Omainen on korvaamaton hoitotukea hakeneelle takuueläkeläiselle

Suurin osa yli 75-vuotiaista pienituloisista hoitotukea hakeneista tarvitsee omaisen apua, mutta myös monia maksullisia palveluja huolenpidon turvaamiseksi. Näyttäytyykö omaisen rooli suurena, koska tulotaso on pieni ja huolenpidon tarve suuri?

Olemme parhaillaan tutkimassa yli 75-vuotiaita, takuueläkettä saavia Kelan hoitotuen asiakkaita. Eläkettä saavan hoitotuki on etuus, jonka tavoitteena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan eläkkeensaajan elämää. Yksi tutkimuksemme näkökulma on, millaista apua ja keiltä hoitotukea hakeneet ilmoittavat hakemuslomakkeella saavansa. Kuvaamme tässä kirjoituksessa alustavia määrällisiä tuloksia.

Näistä pienituloisista, hoitotukea hakeneista ikääntyneistä suurin osa (84 %) oli naisia, ja hakijoiden keski-ikä oli 84 vuotta. Yleisimmin hakijoiden toimintakykyä heikensi jokin muistisairaus. Keskeisimpiä muistisairauksia olivat dementia ja Alzheimerin tauti. Seuraavaksi yleisimmät sairausryhmät olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydänsairaudet, mutta niiden ja muiden sairausryhmien osuudet olivat selvästi pienempiä kuin muistisairauksien.

Hoitotukea hakeneiden huolenpidon tarve on suuri

Eläkettä saavan hoitotuen myöntäminen edellyttää toimintakykyä heikentävästä sairaudesta aiheutuvaa säännöllistä ja jatkuvaa avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Avun sekä ohjauksen ja valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toimissa ja muissa päivittäisissä toiminnoissa kuvaamme tässä kirjoituksessa käsitteellä huolenpidon tarve.

Hoitotukea hakeneet tarvitsevat runsaasti huolenpitoa ensisijaisen toimintakykyä heikentävän sairauden sekä muiden mahdollisten sairauksien vuoksi. Päivittäistä huolenpidon tarvetta raportoi puolet (51%) ja ympärivuorokautista tarvetta yli neljännes (28 %) hakijoista.  

Hakijoista 31 prosenttia sai perushoitotuen, 37 prosenttia korotetun tuen ja 23 prosenttia ylimmän tuen. Hoitotukea ei saanut 11 prosenttia hakijoista. Suurimmat syyt kielteiseen päätökseen olivat lääkärinlausunnon puuttuminen tai se, että huolenpidontarvetta ei katsottu riittävän suureksi. Yksi asiakas on voinut saada useampaa etuuden tasoa tai sekä hylkäyksen että myönnön tarkastelujakson aikana. Hoitotuen hakemuslomakkeessa kysytään, missä toiminnoissa hakija tarvitsee apua. Lähes puolet (46 %) hoitotukea hakeneista ilmoitti tarvitsevansa apua kaikissa lomakkeella kysytyissä toiminnoissa.

Yleisimmin hakijat tarvitsivat apua kodinhoidossa ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa, liikkumisessa sekä sairauden hoidossa, joihin apua tarvitsi yhdeksän kymmenestä hakijasta. Noin kahdeksan kymmenestä tarvitsee apua pukeutumisessa, hygieniassa tai muistamisessa. Syömisessä, näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa tarvitsee apua noin seitsemän kymmenestä.

Myös sairauksien hoitoon hakijat tarvitsivat apua. Yli viidennes (22 %) käytti julkista terveydenhuoltoa kolme kertaa vuodessa tai useammin. Viidenneksellä (20 %) täyttyi vuoden aikana lääkeostojen omavastuu eli ns. lääkekatto. Kolmannes (33 %) hakijoista oli apteekkien tarjoaman annosjakelupalvelun piirissä, joka on maksullinen. Kymmenes (9 %) annosjakelupalvelua käyttäneistä oli saanut sen käytöstä Kela-korvausta.

Omaisen tarjoama huolenpito on suuressa roolissa

Hoitotukea hakeneista suurin osa, kolme neljästä (73 %) sai apua ja hoivaa omaiselta, lähes puolet (44 %) kotihoidon tai kotisairaanhoidon työntekijöiltä ja reilu neljännes (28 %) palvelutalon henkilökunnalta.

Moni käytti myös niin kutsuttuja tukipalveluja eli siivous-, kauppa- tai ateriapalvelua sekä turvapuhelinta tai -ranneketta. Hoitotukea hakeneista lähes puolet käytti vähintään yhtä tukipalvelua, kolmannes (33 %) vähintään kahta tukipalvelua ja viidennes (21 %) vähintään kolmea tukipalvelua. Kaikkia neljää tukipalvelua käytti joka kymmenes (9 %) hoitotukea hakeneista. Vain 11 hoitotukiasiakasta ilmoitti, ettei saa apua keneltäkään.

