Työkyvyttömyysetuudet ja sosioekonominen asema vuosina 2010-2023

Julkaistu 1.3.2024Päivitetty 29.6.2026

Pitkien sairauspoissaolojen ehkäisemisen kannalta on tärkeää ymmärtää poissaolojen sosioekonomisia väestöeroja. Tutkimusten mukaan matala sosioekonominen asema ennustaa suurempaa sairauspoissaoloriskiä. Yrittäjien ja työttömien sairauspoissaolokaudet ovat puolestaan tapahtuessaan pisimpiä. Vuoden 2016 jälkeen erityisesti mielenterveysperusteiset sairauspäivärahajaksot ovat yleistyneet. Tuoretta sosioekonomisten ryhmien välistä, diagnoosikohtaista sairauspäivärahatrendien vertailua tarvitaan ilmiön ymmärtämiseksi.

Tutkimme hankkeessa, miten sairauspäivärahajaksojen yleisyys ja etuuspäivien määrä ovat kehittyneet 2010-2023 sosioekonomisissa ryhmissä, kun vakioidaan eroja demografisissa ja sairastavuuteen liittyvissä tekijöissä. Hankkeessa selvitetään myös tulorekisterin hyödynnettävyyttä työkyvyttömyysprosessin tutkimisessa. Selvitämme mm. sairauspäivärahan yhteyksiä työkyvyttömyyseläkeriskiin. Hankkeessa käytetään rekisteritietoa maksetuista sairauspäivärahakausista ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista, demografisista ja sosioekonomisista taustatiedoista (esim. ylemmät ja alemmat toimihenkilöt, työntekijät, yrittäjät ja työttömät). Tulorekisteristä käytetään mm. tietoja eläke-, työttömyys-, ja ansiotyökausista. Tulokset julkaistaan tieteellisissä tutkimussarjoissa, niistä viestitään kansanomaisesti ja havaintoja päivitetään Kelan tietotarjottimeen. Tutkijat esittelevät tuloksia myös seminaareissa ja asiantuntijoiden verkostoissa.

Tutkijat

Riku Perhoniemi, vastuututkija
Jenni Blomgren

Hankkeen kesto

1.3.2024 –28.2.2026

Tietosuojaseloste

Hankkeen tuloksia

Hanke osoitti mielenterveysperusteisten sairauspäivärahajaksojen yleistyneen erityisesti alemmilla toimihenkilöillä, työttömillä ja opiskelijoilla.

Perhoniemi, R., & Blomgren, J. (2025). Long-term sickness absences based on mental disorders by socioeconomic group – trends of prevalence in Finland 2010–2023. BMC public health, 25(1), 1277. https://doi.org/10.1186/s12889-025-22431-x
Blomgren, J., & Perhoniemi, R. (2025). Occupational-class trends in diagnosis-specific sickness absence in Finland: a register-based observational study in 2011–2021. BMJ open, 15(2), e098001. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2024-098001
Perhoniemi, R., & Blomgren, J. (2026). How is long-term sickness absence due to different mental disorders associated with future disability pension risk? A population-based prospective cohort study in Finland. BMJ open, 16(3), e106029. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2025-106029

Blomgren, J., & Perhoniemi, R. (2025). Long-Term Sickness Absence in Finland: Trends by Sex, Age and Diagnostic Group from 2010–2023 (Reports 8). Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-227-5
Perhoniemi, R., Blomgren, J., & Luoto, R. (2026). Ahdistuneisuushäiriöt yleistyneet sairauspäivärahan perusteena – trenditarkastelu tarkemman diagnoosin mukaan 2010–2024. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 63(1), 256–261. https://doi.org/10.23990/sa.177646
Perhoniemi, R., & Blomgren, J. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisesti alemmilla toimihenkilöillä ja työttömyystaustaisilla. Kelan tutkimusblogi, 6.6.2025.

Lisää tutkimushankkeita

toimintakyky työkyky ja kuntoutuminen

Siirry sivun alkuun

Työkyvyttömyysetuudet ja sosioekonominen asema vuosina 2010-2023

Tutkijat

Hankkeen kesto

Hankkeen tuloksia

Vertaisarvioidut julkaisut

Vertaisarvioimattomat julkaisut

Lisää tutkimushankkeita

Jaa tämä artikkeli