Korkeakouluopiskelijat käyttävät terveyspalveluja laajasti YTHS:n ulkopuolellakin
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on monikanavaista. Tutkimus osoittaa, että valtaosa opiskelijoista käyttää vähintään yhtä avoterveydenhuollon palvelua, ja YTHS:n rinnalla korostuvat työterveyshuolto ja terveyskeskukset. Palvelujen käyttö vaihtelee sukupuolen, iän ja YTHS:n alueellisen saatavuuden mukaan. Mielenterveyteen liittyvät käynnit näkyvät aineistossa vahvasti.
Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa kattavien rekisteriaineistojen avulla korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluiden käyttöä kuudessa palvelutyypissä: YTHS:ssä, terveyskeskuksissa, päivystyksessä, erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, työterveyshuollossa ja yksityisissä lääkäripalveluissa.
Tutkimuksemme osoittaa, että opiskelijoiden terveydenhuolto on varsin monikanavaista. Tutkimuksen kohdejoukkona oli lukuvuotena 2023–2024 läsnä olevat korkeakouluopiskelijat, jotka suorittivat perustutkintoa. Käynneiksi laskimme reaaliaikaiset läsnä- ja etävastaanotot, joissa oli kontakti lääkärin ja asiakkaan välillä.
Monikanavaisuus on opiskelijoilla arkea
Yhdeksän kymmenestä opiskelijanaisesta (87 %) ja seitsemällä kymmenestä opiskelijamiehestä (71 %) käytti lukuvuoden 2023–2024 aikana ainakin kerran jotakin tarkastelemistamme avoterveydenhuollon palveluista. Naiset käyttivät kaikkia palvelutyyppejä enemmän kuin miehet.
YTHS:n lääkärin vastaanotolla kävi joka neljäs nainen (24 %) ja joka kahdeksas mies (13 %). YTHS:n hoitajien vastaanotoilla puolestaan kävi joka kolmas nainen (34 %) ja joka viides mies (19 %).
Työterveyshuollon lääkärin vastaanotolla kävi joka kolmas nainen (34 %) ja hieman harvempi kuin joka kolmas mies (29 %). Työterveyshuollon hoitajalla käyntejä oli vain hieman harvemmalla. Opiskelijamiehillä työterveyshuollon käyttö oli jopa yleisempää kuin YTHS:n palvelujen käyttö.
YTHS:n ja työterveyshuollon lisäksi palvelujen joukossa korostuivat terveyskeskukset, joita opiskelijat käyttivät laajasti. Naisilla terveyskeskushoitajan vastaanotolla käyminen oli yhtä yleistä kuin YTHS:n tai työterveyshuollon hoitajalla, mutta terveyskeskuslääkärin käyttö harvinaisempaa. Miehillä terveyskeskusten käyttö ylipäänsä oli yhtä yleistä kuin YTHS:n käyttö, mutta vähäisempää kuin työterveyshuollon käyttö.
Myös keskimääräisillä käyntien määrillä mitattuna jakaumat olivat samankaltaisia. Eniten käyntejä kertyi työterveyslääkärille, ja YTHS:ssä sekä terveyskeskuksissa hoitajakäyntejä oli lääkärikäyntejä enemmän.
YTHS:n ja muiden palveluiden rinnakkainen käyttö on yleistä
Lähes puolet opiskelijoista (48 %) käytti sekä YTHS:n että jonkun muun palveluntuottajan terveyspalveluita lukuvuoden 2023–2024 aikana. YTHS:n ja jonkin muun palvelutyypin rinnakkainen käyttö oli yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta jakautui melko tasaisesti eri palvelutyyppien kesken.
Jotakin julkista terveyspalvelua YTHS:n rinnalla käytti joka kuudes (17 %) opiskelija. Yleisin näistä yhdistelmistä oli YTHS ja terveyskeskus, joita käytti rinnakkain 17 % naisista ja 6 % miehistä.
Työterveyshuoltoa YTHS:n rinnalla käytti joka kymmenes (10 %) opiskelija, sukupuolittain tarkasteltuna 13 % naisista ja 6 % miehistä. Muita yksityisiä lääkäripalveluita YTHS:n rinnalla käytti 10 % naisista ja 4 % miehistä.
Asiointi ei kuitenkaan hajautunut rajattomasti eri sektoreille. Valtaosa opiskelijoista käytti enintään kahta tai kolmea palvelutyyppiä. Miehistä lähes 90 % asioi enintään kahdessa palvelutyypissä, ja naisistakin valtaosa enintään kolmessa. Useaan eri palvelukanavaan kohdistuvat käynnit olivat harvinaisempia.
Ikä ja palvelujen saatavuus ohjaavat palvelukanavan valintaa
Nuoremmilla opiskelijoilla käynnit painottuivat YTHS:ään, kun taas vanhemmilla opiskelijoilla korostui työterveyshuolto. Tulos kertoo siitä, että opiskelijoiden asema työelämässä näkyy suoraan myös siinä, mitä terveyspalveluita he käyttävät.
Tuloksissa näkyy myös palvelujen alueellinen saatavuus selvästi. Jos opiskelijan kotikunnassa oli YTHS:n oma toimipiste, YTHS:n osuus käynneistä oli noin kaksinkertainen verrattuna kuntiin, joissa omaa toimipistettä ei ollut. Opiskelijoiden palvelupolkuja saattaa siis määrittää myös se, mitä palveluja on käytännössä tarjolla helposti saavutettavasti.
Mielenterveys näkyy vahvasti YTHS:ssä ja erikoissairaanhoidossa
Mielenterveyteen liittyvät käynnit muodostivat YTHS:ssä 42–46 % kaikista käynneistä ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla 37–39 %. Mielenterveyden tuen tarve näkyy siis opiskelijoiden palvelujen käytössä vahvasti sekä perustason että erikoistason palveluissa.
Työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa korostuivat puolestaan muita sektoreita useammin hengityselinsairauksiin liittyvät käynnit. Voi myös olla, että merkittävä osa työterveyshuollon käynneistä liittyy työntekijän terveystarkastuksiin ja sairauspoissaolotodistuksiin.
Monikanavaisuuden riskinä hoidon ja vastuun hajautuminen
Tulokset viittaavat siihen, että eri palvelukanavat palvelevat opiskelijoita osin erilaisissa tilanteissa ja tarpeissa.
Tämä tekee näkyväksi monikanavaisen terveydenhuollon keskeisen ongelman: jos palveluja tarkastellaan tai kehitetään vain yhden sektorin näkökulmasta, opiskelijoiden todellinen palvelukokonaisuus jää helposti hahmottamatta. Sama opiskelija voi asioida YTHS:ssä, työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa, jolloin myös tieto, vastuu ja hoitosuhteet voivat hajautua.
Monikanavaisuus voi helpottaa hoitoon pääsyä, mutta samalla se voi vaikeuttaa kokonaisuuden kehittämistä ja heikentää hoidon jatkuvuutta.
Kirjoittajat
Mikko Nurminen
erikoistutkija, Kela
mikko.nurminen@kela.fi
Tero Kujanpää
erikoistutkija, Kela
tero.kujanpaa@kela.fi
Juho Leppänen
tutkija, Kela
juho.leppanen@kela.fi
Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi
Lähteet
Nurminen, M., Kujanpää, T., Leppänen, Juho., & Hiltunen, R. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden avoterveydenhuollon käyttö monikanavaisessa palvelujärjestelmässä: rekisteritutkimus. Raportteja 12. Kela. URN:ISBN:978-952-284-236-7
