Työterveyshuolto osana sote-järjestelmää: integraatio- ja kustannusnäkökulmia -verkostohanke
Tausta: Työterveyshuollon piirissä on lähes 2 miljoonaa suomalaista. Työterveyspalvelut rahoitetaan työnantajan ja työntekijän veroluonteisilla maksuilla, valtion rahoitusosuus on alle 1 %. Hyvinvointialueet vastaavat jatkossa myös työikäisten palveluista, joten työterveyshuollon rooli ja toiminta on tästä syystä herättänyt paljon yhteiskunnallista keskustelua. On jo osoitettu, että työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon toiminnallisella integroinnilla (TYÖOTE-malli) voidaan merkittävästi lisätä työikäisten osatyökykyisten tuottavuutta.
Tarve: Työterveyshuollon tilastoja ja aineistoja ei ole käyty systemaattisesti läpi eikä siihen ole toistaiseksi kohdistunut tutkimusta Kelassa. Oulu- hankkeen rekisteriaineistoissa on tietoa työterveyshuollon palvelujen käytöstä osana terveydenhuollon kokonaisuutta. Kela- korvausuudistuksen vaikutusten arviointia koskeva hanke on käynnissä KKRL-rahoituksen turvin (TaY). Työterveyshuollon vaikuttavuudesta tarvittaisiin lisää tietoa sekä Kelan näkökulmasta että hyvinvointialueiden tietojohtamisen tueksi.
Tutkimuskysymykset
A Työterveyshuollon sote-integraation selvittämiseksi tutkitaan seuraavia näkökulmia:
- Miten työterveyshuolto integroituu hyvinvointialueen toimintaan ja toimii erikois- ja perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä?
- Paljonko työkyvyn tukitoimia toteutuu työterveyshuollossa ennen erikoissairaanhoitoon ohjaamista? Millainen on työterveyshuoltoon ohjaamisen toimivuus?
- Hoitoepisodit mielenterveys- ja tule-ongelmissa
- Paljonko työterveyshuollon asiakkaat käyttävät rinnakkain muita terveyspalveluja?
- Työterveyshuollon digipalvelut
B Työikäisten sairaanhoidon kokonaiskustannusten arvioimiseksi selvitetään seuraavia näkökulmia:
- Terveyspalvelujen odottamiseen/jonottamiseen liittyviä kustannuksia ja tapoja niihin liittyvien kokonaiskustannusten ohjaamiseksi.
- Terveyspalvelujen käytön jälkeisen toipilasajan kustannusten muuttumista työterveyshuoltoon ohjaamiskäytännön (TYÖOTE) juurruttamisen ja vakiinnuttamisen seurauksena.
- Sairaalahoitoa edeltävä jonottamisen/odottamisen ja toipilasajan kesto sekä työterveyshuoltoon ohjaavan toimintamallin tehokkuus
Kokonaishanke muodostuu osahankkeista
- Osatutkimus: Työterveyshuolto osana sote-integraatiota – työkyvyn tukitoimet, ohjausmallin toimivuus ja hoitoepisodit (Työterveyslaitos)
- Osatutkimus: Työterveyshuoltoon ohjaaminen sote-integraatiossa (Työterveyslaitos)
- Osatutkimus: Työterveyshuollon asiakkaiden palvelujen rinnakkaiskäyttö (TaY)
- Osatutkimus: Etäpalvelut työterveyshuollossa (TaY)
- Osatutkimus: Työikäisten ortopedisten potilaiden Kela-etuudet ja kokonaiskustannukset (TYKS, Kela)
- Osatutkimus: Työikäisten toiminta- ja työkyky sekä tuottavuuskustannukset (UEF, TYKS, Kela)
Aineistot ja menetelmät
Työterveyshuoltoa osana sote-järjestelmää tutkitaan Työterveyslaitoksella. Kelan korvauskriteerien uudistamista tutkitaan Tampereen yliopistossa aiemman KKRL-rahoituksen tukemana. Tampereen yliopiston uusi hanke liittyy työterveyshuollon digialveluihin, joita tutkitaan mm. haastattelu- ja palvelutuottaja-aineistojen avulla. UEF:n ja TYKS:n yhteistyöhankkeessa arvioidaan työikäisten ortopedisten potilaiden palveluiden käytön kokonaiskustannuksia (sis. sekä suorat että sairauspoissaoloihin liittyvät tuottavuuskustannukset PALY-indikaattorilla arvioituna). Lisäksi tarkastellaan hoitoon pääsyn jonotusajan yhteyttä hoitotuloksiin, toipilasajan kestoon ja työikäisten työllisten tuottavuuteen PALY-indikaattorilla arvioituna. Myös Kelan tutkimusyksikössä tutkitaan toiminta- ja työkyvyn ja Kelan etuuksien kustannusnäkökulmia. Aineistona käytetään vuonna 2023 kerättävään Terve Suomi- aineistoon yhdistettyjä Kelan rekisteritietoja (sairauspäiväraha, kuntoutusetuudet, työkyvyttömyyseläkkeet). Eri väestöryhmien toiminta- ja työkyvyn tasoja ja niiden merkitystä tuottavuuden näkökulmasta arvioidaan myös tässä aineistossa PALY-indikaattorin avulla (UEF & Kela yhteistyönä).
Tutkimusverkostohankkeessa päätavoitetta edistetään yli organisaatiorajojen. Fasilitoijana on Kelan tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida verkoston kokouksia. Verkosto on väline asiakasarvon ja hankkeen vaikuttavuuden luomiseksi, tavoitteena on tuottaa laajasti vaikuttavia tuloksia.
Hyödyt Kelalle ja yhteiskunnalle: Työterveyshuollon merkitys työikäisten työkyvyn tuen kannalta on suuri, mutta tarkempaa tietoa vaikuttavuudesta tarvitaan lisää. Kela- korvausluokkia ja muita työterveyshuollon toiminnan näkökulmia on kritisoitu eri yhteyksissä. Näyttöön perustuvaa tietoa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi, joten laajapohjainen verkostoyhteistyö on tarpeen.
Tutkijat
- Riitta Luoto, vastuututkija
- Timo Hujanen
- Hanna Hakulinen
- Eva Helaskoski
- Kaj Husman
- Pauliina Kangas
- Janne Martikainen
- Riitta Sauni
- Ilkka Vohlonen
- Ville Äärimaa
Hankkeen kesto
1.2.2023-31.3.2025