60 vuotta Kelan tutkimusta
Kelan tutkimus täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tutkimusyhteisö edustaa sosiaaliturvan tutkimuslaitosta Kelan sisällä, vaikka sen paikka Kelan organisaatiossa on vaihdellut. Sairausvakuutuksen myötä syntynyt tutkimustoiminto oli alkuun painottunut terveysturvaan, mutta laajentui sittemmin kattamaan koko sosiaaliturvan Kelan uusien tehtävien myötä. Maailman muuttuessa painotukset ja näkökulmat ovat vuosien saatossa vaihdelleet.
Kelan tutkimus syntyi yhtä aikaa sairausvakuutuksen kanssa
Kelan tutkimuksen kehitysvaiheita ensimmäisten 50 vuoden aikana on kuvattu Katri Hellstenin vuonna 2014 kirjoittamassa katsauksessa. Kelan tutkimustoiminto alkoi kehittyä erityisesti suomalaisen sosiaalipolitiikan voimakkaan kehittämisen aikakausina 1960- ja 1970-luvuilla. Päätöksentekijät – erityisesti Suomen eduskunta sekä Kelan hallitus ja johto – näkivät, että yhteiskunnan kehittämiseksi tarvitaan tutkimusta.
Kelan hallitus perusti vuonna 1963 yhden tutkijan toimen ja samassa yhteydessä asetti Pekka Kuusen johtaman tutkimustyötoimikunnan selvittämään, mitä sosiaalipoliittisen ja lääketieteellisen tutkimuksen tarvitsemia tietoja tulisi koota sairausvakuutuksen toimeenpanon yhteydessä. Kelan tutkimus on siten yhtä vanha kuin sairausvakuutus. Sairausvakuutus on edelleen Kelan euromääräisesti laajin etuuskokonaisuus – sairausvakuutusetuuksia maksetaan runsaat 5 miljardia euroa vuodessa.
Juuri puhkeavan kesän kynnyksellä Helsingissä 1964 perustettiin Kelan tutkimustoimisto, joka toimi suoraan pääjohtajan alaisena. Sittemmin tutkimustoimiston nimi muutettiin Sosiaaliturvan tutkimuslaitokseksi. Vuonna 1972 Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen rinnalle perustettiin Turkuun Kuntoutustutkimuskeskus.
Tutkimustoiminnan kohdentumista selvitettiin Tapani Purolan johdolla 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun alussa tutkimustoiminnan organisaatioita uudistettiin osana Kelan hallinnon uudistamista. Sosiaaliturvan tutkimuslaitos ja Kuntoutustutkimuskeskus yhdistettiin, ja synnytettiin Kelan tutkimus- ja kehitysyksikkö, johon kuuluivat myös Turun ja Helsingin kirjastotoiminnot.
Tutkimusyhteisö on kulkenut läpi monenlaisten organisaatiomuutosten
Tutkimustoiminnan organisaatiomuutokset jatkuivat seuraavan kerran 2000-luvulla, ja Kelan hallinnon uudistuksen yhteydessä vuonna 2002 syntyi Kelan tutkimusosasto, joka ei ollut enää suoraan pääjohtajan alainen. Vuoden 2004 toimialajärjestelyjen yhteydessä siirrettiin 40 lähinnä lääketieteellistä tutkimusta tekevää tutkijaa silloiseen Kansanterveyslaitokseen (nykyisin osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta).
Kelan tutkimusosasto oli vuoteen 2015 saakka oma tulosyksikkönsä. Vuoden 2016 Kelan hallinnon uudistuksen jälkeen Kelassa ei ollut enää osastoja, ja tutkimustoiminto siirtyi Yhteiset palvelut -tulosalueelle, tieto- ja viestintäyksikön tutkimusryhmäksi. Tätä ennen oli jo ollut aloitteita, joissa ehdotettiin silloisten tutkimus-, aktuaari- ja tilasto-osastojen yhdistämistä.
