Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tietotarjotin

Sotiemme veteraanien toimeentulo ja tuki vuodesta 1940 nykypäivään

Julkaistu 4.12.2023Päivitetty 5.12.2023

Sotiemme 1939–1945 veteraaneja oli vuoden 2023 syyskuussa 2 271 Kelan etuuksien saajina, joista naisia oli 58 %. Enimmillään heitä oli noin 267 000 henkilöä 1980-luvun lopussa, ja ennusteen mukaan veteraanien tukia maksetaan 2030-luvulle asti. Veteraaneja on tuettu taloudellisesti ainakin 38 miljardilla eurolla, josta Kela on maksanut 1970-luvulta lähtien vajaa 8 miljardia. Veteraanien tuissa on todennäköisesti ollut jonkin verran alikäyttöä.

Suomen maaperällä käydystä sodasta on vain 78 vuotta. Toisen maailmansodan sotatoimet lakkasivat Suomen maaperällä Lapin sodan päättymiseen 27.4.1945.

Suomen sotiin 1939–1945 ja miinanraivaukseen sotien jälkeen osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja noin 100 000 naista. Sodissa kaatui yli 90 000 ja vammautui yli 200 000 suomalaista, joista pysyvästi 96 000. Viimeinen kokonainen palvelukseen kutsuttu ikäluokka oli 1925 syntyneet, jotka täyttävät tänä vuonna 98 vuotta. Moni näistä sotiemme veteraaneista sai sotien jälkeen erilaisia veteraaneille suunnattuja tukia ja etuuksia sekä sodassa pysyvästi vammautuneiden korvauksia.

Perusteellista selvitystä veteraanien toimeentulon ja tuen rahallisesta arvosta ei ole aiemmin tehty, joskin esimerkiksi Markku Honkasalo on kirjoittanut aiheesta. Tällä katsauksella haluamme paikata tietoaukkoa ja antaa kokonaiskuvan veteraanien toimeentulosta ja sen kehityksestä menneinä vuosikymmeninä.

Sota on edelleen osa arkeamme

Kelan myöntämiä etuuksia kuten rintamasotilaseläkettä, rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää saavien määrä oli elokuun 2023 lopussa 2 338. Arvioiden mukaan vuoteen 2033 mennessä veteraaneja ei enää ole.

Vuonna 2022 Euroopassa alkanut sota tuli jälleen läheisemmäksi osaksi arkipäiväämme, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Luemme joka päivä uutisia sodankäynnistä, ja sotaa käydään toisinaan vain noin tuhannen kilometrin etäisyydellä Suomesta. Ukrainan sodan yhteydessä Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi kesäkuussa 2023. Suomen puolustusmäärärahoja on korotettu ja puolustusmateriaaliteollisuus käy täysillä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Suomi tukee Ukrainaa yhdessä muiden EU-maiden kanssa.  Yhteensä Suomi on antanut tukea lähes 2 miljardin euron arvosta (heinäkuu 2023). Puolustusmateriaalituen arvo on noin 1,3 miljardia euroa ja humanitaarisen avun sekä kehitysyhteistyötuen noin 520 miljoonaa euroa. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Suomi on antanut materiaaliapua yli 17 miljoonan euron arvosta.

Kelan etuuksia sotiemme veteraaneille vuodesta 1971

Sotiemme veteraanit ovat miehiä ja naisia, jotka osallistuivat Suomen puolustamiseen talvi-, jatkosodassa ja Lapin sodassa vuosina 1939–1945 ja sodanjälkeiseen miinanraivaukseen. Asevelvollisten miesten lisäksi vapaaehtoiset naiset työskentelivät monenlaisissa huolto- ja valvontatehtävissä.

Sotien aikana suuri osa nykyisistä veteraaneista oli hyvin nuoria. Monet olivat vasta hieman yli kaksikymmenvuotiaita ja nuorimmat olivat vielä koululaisia. Nyt veteraanit ovat jo hyvin iäkkäitä ja heidän määränsä vähenee nopeasti.

