Vammaistukea saavien lasten määrä kasvaa – perusteena ADHD
Kelan vammaistukia sai yli 51 000 alle 16-vuotiasta vuonna 2025. Saajien määrä on kasvanut yli kolmanneksella vuodesta 2015. Kasvun taustalla on ADHD:n perusteella myönnetyn tuen yleistyminen.
Kelan vammaisetuuksia saa vajaa viisi prosenttia Suomen väestöstä. Kela maksoi vammaistukia vuonna 2025 yhteensä 681 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa vammaistukimenot ovat reaalisesti vähentyneet 11 prosenttia, kertoo tuore Kelan vammaisetuustilasto.
Vammaistukien saajien määrä pysyi kokonaisuutena vakaana edellisvuoteen nähden. Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajia oli 2,3 prosenttia enemmän ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen saajia prosentti enemmän kuin vuonna 2024. Eläkettä saavan hoitotuen saajien määrä väheni edelleen.
Vammaistukimenot kasvoivat edellisvuodesta 17 miljoonaa euroa (2,6 %). Suhteellisesti eniten kasvoivat alle 16-vuotiaan vammaistuen menot (3,2 %). Alle 16-vuotiaan vammaistukea maksettiin kaikkiaan 121 miljoonaa euroa, mikä oli 18 prosenttia kaikista vammaistukimenoista.
Yleisin peruste vammaistuen saamiselle on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -ryhmään kuuluva diagnoosi. Tähän sairauspääryhmään kuuluu paitsi erilaiset mielenterveyden häiriöt, myös muun muassa neurokehitykselliset oireyhtymät kuten ADHD.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea saavat useimmin 12-vuotiaat pojat
Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajia oli vuoden lopussa 51 200. Saajamäärä on kasvanut 39 prosenttia vuodesta 2015. Samaan aikaan saajien väestöosuus on kasvanut vajaasta neljästä vajaaseen kuuteen prosenttiin.
Suurin tuensaajien ikäluokka oli 12-vuotiaat. Saajista 20 prosenttia oli alle kouluikäisiä. Poikien osuus oli 65 prosenttia.
Selvästi yleisin sairausperuste alle 16-vuotiaan vammaistuen saajilla oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Saajista 76 prosenttia sai tukea mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun osuus vuonna 2015 oli 54 prosenttia.
ADHD on yleisin diagnoosi alle 16-vuotiaan vammaistuen saajilla
Alle 16-vuotiaan vammaistuessa edelleen selvästi yleisin diagnoosiperuste on ADHD, jonka perusteella tukea sai viime vuonna noin 13 400 lasta, mikä oli vajaa 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vaikka kasvu jatkui, se oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina.
– Monilla lapsilla on ADHD:n ohella muitakin haasteita, kuten kielellisiä, oppimiseen, motoriikkaan tai tunnesäätelyyn liittyviä vaikeuksia. Tämä näkyy uskoakseni myös siinä, että samaan aikaan kasvavat esimerkiksi puheterapian ja toimintaterapian saajamäärät, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
ADHD‑lääkkeitä käytti viime vuonna noin 44 000 alle 16‑vuotiasta lasta ja nuorta. Toimintaterapiaa sai noin 13 200 ja puheterapiaa noin 17 900 alle 16-vuotiasta.
Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajista kahdelle kolmasosalle maksettiin pienintä tukea eli perustukea.
Vammaistukien ikärajat muuttuvat vuoden 2027 alussa
Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään kuusi kuukautta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan.
Vuoden 2027 alusta Kela maksaa vammaistukea alle 18-vuotiaille lapsen vammaistukena. Samalla aikuisen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen alaikärajaa nostetaan 18 vuoteen.
Lisätietoa
Kelan vammaisetuustilasto 2025
Miika Vuori
tutkimuspäällikkö, Kela
020 634 1790
miika.vuori@kela.fi
Tuula Sahiluoto
erikoissuunnittelija, Kela
puh. 020 635 1610
tuula.sahiluoto@kela.fi