Uusi organisaatiouudistus kolkutti kuitenkin jo oven takana. Vuonna 2019 Kelan tutkimus siirtyi osaksi, uuden Tietopalvelut-tulosalueen tutkimusyksiköksi. Tämä muutos liittyi hallinnon uudistukseen, jossa muodostettiin IT-palvelujen tulosyksikkö, jossa osa Kelan kehittämistoiminnoista siirtyi Tietopalvelujen tulosalueelle, kuten myös osa Kanta-palveluista. Tietopalveluihin kuuluvat myös analytiikkayksikkö ja tiedonhallinta- ja innovointiyksikkö.
Useista organisaatiomuutoksista huolimatta Kelan tutkimus on pysynyt yhtenäisenä tutkimusyhteisönä, joka on säilyttänyt identiteettinsä ja brändinsä ja kokee olevansa sosiaaliturvan tutkimuslaitos Kelan sisällä.
Nykyinen tutkimusohjelma rakentuu kolmesta temaattisesta painoalueesta
Kelan tutkimuksen visiona on tuottaa vaikuttavaa tutkimustietoa sosiaaliturvan ja terveysturvan kehittämiseksi. Tutkimushankkeiden sisältöjä ohjaa kolmivuotinen tutkimusohjelma.
Kauden 2023–2025 tutkimusohjelmassa tutkimustoiminta on hahmotettu kolmen painoalueen eli temaattisen kokonaisuuden kautta. Näitä painoalueita ovat
- yhteiset asiakkaat
- toimeentulo eri elämäntilanteissa
- toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen.
Kaikkea tutkimustoimintaa läpileikkaavia teemoja ovat muun muassa kestävä hyvinvointi, eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä vaikuttavuus. Kelassa tehtävä tutkimus linkittyy tunnistettuihin, yhteiskunnassa käynnissä oleviin merkittäviin muutoksiin.
Jokainen käynnissä oleva tutkimushanke liittyy vähintään yhden painoalueen tematiikkaan. Painoalueiden avulla nostamme tutkimusohjelmakaudella ajankohtaisiksi tunnistettuja tutkimusalueita.
Tällä ohjelmakaudella vahvistamme yhteiset asiakkaat -painoalueella Kelan asiakkuuteen sekä sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän eri toimijoiden yhteisiin asiakkaisiin liittyvää tutkimusta. Toimeentulo eri elämäntilanteissa -painoalueen hankkeissa tuotamme tietoa muun muassa työtulojen ja sosiaaliturvan yhdistämisestä, vähimmäisturvan saajista sekä erilaisten etuusmuutosten vaikutuksista eri väestöryhmissä. Toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen -painoalueella tarkastelemme muun muassa kuntoutuspalveluiden vaikuttavuutta sekä työkykyetuuksien käyttöä eri väestöryhmissä.
Kelan tutkimushankkeet käsittelevät monipuolisesti etuus- ja palvelujärjestelmäämme
Kelan tutkimuksessa on vuosittain käynnissä noin 60 tutkimushanketta. Hankkeissa selvitetään monipuolisesti järjestelmän toimivuutta ja etuuksien ja palveluiden kohdentumista. Kaikkien tutkimushankkeiden kuvaukset löytyvät Kelan tietotarjottimesta.
Esimerkkejä viime vuosien isoista tutkimushankkeista ovat muun muassa
- sosiaaliturvan etuus- ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta selvittänyt hanke Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018
- kuntoutusjärjestelmän muutoksiin paneutuneet Muutos II ja Muutos III -koordinaatiohankkeet
- Perustulokokeilun arviointitutkimus
- perhevapaareformeja ja lapsiperheiden asemaa tarkastellut Lapsiperhehanke.
Tulevina vuosina jatkuvia laajoja hankekokonaisuuksia ovat esimerkiksi
- useita osahankkeita yhdistävä Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuus
- lääkealaa luotaava hanke Lääkkeet ja lääkeala muuttuvassa toimintaympäristössä
- opiskeluterveydenhuollon asiakkaisiin keskittyvä Rekisteritutkimus Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnista.
