Toimeentulotuen saajien joukko on kirjava – tuen uudistaminen ja kulujen leikkaaminen vaativat aikaa ja useita erilaisia toimia

Syyt toimeentulotuen saamiseen vaihtelevat merkittävästi sekä yksittäisten ihmisten välillä että hyvinvointialueittain, selviää tuoreesta raportista. Tämä moninaisuus on huomioitava, jotta tukea voidaan uudistaa kestävästi, kehottavat tutkijat.

Reilut 260 000 kotitaloutta sai Suomessa toimeentulotukea vuonna 2023 ja tuen menot olivat lähes 800 miljoonaa euroa. Toimeentulotukea saavat yleisimmin yksinasuvat, erityisesti yksinasuvat miehet.  Nuoret aikuiset eli 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuna tuen saajissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimittama Toimeentulotuki 2020-luvulla: tavoitteena parempi viimesijainen turva -raportti tarjoaa kattavan tietopaketin toimeentulotuesta, sen tarpeesta, saajista ja roolista osana Suomen sosiaaliturvajärjestelmää. Raporttia on ollut kirjoittamassa suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista, muun muassa useita Kelan tutkijoita.

Toimeentulotukea voi uudistaa niin, että syntyy säästöjä

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on tehdä toimeentulotuen kokonaisuudistus. Tukea saavien määrä halutaan puolittaa ja tuen velvoittavuutta lisätä. Lisäksi hallitus tavoittelee mittavia, kymmenien miljoonien eurojen säästöjä toimeentulotuesta.

Tuen uudistamista pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sai työnsä valmiiksi tammikuun alussa. Työryhmä ehdottaa muiden muassa, että toimeentulotukea leikattaisiin nykyistä voimakkaammin, jos tuen saaja laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnhaun.

Toimeentulotuen tarvetta lisää pitkittynyt työttömyys, ja tuen saajille kasautuu usein monenlaisia hyvinvoinnin puutteita, kuten terveysongelmia. Alueellisia eroja toimeentulotuen saamisessa aiheuttavat muiden muassa asukkaiden ikärakenne, asumisen hinta ja maahanmuuttaneiden määrä. Myös ensisijaisten etuuksien leikkaukset lisäävät toimeentulotuen tarvetta.

– Toimeentulotuen uudistamiselle on vaihtoehtoja, ja tukea on mahdollista uudistaa niin, että syntyy myös säästöjä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja useita erilaisia toimia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Toimeentulotuki on Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon. Viimesijaisen tuen tarpeen arviointi perustuu aina yksilökohtaiseen tarveharkintaan.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi, ja suuri osa esimerkiksi nuorista saa tukea lyhytaikaisesti eli enintään kolme kuukautta. Moni päätyy toimeentulotuelle kuitenkin pitkäksi aikaa. Tukea haetaan kuukausittain, mikä tekee elannosta ennakoimattoman.

Useissa Suomen vertailumaissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa, vähimmäisturvaetuuden saajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

Ehdotuksia toimeentulotuen uudistamiseksi

Raportti tarjoaa myös useita ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseen seuraavien vuosien aikana. Ehdotukset parantaisivat toteutuessaan toimeentulotuen saajien asemaa, vähentäisivät tukea saavien määrää ja keventäisivät byrokratiaa.

Raportin tekijät nostavat erikseen esiin kolme kehitysehdotusta:

1. Asumistukitäydennyksen käyttöönotto

Asumistukitäydennys olisi Kelan myöntämä tuloharkintainen tuki, joka tulisi asumistuen päälle. Lisä maksettaisiin varattomalle kotitaloudelle kohtuullisiin asumiskustannuksiin.

– Asumistukitäydennys toisi selvästi esiin asumiskustannusten merkityksen. Ehdotus lisäisi asumistuen kustannuksia, mutta vähentäisi toimeentulotuen saajien määrää selvästi. Pitkällä aikavälillä se voisi vaikuttaa asuntopolitiikkaan, Saikkonen toteaa.

2. Terveydenhuollon maksukaton automaattinen seuranta

Viranomaisen tulisi hoitaa maksukaton täyttymisen seuranta automaattisesti ja digitaalisesti. Maksukatto tarkoittaa terveydenhuollon asiakasmaksuista kertynyttä summaa, jonka jälkeen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Nykyisin maksukaton seuranta on asiakkaan vastuulla.

– Maksukattojen tehokas koordinointi ei välttämättä vähennä muuta kuin toimeentulotuen lyhytaikaista käyttöä, mutta se keventäisi byrokratiaa ja turvaisi tarpeellisen terveydenhuollon saannin pienituloisille kotitalouksille, THL:n asiantuntija Susanna Mukkila sanoo.

3. Keskusteluvelvoite nuorille aikuisille, kun tuen saanti jatkuu yli 4 kuukautta

Nuoren aikuisen, jota koskee velvoite hakea koulutukseen, olisi otettava yhteyttä Kelaan tai nimettyyn nuorten palveluun, kun hän on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta eikä ole palveluissa tai koulutuksessa. Perustoimeentulotuen sähköinen hakulomake ”lukittaisiin” siihen saakka, kunnes nuori on ottanut yhteyttä.

– Nuorten tavoittaminen on vaikeaa etenkin, kun toimeentulotuen saanti pitkittyy. Yhteydenottopakko antaisi mahdollisuuden selvittää syitä, miksi nuori saa toimeentulotukea. Hänet voitaisiin tällöin myös ohjata helpommin oikeiden palveluiden piiriin, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Lisätietoa

Raportti: Toimeentulotuki 2020-luvulla - Tavoitteena parempi viimesijainen turva(Avautuu uuteen välilehteen).

Paula Saikkonen
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 029 524 8133
paula.saikkonen@thl.fi

Susanna Mukkila
asiantuntija, THL
puh. 029 524 7326
susanna.mukkila@thl.fi

Tuija Korpela
tutkija, Kela
puh. 020 634 1945
tuija.korpela@kela.fi