Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä väheni vuonna 2025 alaikärajan nostamisen vuoksi
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä väheni vuosina 2021–2022 pitkän kasvujakson jälkeen. Vuosina 2023–2024 määrä kasvoi hieman, mutta kääntyi jälleen laskuun vuonna 2025.
Vuoden 2025 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai 1,96 prosenttia 16–34-vuotiaasta väestöstä. Saajia oli noin 25 300, kun vuoden 2024 lopussa heitä oli noin 25 900.
– Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrän väheneminen vuonna 2025 selittyy sillä, että eläkkeen alaikärajaa nostettiin vuoden alussa, toteaa Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.
Työkyvyttömyyseläkkeen alaikäraja nousi vuoden 2025 alussa 16 vuodesta 18 vuoteen. Vuoden lopussa eläkettä sai 7 371 iältään 17–24-vuotiasta eli 1,28 prosenttia ikäryhmästä. Iältään 25–34-vuotiaita saajia oli 17 976 eli 2,50 prosenttia ikäryhmästä. Edellisvuoteen verrattuna alle 25-vuotiaita saajia oli noin 420 ja 25–34-vuotiaita noin 130 vähemmän.
Ikärajamuutos koski vuonna 2009 tai sen jälkeen syntyneitä. Siksi työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2025 lopussa edelleen 457 iältään 17-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli noin 550 vähemmän kuin vuoden 2024 lopussa.
Nuorimmassa, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikissa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairauspääryhmän diagnoosiryhmissä.
– Edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti eniten vähenemistä tapahtui neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden sekä masennuksen ja muiden mielialahäiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrissä, kertoo tilastoasiantuntija Reeta Pösö.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien 25–34-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 0,1 prosenttia eli pysyi lähes ennallaan.
Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus
Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (ICD-luokituksen ryhmä F00–F99), johon myös älyllinen kehitysvammaisuus kuuluu. Muita yleisiä sairauspääryhmiä ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet. Alle 25-vuotiailla älyllinen kehitysvammaisuus on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle, ja seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat psyykkisen kehityksen häiriöt ja skitsofreniat.
Aiemmin 2020-luvulla näkynyt työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrän lisääntyminen ei tapahtunut mielialahäiriöiden tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi, vaan älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen alaikärajan nosto luonnollisesti vähentää työkyvyttömyyseläkkeen saajamääriä kaikista nuorimmissa ikäryhmissä.
Älyllinen kehitysvammaisuus oli viime vuonna perusteena lähes 3 750:n alle 25-vuotiaan nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähempänä 30–40 vuoden ikää. Yhteensä noin 3 000 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32– F33) vuoksi eläkkeellä oli noin 2 300.
Lisätietoa
Karoliina Koskenvuo, tutkimusprofessori, Kela
