Tutkimus: Opintotuki ei riitä kohtuulliseen elintasoon ilman opintolainaa
Opiskelijoiden toimeentulo jää alle kohtuullisen elintason, jos opiskelija ei nosta opintolainaa tai käy töissä, kertoo tuore tutkimus. Pelkällä opintorahalla ja asumislisällä opiskelijalle jää pääkaupunkiseudun ulkopuolella asumismenojen jälkeen rahaa viidennekseen viitebudjetin mukaisista muista hankinnoista. Pääkaupunkiseudulla tuet ilman lainaa eivät riitä edes asumiseen.
Korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevat tulot jäävät selvästi alle opiskelijan viitebudjetin, jos opiskelija ei nosta opintolainaa tai saa riittävästi ansiotuloja. Tulos selviää Kelan tuoreesta tutkimuksesta, jossa opintotuen riittävyyttä arvioitiin sekä ilman opintolainaa että opintolainan enimmäismäärä mukaan lukien.
Ilman lainaa opintoraha ja asumislisä eivät riitä kattamaan opiskelijoiden välttämättömiä menoja, joita kertyy esimerkiksi asumisesta, ruoasta, liikkumisesta ja opiskeluun liittyvistä kustannuksista. Opintolainan kanssa opintotuki sen sijaan yltää viitebudjettien tasolle kaikilla tarkastelluilla kotitaloustyypeillä ja alueilla.
– Opintotuen tavoitteena on turvata opiskelijan toimeentulo niin, että hän voi keskittyä päätoimiseen opiskeluun. Käytännössä tavoite ei toteudu ilman opintolainaa, sanoo Kelan erikoistutkija Lauri Mäkinen.
Asumisen kustannukset heikentävät toimeentuloa erityisesti kasvukeskuksissa
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yksin asuvan opiskelijan tulot kattavat ilman opintolainaa asumiskustannusten jälkeen vain noin viidenneksen viitebudjetin mukaisista muista menoista. Pääkaupunkiseudulla tilanne on vielä heikompi: opintoraha ja asumislisä eivät riitä yksin asuvilla edes asumismenoihin.
Viitebudjettien suurin yksittäinen menoerä on asuminen. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset nostavat opiskelijan vähimmäiselintason hinnan selvästi korkeammaksi kuin muissa suurissa yliopistokaupungeissa. Elokuussa 2025 voimaan tullut muutos, jossa suurin osa opiskelijoista siirtyi yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin, on heikentänyt monien opiskelijoiden käytettävissä olevia tuloja entisestään.
Tutkimuksen mukaan opintotuen riittävyys on nyt heikompi kuin aiemmissa arvioissa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jos opintolainaa ei huomioida. Opintotukea on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu aiempaa lainapainotteisemmaksi.
Viitebudjetit kuvaavat kohtuullista, eivät ylellistä elintasoa
Tutkimuksessa käytetyt viitebudjetit eivät kuvaa ylellistä elämää, vaan vähimmäistasoa, jolla opiskelija voi elää ihmisarvoista arkea ja osallistua yhteiskuntaan. Budjeteissa on huomioitu esimerkiksi opiskelija-asuminen, tuetut opiskelija-ateriat ja opiskelija-alennukset liikkumisessa.
Siitä huolimatta pelkkä opintoraha ja asumislisä eivät riitä kattamaan näitä menoja.
– Viitebudjetit antavat konkreettisen kuvan siitä, minkä verran rahaa tarvitaan hankkimaan kohtuullisen elämänlaadun perustarpeet Suomessa. On poliittinen arvokysymys, pitäisikö opiskelijoiden tukien ilman lainaa tai työntekoa riittää tähän tasoon, vai edellytetäänkö opintolainan nostamista tai työtä, Mäkinen sanoo.
Lisätietoa
Lauri Mäkinen
erikoistutkija, Kela
lauri.makinen@kela.fi
puh. 050 412 0477
Tutkimusjulkaisut:
- Niemelä, M. & Mäkinen, L. (2026). Riittääkö opintotuki? Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulon tarkastelua viitebudjettien näkökulmasta. Avauksia 5|2026. Kela.
- Jashari, A. ym. (2026). Mitä opiskelijan elämä maksaa? Viitebudjettilaskelmat korkeakouluopiskelijoille ja opintoetuuksien riittävyys. Raportteja 11|2026. Kela.