Omaisen rooli huolenpidon tarjoajana korostui. Neljännes (27 %) hoitotukea saaneista oli pelkästään omaisen hoivan varassa, eli kotihoidon tai palveluasumisen palvelujen käyttöä ei ollut ilmoitettu. Omaisen hoivan lisäksi näillä henkilöillä saattoi olla käytössään em. tukipalveluja.

Hakemuslomakkeella selvitetään hoitotuen hakijan kokemaa turvallisuuden tunnetta 4-portaisella asteikolla. Omaisen huolenpidon varassa olevista hoitotukea hakeneista 16 prosenttia kokee selviytyvänsä turvallisesti yksin koko vuorokauden, 18 prosenttia yön ajan ja 41 prosenttia vain muutamia tunteja. 23 prosenttia heistä ei kokenut voivansa olla lainkaan turvallisesti yksin. Luvut eivät kuitenkaan välttämättä täysin kuvaa ikääntyneiden omaa kokemusta, kun otetaan huomioon, että lähes kaikissa tapauksissa joku oli avustanut lomakkeen täytössä. Osuudet kuitenkin kuvaavat suuntaa antavasti omaisen tarjoaman huolenpidon sitovuutta ja omaishoidon kuormittavuutta.

Omaisen hoidon ja huolenpidon sitovuuden puolesta puhuu myös myönnettyjen hoitotukien tasot: pelkän omaisen huolenpidon varassa olevista hoitotukea hakeneista neljännes (27 %) sai korotettua hoitotukea ja joka kymmenes (10 %) ylintä hoitotukea. Hakemuslomakkeella ei selvitetä tarkemmin omaishoidon virallisuutta eli sitä, perustuuko omaishoito kunnan ja omaishoitajan väliseen sopimukseen. Mainintoja virallisesta omaishoitajuudesta oli vähän, joten suurin osa omaisten tarjoamasta huolenpidostanäyttäisi olevan epävirallista.

Osa hoitotukea hakeneista ei ilmoittanut saavansa lainkaan omaisenhuolenpitoa. Pelkän kotihoidon tuottaman hoivan ja mahdollisten muiden tukipalvelujen varassa eläviä hoitotukea hakeneita oli 6 prosenttia.

Kotihoidon ja muiden tukipalveluiden varassa olevat kokivat selviytyvänsä paremmin turvallisesti yksin, eli heidän voisi tulkita olevan jonkin verran parempikuntoisia kuin vain omaisen huolenpidon varassa olevat hoitotukea hakeneet. Näistä kotihoidon asiakkaista 34 prosenttia kokee selviytyvänsä turvallisesti yksin koko vuorokauden, 44 prosenttia yön ajan ja 18 prosenttia vain muutamia tunteja. Vain 5 prosenttia heistä ilmoitti, ettei voi olla lainkaan turvallisesti yksin. Koska kotihoidon käynnit ovat yleensä lyhyitä, myös tällä ryhmällä turvatonta yksinoloa tulee kuitenkin verrattain paljon.

Riittääkö hoitotukea hakeneen takuueläkeläisen kuukausittainen rahamäärä kattamaan palvelutarpeesta aiheutuvat menot?

Yli 75-vuotiaiden, hoitotukea hakeneiden takuueläkeläisten huolenpidon tarve on monipuolista ja runsasta. Lähipiirillä on keskeinen rooli huolenpidon tarjoajana.

Pienituloisuuden vaikutuksesta huolenpidon tarpeen toteutumiseen ei voida vetää tarkempia johtopäätöksiä tämän aineiston perusteella. Muutamia havaintoja hoitotukea hakeneiden takuueläkeläisten toimeentulosta voimme kuitenkin tehdä.

Kun verrataan takuueläkeläisen eläkettä suomalaisten keskimääräiseen eläkkeeseen, jää takuueläkeläisen kuukausittainen rahamäärä hoitotuenkin kanssa alhaiseksi. Hoitotukea hakeneista noin puolet saa eläkkeensaajan asumistukea. 14 prosenttia hoitotukea hakeneista takuueläkeläisistä sai perustoimeentulotukea.

Alhaisesta tulotasosta huolimatta suurin osa hoitotukea hakeneista takuueläkeläisistä käyttää tulosidonnaisia palveluja kuten kotihoitoa tai palveluasumista. Lähes puolet kertoi käyttävänsä vähintään yhtä tukipalvelua (siivooja, ateriapalvelu, kauppapalvelu tai turvapuhelin), joiden kustannukset eivät ole tulosidonnaisia. Lisäksi kustannuksia aiheutuu osalle lääkkeiden annosjakelusta.