Kela alkoi rintamasotilaseläkelain mukaisesti maksaa rintamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä 1.9.1971. Perusteena oli, että hakijalla oli rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai Sota-arkistosta saatu todistus osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945–1952. Veteraanitunnusten myöntäminen päättyi vuonna 1994.

Rintamasotilaseläkettä maksettiin henkilölle, joka oli toiminut rintamasotilaana tai osallistunut rintamapalvelukseen (naiset), eikä sodasta johtuen kyennyt hankkimaan itselleen riittävää toimeentuloa ja oli 55–60-vuotias. Eläkettä maksettiin vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka. Viimeinen rintamasotilaseläke maksettiin syyskuussa 1996.

Rintamalisää sen sijaan alettiin maksaa muista tuloista tai varallisuudesta riippumatta veteraaneille, ja ylimääräistä rintamalisää kansaneläkettä saaville veteraaneille. Elossa olevien veteraanien määrä lasketaan usein rintamalisän saajien mukaan.

Veteraanietuuksien saajaryhmät laajenevat: naiset, ulkomailla asuvat ja miinanraivaajat

Rintamasotilaseläkkeet ja -lisät perustuvat vuonna 1957 uusittuun kansaneläkejärjestelmään. Lait rintamasotilaseläkkeistä ja rintamalisistä säädettiin ja niitä alettiin maksaa vuonna 1971. Erityisesti 1970-luvulla kansaneläkelakiin tehtiin useita parannuksia sekä otettiin käyttöön uusia eläkelakeja ja -lajeja. Kansaneläkkeeseen tehtyjen parannusten myötä uusittiin myös rintamasotilaseläkelaki.

Rintamasotilaseläkelakiin on tehty useita muutoksia ja veteraanien etuuksiin tasokorotuksia. Viimeisimmät korotukset on tehty vuonna 2020, jolloin kuukausittain maksettavat etuudet liki kolminkertaistuivat. Rintamalisät on sidottu elinkustannusindeksiin. Rintamalisän suuruus saajaa kohden kuukaudessa oli 2000-luvun alussa noin 100 euroa. Vuoteen 2019 mennessä indeksikorotukset olivat nostaneet nimellisarvon noin 130 euroon. Vuonna 2020 tehty korotus nosti etuuden arvon kuukautta kohden yli 400 euroon.

Rintamasotilaseläkkeitä ja -lisiä sai enimmillään liki 267 000 henkilöä vuosina 1989–1990. Osin tämä johtuu siitä, että veteraanit olivat siihen mennessä pääosin saavuttaneet eläköitymisiän, mutta myös siksi, että eläkkeen ja lisien piiriin tuli lakimuutosten myötä uusia saajaryhmiä.

Rintamalisien ja rintamasotilaseläkkeiden saajat sekä Kelan maksamat veteraanietuudet yhteensä 1971–2021. Kuvasta näkee, että Kelan veteraanietuuksia sai enimmillään vajaa 267 000 veteraania 1980-luvun lopussa.

Naiset saivat oikeuden rintamalisiin vuonna 1981 ja oikeuden rintamasotilaseläkkeisiin vuonna 1982. Oikeus ylimääräiseen rintamalisään myönnettiin naisille vuonna 1986.

Ulkomailla asuvat veteraanit, jotka eivät saaneet kansaneläkettä Suomesta, saivat oikeuden ylimääräiseen rintamalisään vuonna 1989.

Miinanraivaukseen vuosina 1945–1952 osallistuneet saivat oikeuden rintamalisään vuonna 2000, mutta eivät ylimääräiseen rintamalisään. Vuoden 2001 alusta lukien on maksettu rintamalisää myös ulkomaille, jos etuuteen oikeutetun saajan leikattu kansaneläke lakkasi.

