Data paljastaa, mitä Kelan etuuksia maksetaan missäkin päin Suomea – tulevaisuudessa vertailua tehdään kaupunginosien tasolla asti

Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.

Kelan etuuksia saa vuodessa 4,5 miljoonaa asukasta eli 81 prosenttia väestöstä. Vuonna 2021 Kelan etuuksia maksettiin 16,1 miljardia euroa, joista 15,5 miljardia voidaan kohdentaa hyvinvointialueittain.

Aivan kaikkia etuuksia ei pysty yksinään Kelan aineistojen perusteella kohdentamaan hyvinvointialueille. Korvaukset vammaisten tulkkauspalveluista, sairaanhoidosta EU-maihin ja työ- ja opiskelijaterveydenhuollosta ovat tästä tarkastelusta pois. Niitä voidaan arvioida alueellisesti vain laskennallisesti. Esimerkiksi Kela-korvaukset työterveyshuollosta maksetaan työnantajille, mikä tekee alueellisen kohdentamisen haastavaksi. Kun lasketaan Kela-korvausten yhteydessä maksetut väestön omavastuut esimerkiksi lääkekustannuksista ja yksityislääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä sekä lisäksi työterveyshuollossa työnantajien rahoitus, Kela-korvausten kanssa rahoitusta liikkuu yli 18 miljardia euroa.

Sosiaali- ja terveysturvaetuuksia maksetaan suurimmillaan yli 3000 euroa asukasta kohti 

Yli 3000 euroa asukasta kohden etuuseuroja maksettiin Itä-Suomessa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, mutta myös Keski-Suomessa. Vähiten, noin 2300 euroa asukasta kohden, Kelan etuuksia maksettiin Itä- ja Keski-Uudellamaalla.

Euroissa eniten etuuksia kohdistuu tiheimmin asutuille alueille: vajaat kaksi miljardia Helsinkiin, puolitoista miljardia Pirkanmaalle sekä reilu yksi miljardi Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Manner-Suomessa vähiten euroja kohdistuu Keski-Pohjanmaalle, yli kymmenen kertaa vähemmän kuin Helsinkiin eli 0,18 miljardia euroa.

Terveysturvan etuuksien maksumäärä on selvässä kasvussa, perustoimeentulotuen ja työttömyysturvan taas laskussa

Kela-etuudet kohdistuvat eri tavoin koko väestölle ja eri väestöryhmiin. Tämän kirjoituksen kuvioissa ja taulukoissa etuuslajit on ryhmiteltynä terveysturvaan, lapsiperheiden etuuksiin, eläketurvaan, asumisen tukiin, työttömyysetuuksiin, perustoimeentulotukeen, vammaistukiin ja opiskelijoille maksettuihin etuuksiin.

Voimakkaimmin vuodesta 2020 ovat kasvaneet terveysturvan etuudet (+11 prosenttia), eniten Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Koko maassa lääkemenojen kasvu on johtunut pääosin uusista kalliista lääkkeistä. Kelan terveysturvan etuudet kasvoivat jo vuonna 2020 (Tutkimusblogi: Korona kasvatti Kelan etuusmenoja(Avautuu uuteen välilehteen)). Todennäköisesti myös vuonna 2021 kasvun syynä oli kiireettömän hoidon lykkäämisen ja koronapandemian takia kertyneen hoitovelan maksu. Lisäksi Kela on myös korvannut koronatestausta, koronaan liittyviä matkoja ja rokotuksia.

Eniten etuuksista vähentyi perustoimeentulotuki (–12 prosenttia). Vuonna 2021 työllisyysaste nousi historiallisen korkealle ja talouskehitys toipui koronapandemiasta odotettua nopeammin. Samalla työttömyysturvan korvaukset vähenivät, koska kaikkien työttömyysturvan saajien määrä väheni 12–14 prosenttia (Kelan koronamittarit: Etuuksien saajat vuonna 2021).

Vaikka koronapandemia on monin tavoin vaikuttanut etuuksiin, suurimmat haasteet kohdistuvat talouden ja työllisyyden kehitykseen sekä julkisen velan kasvun seurauksena paineeseen vähentää julkisia menoja. (Sosiaalivakuutus: Koronakriisi väritti vuotta 2021, mutta sosiaaliturvan suurimmat haasteet löytyvät muualta)(Avautuu uuteen välilehteen) 

Terveysturva ja Kelan eläkkeet ovat ikääntyvien alueiden turva

Asukasta kohti terveysturvan etuuksia maksetaan eniten Kainuussa ja Lapissa – yli viidenneksen enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vähiten terveysturvan yhteenlaskettuja etuuksia maksettiin Länsi-Uudellemaalla, Helsingissä sekä Vantaan jaKeravan hyvinvointialueella – viidenneksen vähemmän kuin keskimäärin.

Kelan maksamilla eläke-etuuksilla on euroissa suuri merkitys Etelä-Savolle, Kainuulle ja Pohjois-Karjalalle, joissa etuuksia maksetaan puolet enemmän kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti vähiten niistä hyötyvät Helsinki ja Uudenmaan alueet. Kelasta eläke-etuuksia maksettiin 2,44 miljardia euroa (7,5 prosenttia kaikista eläkkeistä, joita maksettiin yhteensä 32,8 miljardia euroa).