Kohti parempaa asiakasymmärrystä ja laajempaa vaikuttavuuden tutkimusta
Kelan tutkimustoiminta on kautta vuosien keskittynyt Kelan asiakkaiden tilanteen ymmärtämiseen. Viime vuosina käsite ”asiakas” on lyönyt entistäkin vahvemmin läpi, ja asiakasnäkökulma on vahvasti mukana monessa tutkimushankkeessa.
Monissa Kelan tutkimushankkeissa näkökulmana on myös palveluiden tai etuuksien vaikuttavuus. Tällöin tarkoituksena on selvittää, tuottaako tietty palvelu toivottuja vaikutuksia, kuten asiakkaiden parantunutta toimintakykyä ja kasvanutta hyvinvointia. Toisaalta useissa hankkeissa selvitetään yksilön elämäntilanteen taikka sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän muutosten vaikutuksia toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Vaikuttavuutta vaaditaan myös tutkimustoiminnalta itseltään: tutkimusraportteja ei ole tarkoitus kirjoittaa tutkijoiden pöytälaatikkoon, vaan tutkimusta tuotetaan Kelan toiminnan, yhteiskunnan kehittämisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. Kelan tutkimus onkin jo pitkään panostanut tutkimustiedon laajaan levittämiseen ja kansantajuistamiseen. Tuloksista viestitään eri foorumeilla, ja Kelan tutkijat kirjoittavat aktiivisesti Kelan tutkimusblogiin.
Tutkimustoiminta reagoi maailman muutokseen
Maailman muuttuessa muuttuvat jatkuvasti myös teemat, joihin Kelan tutkimustoiminnassa paneudutaan. Tänä päivänä tarvitaan tietoa esimerkiksi siitä, mikä on Kelan hoitaman sosiaaliturvan rooli hyvinvointialueilla ja miten sosiaaliturvan käyttö linkittyy hyvinvointialueiden tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lisäksi ajankohtaiset sosiaaliturvan muutokset, kuten leikkaukset erilaisten etuuksien tasoon ja muut etuuksien määräytymisperusteiden muutokset, haastavat tutkijat tuottamaan tietoa näiden muutosten vaikutuksista eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Havaitsemme myös tutkimustiedon avulla järjestelmän kehittämiskohteita. Tutkimustietoa tarvitaan eri etuuksien ja palveluiden vaikuttavuudesta järjestelmän kehittämisen tueksi.
Tutkimustoiminnan taustalla vaikuttavista pitkän aikavälin haasteista ilmastonmuutos on tällä hetkellä keskeisimpiä. Kestävän hyvinvoinnin näkökulmat onkin otettava jatkossa entistä laajemmin huomioon myös sosiaaliturvan tutkimuksessa.
Rikkaat rekisteritietovarannot tutkimuksen aarreaittana
Tutkimustoimintamme nojaa vahvasti rekisteriaineistojen hyödyntämiseen. Sosiaaliturvan etuuksien käsittely- ja maksatustoiminnan myötä Kelaan on kertynyt erittäin laajoja tietovarantoja. Olemme aitiopaikalla näiden tietovarantojen hyödyntämisessä, sillä meillä on hyvä näkymä myös etuuksien toimeenpanoon ja etuustietojen sisältöön ja käytettävyyteen.
Tutkijakentän yhteisenä toiveena on, että kansallisesti tärkeät rekisteritietovarannot saadaan tulevaisuudessa tutkimuskäyttöön nykyistä sujuvammin ja halvemmalla. Tietovarantojen sujuva käyttö mahdollistaa yhä nopeammin toteutettavat ajankohtaiset analyysit erilaisten muutosten vaikutuksista. Kelan tutkimus haluaa omalta osaltaan olla mukana tukemassa sujuvaa rekisteriaineistojen hyötykäyttöä Suomessa.
Julistamme Kelan tutkimuksen 60-vuotisjuhlavuden alkaneeksi!
Tervetuloa myös Kelan tutkimus 60 vuotta -juhlaseminaariin.
Kirjoittajat
Hennamari Mikkola
Kelan tutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
Lue lisää
Kelan tutkimuksen syntyhistorian osalta lähteenä on käytetty Katri Hellstenin työpaperia 50 vuotta sosiaaliturvan tutkimusta Kelassa.
