Nuoret haluavat kohdata Kelan Ohjaamoissa

Ohjaamoita(Avautuu uuteen välilehteen), matalan kynnyksen periaatteella toimivia nuorten palvelupisteitä, on perustettu usealle paikkakunnalle vuoden 2015 aikana. Helmikuussa 2016 palvelupisteitä oli toiminnassa tai käynnistymässä noin kolmekymmentä.

Ohjaamoiden palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille elämäntilanteesta riippumatta: palvelupisteistä voi saada tukea esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan löytämiseen, urasuunnitteluun ja elämänhallintataitoihin liittyviin kysymyksiin.

Ohjaamo-mallin tavoitteena on tuoda saman katon alle nuorten palveluja tarjoavat toimijat ja monialaisella yhteistyöllä löytää tukea nuoren elämäntilanteeseen. Ohjaamo-toimijoiden yhteistyöverkostoon pyritään saamaan mukaan useita viranomaistahoja, kuten Kela, TE-palvelut, kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitoksia ja kolmannen sektorin toimijoita. Ohjaamo-palvelupisteiden henkilöstöön voi siten kuulua esimerkiksi etsivän työn ohjaajia, opinto-ohjaajia tai TE-asiantuntijoita.

Ohjaamo-toiminnan kehittäminen on osa nuorisotakuun toimeenpanoa.

Kelan rooli ei vielä vakiintunut

Tähän mennessä Kela on osallistunut Ohjaamoiden toimintaan muutamalla paikkakunnalla, esimerkiksi Oulussa ja Jyväskylässä. Kelan työntekijät ovat neuvoneet nuoria Ohjaamoissa paikan päällä tai olleet Ohjaamoiden muiden työntekijöiden tavoitettavissa tarvittaessa puhelimen tai Lync-yhteyden välityksellä.

Kelan rooli osana Ohjaamo-toimintaa ei kuitenkaan vielä ole vakiintunut. Kevään ja kesän 2016 aikana Kela selvitti, miten sen olisi hyvä olla mukana nuorten monialaisessa ohjauksessa Ohjaamo-palvelupisteissä tulevaisuudessa (Paavonen ja Salminen 2016).

Selvityksessä kysyttiin Ohjaamoiden asiakkailta ja monialaisilta tiimeiltä, toiminnassa mukana olleilta Kelan työntekijöiltä sekä Ohjaamo-toiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä vastaavan koordinaatiohankkeen (Kohtaamo) projektipäälliköltä, millaisia Kelan palveluita Ohjaamoissa kaivataan.

Tutkimukseen osallistui 28 Ohjaamoa, 100 nuorta ja kahdeksan Kelan työntekijää.

Nuoret kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa

Enemmistö (77 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista nuorista toivoi, että Ohjaamoista saisi tietoa Kelan etuuksista tai neuvontaa Kelassa asiointiin.

Erityisesti toivottiin henkilökohtaista neuvontaa Kela-asioihin. Nuoret kaipasivat henkilökohtaista ohjausta muun muassa siihen, millaista tukea Kelasta yleisesti ottaen voi saada sekä opastusta Kelan etuuksien hakemiseen (kuvio).

Myös etuuksien itsenäiseen hakemiseen toivottiin tukea: Ohjaamoihin kaivattiin esitteitä Kelan etuuksista, etuuksien hakemuslomakkeita ja neuvontaa siihen, mistä etuustietoa voi hakea itse.

Sen sijaan videoiden näyttäminen siitä, miten Kelan myöntämiä tukia haetaan sähköisesti, ei saanut nuorilta kannatusta.

Kuvio. Millaista tietoa Kelan etuuksista tai neuvontaa Kelassa asiointiin nuoret haluaisivat Ohjaamostaan.

Nuorten henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan tarve tuli esille myös Ohjaamoiden ammattilaisten vastauksissa. Nuoret ovat kaivanneet tukea hakemuslomakkeiden täyttämiseen ja nuorten kanssa yhdessä on soitettu Kelan palvelunumeroihin tai otettu selvää, mihin etuuksiin nuorella on oikeus.

Kelan työntekijöiden mukaan Ohjaamoiden asiakkaat kaipaavat usein nopeasti ratkaisun Kelaan liittyvään asiaansa tai neuvoja useaan asiaan yhtäaikaisesti. Nuoret ovat kaivanneet Kelan työntekijän tukea myös, kun he eivät itse ole kyenneet hoitamaan Kela-asioitaan. Monella nuorella ei esimerkiksi ole verkkopankkitunnuksia, joita Kelan verkkoasiointi edellyttää.

