vähentyä 1990-luvun loppupuolella: vuodesta 1995 ensin hitaasti ja sitten voimistuen aina vuosiin 2002–2003 asti, mutta tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Tutkimuksen mukaan nuoren kuntoutusraha lykkäsi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja osaltaan lisäsi sairausperusteisten toimeentuloa korvaavien etuuksien kokonaiskäyttöastetta. Nuoren kuntoutusraha on mahdollistanut aiemmin järjestelmien ulkopuolelle jääneiden nuorten tulon kuntoutuksen piiriin.

  • Tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo
  • Tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta
  • Data scientist Matti Rantanen
  • Vastaava suunnittelija Marjut Hevosmaa
  • Juristi Tommi Kortelainen

Tietopyynnöt: tilastotietopalvelu.

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi.

Share this article

Share page to Facebook Share page to LinkedIn