Hoitotuen tarkoitus on mm. tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kun tarkastellaan hoitotukea hakeneiden tilanteesta muodostuvaa kokonaiskuvaa, on hyvä pohtia, onko hoitotuki riittävä tukemaan ikääntyvää väestöäkotona asumista. Hoitotuki vaikuttaa asiakasmaksulain (734/1992) mukaan tulona kotihoidon tai palveluasumisen asiakasmaksuihin, mikä heikentää pienituloisen hoitotuesta saamaa hyötyä.

Lopuksi: hoitotuki on pieni, palvelutarve suuri

Yli 75-vuotiaiden takuueläkkeellä olevien hoitotukea hakeneiden huolenpidon tarve on runsasta, ja he käyttävät monia maksullisia palveluja. Heille kertyy myös sairaudenhoidosta aiheutuvia muita kustannuksia, kuten terveydenhuollon maksuja, joita emme tässä tutkimuksessa ole tarkemmin selvittäneet. Hoitotuki on kuitenkin määrällisesti pieni tukemaan palvelujen hankintaa. Hoitotukea hakeneet käyttävät vain vähän myös viimesijaisia etuuksia, kuten perustoimeentulotukea.

Omaisen tarjoama huolenpito on monelle hoitotukea hakeneelle korvaamatonta ja omaista sitovaa. Jos omaisen apu pitäisi muuttaa ostopalveluksi, saattaisi se jäädä monelta hoitotuen hakijalta hankkimatta. 

Hakijan puolesta täytettyjen hakemuslomakkeiden suuri osuus kertoo hoitotukea hakeneiden avuntarpeesta omien asioiden hoitamisessa ja etuuden hakemisessa. Tätä voi osittain selittää muistisairauksien yleisyys hoitotukea hakeneilla sekä se, että hakemusten täyttäminen mielletään usein osaksi työtehtäviä kotihoidossa ja palveluasumisessa. On tärkeää huomioida ne ikääntyvät, jotka eivät pysty itsenäisesti hoitamaan asioitaan ja joilla ei ole sellaista lähipiiriä tai verkostoa, jolta saisivat etuuksien hakemiseen apua. Tarpeen olisi kuitenkin korostaa myös ikääntyvän subjektiivista kokemusta, kun etuuksia haetaan puolesta.

Näin tutkimus toteutetaan

Tutkimusaineistomme on yhdistetty rekisteriaineisto. Käytämme aineistona Kelasta vuonna 2019 eläkettä saavan hoitotukea hakeneiden yli 75-vuotiaiden takuueläkeläisten (n=1729) hoitotukihakemuksien sisältöjä sekä muita rekisteritietoja (ikä, sukupuoli, eläkettä saavan hoitotuen taso tai hylkäys, toimintakykyä heikentävä sairaus sekä muut maksetut sosiaaliturvaetuudet).

Yleisimmin takuueläkkeen ja hoitotuen lisäksi hoitotukea hakeneet saivat Kelasta eläkettä saavan asumistukea, lääkekorvauksia, sairaanhoitokorvauksia ja toimeentulotukea. Kyseessä on kokonaisaineisto eli tutkimusjoukossa on mukana kaikki vuonna 2019 eläkettä saavan hoitotukea hakeneet yli 75-vuotiaat takuueläkeläiset tietyin ehdoin.

Aineisto sisältää sekä määrällistä että laadullista tietoa, jota lähestytään monimenetelmäisesti.

Kirjoittajat

Aliisa Palanne
tutkija, Kela
aliisa.palanne@kela.fi

Pauliina Puurtinen
tutkija, Kela
pauliina.puurtinen@kela.fi

Lähteitä ja lisätietoa

Puurtinen, P., Teittinen, A. Asiakastutkimusohjelma: Eläkettä saavan hoitotuki ja sen mahdollisuudet ikääntyvää väestöä koskevan tutkimustiedon tuottajana. Kelan tutkimusblogi 24.8.2023.

 

ETK (2023). Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa.

Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734.

Laki takuueläkkeestä (20.8.2010/703).

Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570.

Tautiluokitus ICD-10. 2011. Klassifikation av sjukdomar. 3. painos. Viitattu 9.10.2023.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023a. Kansallinen terveysindeksi. Viitattu 4.9.2023.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023b. Liitetaulukko 1. Kansallinen terveysindeksi: osaindeksien tietosisällöt ja tietolähteet. Viitattu 4.9.2023.

Korjaus 9.11.2023: Täsmennetty eläkkeensaajan asumistuen ja perustoimeentulotuen saamista.