Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.

Vuonna 2024 myönnettiin yhteensä 11 300 uutta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Myönnetyistä vammaistuista 63 prosenttia alkoi neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. ADHD:n vuoksi etuutta saavien määrä lisääntyi edellisvuodesta 15 prosenttia.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina. Saajamäärä kääntyi jyrkkään laskuun jo loppuvuonna 2023 tehtyjen kohderyhmän täsmennysten seurauksena. Nyt on tärkeää seurata, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanne kehittyy lakimuutosten jälkeen.

Suomessa nuorten aikuisten pienituloisuus on toiseksi yleisintä, kun verrataan Ruotsiin, Tanskaan, Viroon ja Alankomaihin. Pienituloisten nuorten aikuisten tulot ovat kuitenkin Suomessa lähempänä pienituloisuusrajaa kuin verrokkimaissa. Asumiset tuet madaltavat nuorten aikuisten köyhyyskuilua huomattavasti, ja siksi heikennykset niihin voivat herkästi syventää pienituloisuutta.

65 vuotta täyttäneiden yksityislääkäripalveluiden käyttö on vähentynyt suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun. Jos yksityislääkäripalveluiden käyttö olisi eläkeikäisillä samalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa, ikääntyneet käyttäisivät palveluita jopa neljänneksen enemmän kuin he tällä hetkellä käyttävät.

Kelan Taito-kuntoutus oli monella tapaa toimiva ja pidetty ammatillisen kuntoutuksen palvelu. Sen toimeenpanoa selvittänyt tutkimus ja Kelan tilastot palveluun ohjautumisesta ja käytöstä herättivät kuitenkin myös kysymyksen sen tarkoituksenmukaisenmukaisuudesta. Monipuolisen tiedon pohjalta Taito-kuntoutus päätettiin lopulta lopettaa.