Lapsiperheiden ja opiskelijoiden etuudet keskittyvät eniten elinvoimaisimmille alueille 

Eniten lapsiperhe-etuuksia asukasta kohti maksettiin Länsi-Uudellamaalla, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten asukasta kohti näitä etuuksia maksettiin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, lähes viidenneksen vähemmän kuin maassa keskimäärin. Edellisvuodesta lapsiperhe-etuuksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Yhteensä koko maassa maksettiin lapsiperhe-etuuksia yli 2,9 miljardia euroa.

Opiskelijaetuuksia kohdistuu eniten hyvinvointialueille, joilla on suurimpia yliopistoja. Suurinta tämä etuusrahoitus asukasta kohti on Helsingissä. Opiskelijoiden saamien etuuksien merkitys asukasta kohti on keskimääräistä suurempi erityisesti Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tilastoihin perustuvia opiskelija- ja työterveyshuollon palveluiden korvauksia ei voida kohdistaa hyvinvointialueittain. Aikaisempaan tutkimustietoon perustuen vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että asukasta kohti kyseisiä voimavaroja kohdistuu likimain samoille alueille kuin lapsiperheiden etuuksia ja opiskelijoiden opintoetuuksia.

Asumisen ja perustoimeentulon etuudet menevät suuriin kaupunkeihin 

Aineistossa Kelan koronamittarit: Etuuksien saajat vuonna 2021 on arvioitu, miten muun muassa koronapandemia on vaikuttanut vuosina 2019–2021 perustoimeentulotukeen, työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen. Perustoimeentulotuen laskun syynä on osin se, että vuonna 2021 tukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrä oli pienempi kuin edellisvuonna. Perustoimeentulotukea maksetaan suhteellisesti eniten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Helsingissä. Vähiten tätä tukea on maksettu Pohjanmaan eri maakunnissa, Lapissa ja Kainuussa sekä Satakunnassa.

Myös työttömyysturvan saajien määrä oli laskussa. Helsingissä sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työttömyyden Kela-etuuksia maksettiin kolmanneksen enemmän kuin maassa keskimäärin. Toisaalta asukasta kohti kaikilla Pohjanmaan alueen neljällä hyvinvointialueella työttömyysetuuksia maksettiin noin neljänneksen vähemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten asumistukia maksettiin asukasta kohti Helsingissä sekä Vantaan ja Keravan alueella. Vastaavasti vähiten tukia maksettiin Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta sekä Itä- ja Keski-Uudellemaalla.

Vammaisetuuksien saajat saivat muuta väestöä enemmän perustoimeentulotukea, ja heistä yli puolet oli 65 vuotta täyttäneitä. Eniten vammaisetuuksia on maksettu asukasta kohti Kainuussa, Lapissa sekä Etelä- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten niitä maksetaan Uudellamaalla.

Tarkan aluetason tiedon kysyntä kasvaa jatkossa

Tarkastelu hyvinvointialueittain on hyödyllistä päätöksentekijöille, mutta aluetarkastelu peittää sisäiset erot ja saattaa antaa jopa liian ruusuisen kuvan alue-erojen kehityksestä. Jatkossa tarvitaan myös alueen sisäisten tietojen vertailua kunnittain,kaupunginosittain ja työssäkäyntialueittain.

Esimerkiksi suurimmat kaupungit ovat mukana ympäristöministeriön Lähiöiden kehittäminen -ohjelmassa. (Avautuu uuteen välilehteen)Kelan tutkimus on mukana ohjelman yhteistyöhankkeessa ”Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajana”. ”Huono-osaisuus Suomessa” –karttasovellus (shinyapps.io)(Avautuu uuteen välilehteen) on tällä hetkellä todennäköisesti kehittynein ja monipuolisin sovellus, jonka avulla voi tarkastella laajasti alueellista tietoa hyvinvointialueittain, seutukunnittain ja kunnittain postinumerotasolla asti sekä vertailla eri alueita keskenään.

Kela-korvausten merkitystä kunnittain ja alueittain on tarkasteltu toistuvasti mediassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien julkaisemassa sovelluksessa(Avautuu uuteen välilehteen) voin tarkastella korvausmenoja kunnittain. Kelan tilastollisessa vuosikirjassa(Avautuu uuteen välilehteen) seurataan vuosittain etuuksien kehitystä ja esitetään keskeiset kehitykseen vaikuttavat lainsäädäntömuutokset. Olemme julkaisseet myös Kelan Rahapuu-sovelluksen(Avautuu uuteen välilehteen), jossa on visualisoitu ja analysoitu Kelan etuuksia alueittain. Kelassa kehitetään parhaillaan Tietotarjotinta, joka tulee aikanaan tarjoamaan monipuolista aluetarkastelua. Tällä hetkellä alueellisiin etuuksiin ja etuuksien saajiin liittyviä tarkasteluja on myös hyvinvointialueittain (Kelasto: Kelan etuuksien saajat ja maksetut etuudet(Avautuu uuteen välilehteen)).

Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023 alusta, tarvitsemme tarkempaa tietoa siitä, minkälaista tietoa alueet tarvitsevat jatkossa tiedolla johtamisen palveluitaan varten. Voit antaa tämän blogin kirjoittajille palautetta, mitä ja minkälaista aluetason tietoa tarvitsette.

Timo Hujanen
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @thhujanen(Avautuu uuteen välilehteen)

Hennamari Mikkola
Tutkimusyksikön päällikkö, Kela
Twitter: @mikkolahm(Avautuu uuteen välilehteen)

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kela.fi