Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden hoito
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää masennuksen vuoksi Kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden toteutunutta hoitoa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja muutoksia.
Lääkehoitojen, kuntoutuspsykoterapioiden ja muiden Kelan kuntoutusten toteutuminen ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakua on tutkimuksen päätavoite. Lisäksi selvitetään työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden hoidossa ja kuntoutuksessa viimeisen 10 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksen aineistona ovat Kelan rekisteritiedot 1.1.2009–31.12.2019 uutta työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisena tai toistaiseksi hakeneista, joilla päädiagnoosina on vakava masennustila tai toistuva masennus. Koronavirusepidemian vuonna 2020 mahdollisesti hoitoon vaikuttaneiden poikkeuksellisten muutosten vuoksi tarkastelu rajoitetaan vuoden 2019 loppuun. Rekisteristä haetaan myös tiedot hakijoiden taustatiedoista, eläkehakemuksen ratkaisusta, työelämätilanteesta, eläkehakemuksen yhteydessä kirjatuista pää- ja sivudiagnooseista, Kelan korvaamista lääkeostoista 1.1.2008–31.12.2019, myönnettyjen Kelan kuntoutusten ajankohdista sekä myönnetyistä sairauspäivärahajaksoista.
Tutkija
- Riitta Luoto, vastuututkija
Hankkeen kesto
1.8.2021–31.12.2024. Hanke on päättynyt.
Hankkeen tuloksia
Suurin osa (75 %) Kelan työkyvyttömyyseläkettä v. 2019 hakeneista ei ollut saanut lainkaan Kelan kuntoutusta hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutuspsykoterapia oli yleisin kuntoutusmuoto niillä, jotka olivat kuntoutusta saaneet. Sitä oli v. 2019 eläkettä hakeneista saanut 14 % ja viiden vuoden aikana ennen työkyvyttömyyseläkehakemusta 19 % hakijoista. Ammatillista kuntoutusta puolestaan oli saanut 9 % edeltävän vuoden aikana ja 17 % viiden vuoden aikana. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkettä hakeneista 89 % oli saanut korvauksia jonkin masennuslääkkeen ostosta edeltäneen vuoden aikana. Kuitenkin edeltäneen 4 kuukauden aikana vain 80 % oli saanut korvauksia masennuslääkeostoista. Vuosina 2010–2019 hakemusta edeltävänä vuonna psykoterapiaa saaneiden osuus oli yli tuplaantunut (6–14%). Lääkkeitä ostaneiden osuus hakijoista oli pysynyt melko vakaana kuitenkin tilastollisesti merkitsevällä laskevalla trendillä (vaihteluväli 86%–90%). Väestöryhmistä alle 40-vuotiaat naiset käyttivät psykoterapiaa selvästi eniten, kun taas 40 vuotta täyttäneistä miehistä selvästi harvempi sai psykoterapiaa.
Julkaisuja
- Medication and Rehabilitation of Persons Applying for Disability Pension Due to Depression: A Register-Based Retrospective Study From Finland (vertaisarvioitu)