Viimeisin veteraanien etuuksiin tehty parannus on veteraanilisä lakiin vammaisetuuksista perustuen. Veteraanilisää alettiin maksaa 2010 tietyin ehdoin ylimääräisen rintamalisän saajille.

Rintamalisiä sai enimmillään 267 000 henkilöä – 2000-luvulla määrä on vähentynyt nopeasti

Rintamalisien saajien määrä oli suurimmillaan 1989, jolloin saajia oli vajaa 267 000. Vuonna 2000 saajia oli 149 000. Saajien määrä puolittui edelleen 75 000 saajaan vuosina 2000–2008.

Saajien määrä on vuodesta 2008 eteenpäin luonnollisesti pienentynyt edelleen, ja erityisesti miesten osuus saajista on vähentynyt kiihtyvään tahtiin. Vuoden 2023 elokuussa saajia oli enää 2 338.

Kuvio: rintamalisien saajat sukupuolen mukaan 2000–2022. Kuvasta näkee, että veteraanien määrä on vähentynyt nopeasti 2000-luvulla, ja miesveteraanien nopeammin kuin naisveteraanien.

Naisten osuus saajista ylitti miesten osuuden vuonna 2020. Siitä lähtien naiset ovat olleet enemmistö rintamalisien saajissa. On erittäin todennäköistä, että viimeinen rintamalisien saaja tulee olemaan nainen.

Euroissa (vuoden 2022 rahana) rintamalisiä maksettiin vuonna 1992 noin 304 miljoonaa euroa ja vuonna 2000 noin 181 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 maksettiin enää vajaa 14 miljoonaa euroa.

Kelan etuudet veteraaneille vuonna 2023

Kela maksaa vuonna 2023 veteraaneille kolmea eri etuutta: rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää. Kaikki kolme lisää ovat verottomia ja niitä voi saada henkilö, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus (naiset), rintamatunnus tai todistus osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945–1952.

Rintamalisä on kaikille tunnuksen omaaville maksettava lisä, jonka määrään muilla tuloilla tai varallisuudella ei ole vaikutusta. Rintamalisä on 136,16 euroa kuukaudessa vuonna 2023, ja sitä maksetaan myös ulkomaille.

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan Suomessa asuville henkilöille, joille maksetaan sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräisen rintamalisän suuruuteen vaikuttavat muut tulot. Sitä voidaan maksaa yksinasuvalle enintään 284,27 euroa kuukaudessa ja parisuhteessa olevalle enintään 248,93 euroa kuukaudessa. Ylimääräistä rintamalisää ei makseta miinanraivaukseen osallistuneille.

Veteraanilisää voi saada, jos henkilö saa ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisä maksetaan osana eläkettä saavan hoitotukea automaattisesti ehtojen täyttyessä ilman hakemusta. Veteraanilisän suuruus on 118,81 euroa kuukaudessa vuonna 2023 ja maksetaan myös laitoshoidossa olevalle.

Kela maksaa myös kaikille veteraaneille eläkkeensaajan asumistukea sen ehtojen täyttyessä. Rintamalisät, ylimääräinen rintamalisä tai veteraanilisä eivät vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen.

Veteraanien yhteiskunnallinen tuki kokonaisuutena: varovasti arvioiden 40 miljardia euroa

Veteraanien toimeentulo ja tuki on rakentunut vuosien varrella useista lähteistä. Toimeenpanijoita ja toimijoita ovat olleet Kela, Valtiokonttori (Tapaturmavirasto), työeläkevakuuttajat ja kunnat. Erityisesti veteraani- ja sotainvalidijärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan merkitys on myös mittava. Työeläkevakuuttajat maksoivat sotaveteraanien varhaiseläkkeet. Valtio korvasi budjetistaan maksetut varhaiseläkkeet työeläkevakuuttajille.

