Ennuste: Väestön ikääntyminen kasvattaa matkakorvausmenoja yli 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2040 mennessä | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Ennuste: Väestön ikääntyminen kasvattaa matkakorvausmenoja yli 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2040 mennessä

Julkaistu 30.9.2026Päivitetty 30.9.2026

Kelan tutkimuksen mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausmenot kasvavat tulevina vuosina pelkästään ikärakenteen muutoksen vuoksi nykyisestä 343 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä. Kasvu painottuu erityisesti Uudellemaalle.

Viivakuvio: Kelan maksamat matkakorvaukset 2010–2024 sekä ennuste väestön ikääntymisestä johtuvasta kehityksestä vuoteen 2040 asti, miljoonaa euroa vuoden 2024 rahana. Kuvasta näkee, että väestön ikääntymisen arvioidaan kasvattavan matkakorvausmenoja yli 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2040 mennessä. Menojen ennustetaan kasvavan vuoden 2024 noin 340 miljoonasta eurosta hieman yli 400 miljoonaan euroon vuonna 2040. 

Matkakorvausmenot tulevat kasvamaan vuoteen 2040 mennessä yli 50 miljoonalla eurolla pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena, arvioidaan Kelan tuoreessa raportissa. Arvio ei sisällä inflaation vaikutusta tai muita mahdollisia menoihin vaikuttavia muutoksia.

Kela maksoi vuonna 2024 matkakorvauksia 343 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan menot nousisivat pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi noin 370 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, noin 390 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä ja noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä.

– Mitä ikääntyneemmästä väestöstä puhutaan, sitä enemmän heille maksetaan matkakorvauksia. Siksi väestön ikääntyminen kasvattaa menoja voimakkaasti, vaikka matkakorvausten saaminen ei yleistyisi missään ikäryhmässä eivätkä palvelut kallistuisi, sanoo Kelan erikoistutkija Päivi Tillman.

Ennusteessa on hyödynnetty ikäryhmittäisiä vuoden 2024 matkakorvaustietoja ja Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennustetta.

Alueelliset erot matkakorvauksissa ovat suuria

Matkakorvauksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Niihin vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne, sairastavuus sekä etäisyydet terveyspalveluihin.

Pitkien välimatkojen vuoksi matkakorvausmenot ovat henkilöä kohden erityisen suuret Pohjois- ja Itä-Suomessa. Toisaalta väestönkasvu lisää matkakorvausten kokonaissummaa etenkin Uudenmaan alueilla.

Vuonna 2025 Kela maksoi matkakorvauksia noin 610 000 henkilölle yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Valtaosa korvatuista matkoista oli taksimatkoja.

– Matkakorvauksissa alueelliset erot ovat luonnollinen osa järjestelmää. Niiden tarkoitus on mahdollistaa suomalaisille hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta, Tillman sanoo.

Menojen kasvun painopiste siirtyy Uudellemaalle

Hyvinvointialuekohtainen ennuste osoittaa, että matkakorvausmenojen kasvu ei jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Suhteellisesti suurinta kasvun arvioidaan olevan Uudenmaan hyvinvointialueilla.

Vaakapylväskuvio: Arvioitu väestön ikääntymisestä johtuva matkakorvausmenojen muutos hyvinvointialueittain vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 2024, maksettuihin matkakorvauksiin suhteutettuna. Kuvasta näkee, että matkakorvausmenojen kasvu ikääntymisen vuoksi painottuu Uudenmaan alueille. Suurinta kasvun arvioidaan olevan Keski-Uudellamaalla (39 %), Länsi-Uudellamaalla (38 %) ja Vantaalla ja Keravalla (34 %). Kainuussa menojen arvioidaan puolestaan vähenevän 3 prosenttia.

Joillakin alueilla, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, matkakorvausmenojen arvioidaan pitkällä aikavälillä vähenevän väestökehityksen seurauksena.

Selvityksen mukaan hyvinvointialueuudistus ei toistaiseksi näy matkakorvausten kokonaiskehityksessä merkittävinä muutoksina, vaikka alueiden välillä on havaittavissa eroja.

Lisätiedot

Alkuperäinen julkaisu: Tillman, P. (2026). Sairausvakuutuksen matkakorvaukset hyvinvointialueittain. Raportteja 16. Kela. URN:ISBN:978-952-284-246-6

Päivi Tillman
erikoistutkija, Kela
020 634 1491
paivi.tillman@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin