Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Lukuvuoden 2023–2024 lopussa opintovelallisia oli reilu puoli miljoonaa ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 11 953 euroa. Opintotukea sai hieman aiempaa harvempi, koulumatkatuen saajamäärä kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.

Vuoden 2023 lopussa noin 10 prosenttia työikäisistä suomalaisista sai työttömyysetuuksia. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan saajamäärät olivat edellisvuotta suuremmat, kun taas työmarkkinatuen saajien määrä väheni. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta työttömyysturvatilastosta.

Lapsiperheiden pienituloisuutta vuonna 2024 lisäävät etenkin yleisen asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset. Etenkin yhden huoltajan perheet tarvitsevat usein sosiaaliturvaa toimeentulonsa täydentämiseen, kertoo tuore tutkimus.

Vakuutuslääketieteellinen arviointi on järjestetty eri tavoin eri EU-maissa. Monissa maissa vakuutuslääkäri tapaa itse vakuutetun ja tekee kliinisen arvion, toisin kuin Suomessa. Useissa maissa vakuutuslääketiede on myös yliopistollinen oppiaine. Tuore raportti tarkastelee vakuutuslääketieteen käytäntöjä yhdeksässä EU-maassa ja antaa suosituksia alan kehittämiseen Suomessa.

Biologisten lääkkeiden käytön yleistyminen kasvattaa lääkekustannuksia. Säästöjä on odotettu biosimilaareista. Näitä säästöjä ei välttämättä kuitenkaan synny, jos esimerkiksi uusien lääkemuotojen markkinoille tulo vaikuttaa biosimilaarien käyttöönottoon tai hintakilpailuun.

Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettävien lääkkeiden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet vuosien 2019–2023 aikana 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan euroon. Semaglutidin osuus vuoden 2023 kokonaiskustannuksista on 70 %. Lihavuuslääkkeitä käyttävät useimmiten työikäiset naiset. Lähes puolet semaglutidin lääkemääräyksistä määrättiin yksityiseltä sektorilta vuonna 2023.