Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Lapsiperheiden pienituloisuutta vuonna 2024 lisäävät etenkin yleisen asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset. Etenkin yhden huoltajan perheet tarvitsevat usein sosiaaliturvaa toimeentulonsa täydentämiseen, kertoo tuore tutkimus.

Asiakirjallisen tiedon sähköinen käsittely tuo etuja niin asiakkaalle kuin itse organisaatiollekin. Esimerkiksi asiakkaan pyytämät digitaaliset asiakirjat ovat paperisia helpommin ja nopeammin löydettävissä ja toimitettavissa asiakkaalle.

Yksityisten terveyspalvelujen markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet Suomessa yrityskauppojen myötä. Kilpailutilanne on huomattavasti heikompi haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa. Kela-korvaus ei ole merkittävästi vaikuttanut palveluiden kysyntään, mutta vahvemmin kohdistettuna se voisi ohjata markkinoita.

Biologisten lääkkeiden käytön yleistyminen kasvattaa lääkekustannuksia. Säästöjä on odotettu biosimilaareista. Näitä säästöjä ei välttämättä kuitenkaan synny, jos esimerkiksi uusien lääkemuotojen markkinoille tulo vaikuttaa biosimilaarien käyttöönottoon tai hintakilpailuun.

Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettävien lääkkeiden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet vuosien 2019–2023 aikana 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan euroon. Semaglutidin osuus vuoden 2023 kokonaiskustannuksista on 70 %. Lihavuuslääkkeitä käyttävät useimmiten työikäiset naiset. Lähes puolet semaglutidin lääkemääräyksistä määrättiin yksityiseltä sektorilta vuonna 2023.

Fysioterapiamarkkina on Suomessa supistunut, toisin kuin yksityinen terveydenhuoltomarkkina yleisesti. Supistumisen taustalla ovat ainakin markkinan keskittyminen, johon Kelan kilpailutusmenettelyllä on ollut merkittävä vaikutus, ja luultavasti fysioterapian Kela-korvausten leikkaukset.