Valtio on tukenut sotavammasairaaloita ja maksanut sotilasvammakorvauksia keskeytyksettä vuodesta 1940. Selkein kokonaisuus on ollut sotainvalidien huolto, sillä Sotainvalidien veljesliitto on jatkanut toimintaansa vuodesta 1940 lähtien. Esimerkiksi talvisodan jälkeen perustetut veteraanijärjestöt jouduttiin lakkauttamaan valvontakomission nootin vuoksi 1945. Vasta 1950-luvun alussa aika oli kypsä veteraanijärjestöjen perustamiselle ja veteraanien edunvalvonnalle.

Yhteiskunnan, valtion ja keräystoiminnan perusteella kootun tiedon perusteella veteraanien toimeentulo ja muu tuki on ollut vuoden 2022 rahassa noin 38,1 miljardia euroa vuosina 1940–2023. Käytettävissä olevat tiedot ovat kuitenkin puutteellisia, ja siksi on perusteltua arvioida, että tuki on yli 40 miljardia euroa.

Kuvio: sotaveteraanien saaman tuen rahallinen arvo 1940–2023 (vuoden 2023 rahana). Kuvasta näkee, että veteraanien toimeentulo ja tuki on ollut arviolta yli 38 miljardia euroa ja rakentunut useista lähteistä. Suurin lähde on valtion maksamat sotilasvammakorvaukset, toiseksi suurin Kelan maksamat etuudet.

Sotilasvammakorvaukset olivat 24,3 miljardia euroa ja muodostavat 64 % kokonaisarviosta. Luku sisältää myös sotilasinvalidit eli sellaiset sotilashenkilöt (varusmiehet mukaan lukien), jotka ovat vammautuneet sotien päättymisen jälkeen, mutta ennen vuotta 1991, ja saaneet sen perusteella sotilasvammakorvauksia. Näiden henkilöiden lukumäärä on ollut arviolta kuitenkin kohtuullisen pieni. Vuonna 2017 sotilasinvalidien määrä ylitti sodissa vammautuneiden määrän ollen tuolloin 2 005 sotainvalidia ja 2 138 sotilasinvalidia. Sotilasinvalideille eli sotien jälkeen vammautuneiden maksettujen korvausten määrästä voi tehdä vain karkeita arvioita ilman tarkempaa perehtymistä aiheeseen.

Kela on maksanut veteraaneille rintamasotilaseläkkeinä ja lisinä yhteensä noin 7,3 miljardia euroa. Kun tähän lasketaan mukaan maksetut asumisen tuet, kohoaa summa noin 7,85 miljardiin euroon, joka on noin 20 % veteraanien toimeentulon ja tuen rahallisesta arvosta vuosien 1940–2022 aikana.

Veteraanikeräysten tuotoista on arviossamme mukana vain vuosina 2006–2023 jaetut avustukset: 42 miljoonaa euroa. Tätä aiempien vuosien ja muiden toimijoiden osalta tietoja ei ole saatavissa luotettavasti. Huomioitava on, että vapaaehtoistyön arvoa ei ole huomioitu laskelmassa, vaikka vapaaehtoistyön merkitys on ollut varmasti hyvinkin suuri.

Olemme keränneet rahoituksen ja tuen kokonaisnäkymän Kelan tilastoista, valtion tilinpäätöksistä ja tilinpäätöslaskelmista sekä Sotiemme veteraanit -keräysten tiedoista. Tietoihin sisältyvät euromäärät, jotka oli mahdollista kohdentaa suoraan.

Arviostamme puuttuvat muun muassa erilaiset lainat, lainatakaukset ja rintamamiesten maanhankintaan tarkoitettu tuki sekä todennäköisesti sotainvalidien työhuoltoon liittyviä kokonaisuuksia, joissa erittelyä invalidien työhuollosta ei ollut tehtävissä.

Veteraanietuuksien alikäyttö on ollut todennäköistä

Suomen sotien 1939–1945 päättyessä sodan kokeneita naisia ja miehiä oli elossa noin 600 000. Pysyvästi vammautuneiden määräksi on arvioitu noin 90 000.