Moni nuori haluaa asioida kasvotusten

Kelan työntekijöiden mukaan moni nuorista myös haluaa asioida kasvotusten. Näissä kasvokkaisissa keskusteluissa tulevat usein esille ne tärkeät asiat, jotka auttavat nuorelle soveltuvan tukimuodon löytämisessä. Ohjaamoiden henkilökunnan mukaan nuoria onkin ohjattu asioimaan Kelan paikallistoimistoihin tai toimistoissa on asioitu yhdessä nuoren kanssa.

Vastaavia tuloksia on saatu aiemmissa tutkimuksissa. Vuoden 2016 Kelan toimistojen asiakaskyselyn (Korpela julkaisematon) mukaan alle 30-vuotiaat nuoret asioivat Kelan toimistoissa hieman useammin kuin muu väestö, ja useimmiten asioinnin syynä on ollut hoidettavan asian hankaluus.

Moni nuorista kertoi asioivansa toimistoissa myös, koska niihin on helppo poiketa ohikulkumatkalla ja he kokivat kasvokkaisen asioinnin mukavimpana asiointimuotona.

Aaltosen ja kumppaneiden (2015, 132) Nuoret luukulla -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat henkilökohtaisia asiointimahdollisuuksia palvelujärjestelmässä. Sähköisten asiointimuotojen lisääntyminen saattaa nostaa kynnystä palveluihin hakeutumiseen. Myös puhelinasiointi koetaan usein ruuhkaisena ja epävarmana tuensaantikanavana. (Aaltonen ym. 2015, 132.)

Nuoret kokevat yhteiskunnasta syrjäyttävinä tekijöinä asiakaspalvelutilanteet, joissa viranomaiset eivät ole kiinnostuneita heidän asioistaan ja joissa heitä ei aidosti kohdata (esim. Korkeamäki 2015, Loponen 2010).

Ohjaamot vastaavat nuorten tarpeisiin

Harkon ja Tuusan (2014) katsauksen mukaan nuorten elämänvaiheista kriittisimpiä ovat erilaiset elämän siirtymävaiheet, kuten opiskelijastatuksesta työelämään siirtyminen. Niiden aikana saatavalla tuella on keskeinen rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä (mt.).

Jos tukea haetaan usealta viranomaistaholta yhtäaikaisesti, avun löytäminen saatetaan kokea entistä vaikeammaksi (Aaltonen ym. 2015, 126). Ohjaamo-toimintaa on kehitetty vastaukseksi näihin palvelutarpeisiin.

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu Ohjaamoiden kehittäminen ja Ohjaamo-palvelupisteiden verkoston laajentaminen.

Kelan rooli Ohjaamo-toiminnassa selkiytynee kuluvan vuoden aikana. Selvityksestä laaditussa raportissa (Paavonen ja Salminen 2016(Avautuu uuteen välilehteen)) esitellään vaihtoehtoisia malleja siihen, miten Kela voisi käytännössä osallistua nuorten monialaiseen ohjaukseen Ohjaamo-palvelupisteissä.

Kaikki Ohjaamoissa asioivat nuoret eivät välttämättä Kelan palveluita tarvitse. On kuitenkin oleellista, että ohjausta Kelan etuusasioiden hoitamiseen on Ohjaamoissa tarjolla, jos nuori on tullut sitä Ohjaamosta hakemaan. Siten nuori saa tarvitsemansa tuen saman katon alta.

Anna-Marie Paavonen
tutkimusassistentti, VTM, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet

Aaltonen S, Berg P, Ikäheimo S. Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä(Avautuu uuteen välilehteen). Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 84, 2015.

Harkko J, Tuusa M. Vahvat ja yksilölliset tukipalvelut nuorille yhdeltä luukulta. Kuntoutus 2014; 1: 53–61.

Korkeamäki J. Nuorisotakuu haastaa kuntoutuksen. Kuntoutus 2015; 1: 28–34.

Korpela T. Toimistojen asiakaskysely 2016 – nuoret vastaajat. Helsinki: Kela (julkaisematon).

Loponen K. Palvelujen kynnyksellä – Nuorten aikuisten kokemuksia työelämän toiseudesta. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 2010.

Paavonen A-M & Salminen A-L. Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa.(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, Työpapereita 103, 2016.