Veteraanien tunnistaminen oli aluksi vaikeaa ja myös etuuksien kohdistaminen oikeille henkilöille oli haasteellista. Tunnistamista varten alettiin myöntää tunnuksia, joita oli mahdollista hakea silloisista sotilaspiireistä. Tunnuksen perustella sai hakea muun muassa etuisuuksia Kelasta.

Kelan tiedot tunnusten määristä perustuvat rintamalisien saajiin eli tilastoissa näkyvät ne henkilöt, joille Kela on tunnuksen perusteella myöntänyt etuuden. Kokonaisuudessaan ei ole tiedossa, kuinka suuri joukko eri tunnuksia tai todistuksia omaavista on hakenut niiden oikeuttamia etuuksia. Saajien määrä oli suurimmillaan vajaa 267 000 henkilöä vuonna 1989. Tuolloin vanhimmat veteraanit olivat lähes 90-vuotiaita ja nuorimmat tulossa eläkeikään. Vuosina 1900–1926 syntyneistä miehistä oli tilastojen mukaan vuonna 1989 elossa noin 260 000 miestä.

Kaikki veteraanit eivät todennäköisesti ole hakeneet tunnuksia, eivätkä kaikki tunnuksen haltijat ole hakeneet niiden oikeuttamia etuuksia. Etuuksissa on siis todennäköisesti ollut alikäyttöä, sillä saajien määrä kasvoi aina vuoteen 1989 eli noin 18 vuotta sen jälkeen, kun rintamalisiä vuonna 1971 alettiin myöntää.

Naiset tulivat etuuden piiriin vuonna 1981, ja ylimääräistä rintamalisää alettiin maksaa 1986, mutta nämä eivät selitä vielä kokonaan mahdollista alikäyttöä.

Alikäytön syynä voi olla, että etuus on ollut tarpeeton taloudellisen tilanteen vuoksi. On mahdollista, että tietoisuus etuuksista ei ole ollut kaikkien siihen oikeutettujen tiedossa riittävän hyvin. Tämä on voinut johtua monista syistä, esimerkiksi terveydentilasta. Myös leimautumisen pelko on voinut estää osaa etuuksiin oikeutetuista hakemasta niitä.

Sotaveteraaneille on ollut laajaa tukea yhteiskunnassa, hyvästä syystä

Sotiemme veteraanien tuki sai laajan kannatuksen yhteiskunnassa, sillä 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa he olivat kohonneet yhteiskunnassa asemaan, josta oli mahdollisuus vaikuttaa.

Valtionjohdossa oli sodan käyneitä ja sodan kokeneita virkamiehiä. Vuonna 1974 eduskunnassa oli useasta eri puolueesta yli 70 kansanedustajaa, jotka olivat sotaveteraaneja. 1970-luvulla tehtiinkin useita lakimuutoksia, joilla tuettiin sotaveteraanien toimeentuloa. Myös naisten asema sotaveteraaneina parani.

Yhtenä käynnistävänä tekijänä tälle katsaukselle oli Ukrainassa käynnissä oleva sota. Vaikka sota ei ole vielä loppunut, niin Euroopassa kuin myös muualla on jo ollut paljon puhetta tuen arvosta Ukrainalle ja jälleenrakennuksen mahdollisista kustannuksista. Kustannuksiin on siis syytä varautua.

Sotien jälkeisten sukupolvien ajan kansalaisten tuki ja arvostus on ollut vankkaa ja yhtenäistä sotiemme veteraaneille koko yhteiskunnassa. Varovaisesti arvioiden rahallinen tuki on ollut yli 40 miljardia euroa vuosina 1940–2023.

Tämä 40 miljardia euroa lienee varsin vähäinen korvaus siitä, että suomalaiset ovat saaneet elää ja tehdä työtä itsenäisessä Suomessa.

Kirjoittajat

Jukka Hänninen
vastaava analyytikko, Kela
jukka.hanninen@kela.fi

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi

Lähteet

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin

Lisää tutkimusblogeja