Eläkeikäiset ovat vähentäneet yksityisten lääkäripalveluiden käyttöä – muuttaako Kela-korvauskokeilu kehityksen suuntaa?
65 vuotta täyttäneiden yksityislääkäripalveluiden käyttö on vähentynyt suhteessa ikääntyneiden määrän kasvuun. Jos yksityislääkäripalveluiden käyttö olisi eläkeikäisillä samalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa, ikääntyneet käyttäisivät palveluita jopa neljänneksen enemmän kuin he tällä hetkellä käyttävät.
Petteri Orpon hallituksen esitys eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden yksityislääkärikäyntien Kela-korvauskokeilusta on herättänyt paljon julkista keskustelua. Olemme Kelan tutkimuksessa tukeneet valmistelua ja julkista keskustelua tarkastelemalla useista eri näkökulmista yksityisten lääkäripalvelujen käytön kehitystä suhteessa väestörakenteen kehitykseen.
Tällä kertaa tarkastelemme, kuinka etenkin eläkeikäiset ovat pidemmällä aikavälillä muuttaneet yksityisten lääkäripalveluiden käyttöään.
Eläkeikäisillä yksityislääkärikäyntien määrä lisääntyi absoluuttisesti, mutta väheni suhteessa väestön kokoon
Viimeisten 40 vuoden aikana yksityislääkärikäyntien määrä on eläkeikäisillä lisääntynyt yli puolella (54 %), mutta samanaikaisesti ikäryhmän koko on yli kaksinkertaistunut (111 %).
Vuonna 1986 yli 65-vuotiaita oli 630 000, ja Kela maksoi heille korvauksia noin 635 000 yksityislääkärikäynnistä. Vuonna 2024 ikäryhmän edustajia oli jo 1 300 000, mutta Kela maksoi heille korvauksia vain noin 980 000 yksityislääkärikäynnistä.
Eläkeikäisten yksityislääkäripalveluiden käyttö on siis vähentynyt suhteessa väestön kokoon, vaikka käyntien määrä onkin lisääntynyt. Vuonna 1986 jokaista sataa eläkeikäistä kohti Kela maksoi korvauksia yksityislääkärikäynneistä 101 kertaa ja vuonna 2024 enää 74 kertaa.
Yksityisten lääkäripalveluiden käyttö voisi eläkeikäisillä olla jopa neljänneksen (20–25 %) suurempaa kuin nykyisin, jos palveluiden käyttö olisi lisääntynyt yhtä paljon kuin 65 vuotta täyttänyt väestö on kasvanut.
Alle 16-vuotiaiden lasten käynnit yksityisissä lääkäripalveluissa puolestaan ovat lisääntyneet huomattavasti saman 40 vuoden aikana. Käyntien määrä on kasvanut peräti 85 prosenttia samalla, kun ikäryhmä on pienentynyt 4 prosenttia. Vuonna 1986 alle 16-vuotiaita oli 751 000, kun vuonna 2024 heitä oli 724 000.
Myös työikäisillä käynnit yksityisissä lääkäripalveluissa ovat vähentyneet selvästi 1990-luvun taitteen lukemista.
Yksityisten lääkäripalveluiden käytössä näkyvät muun muassa taloussuhdanteet ja muiden sektorien terveyspalveluiden saatavuus
Yksityisten lääkäripalveluiden käyttö oli väkilukuun suhteutettuna korkeimmillaan vuosina 1987–1991. 1990-luvun alun laman seurauksena yksityisten lääkäripalveluiden käyttö väheni kaikissa ikäryhmissä.
Lapsilla yksityisten lääkäripalveluiden käyttö kasvoi erityisesti 1980-luvun lopussa, jolloin Suomen talouskasvu oli suotuisaa ja edullisia yksityisiä sairauskuluvakuutuksia kaupattiin lapsiperheille. Laman jälkeen yksityisten palvelujen käyttö kasvoi lapsilla taas 2000-luvun puolivälissä aina vuoteen 2011, ja korona-aikana lapsilla nähdään suurempi muutos kuin muissa ikäryhmissä. Taloussuhdanteiden vaihteluilla vaikuttaakin olevan erityistä vaikutusta lasten palveluiden käyttöön.
Työikäisillä yksityisten lääkäripalveluiden käyttö oli suurimmillaan vuonna 2009. Sen jälkeen käytön vähenemistä selittää todennäköisesti työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden käytön lisääntyminen.
Eläkeikäisillä yksityisten lääkäripalveluiden käyttö palautui 2000-luvun alussa lähes lamaa edeltäneelle tasolle. Tämä saattoi johtua osin siitä, että 2000-luvulla oli erityisen kova lääkäripula perusterveydenhuollossa.
Eläkeikäisten yksityislääkärikäyttö on kuitenkin etenkin 2010-luvun puolivälin jälkeen taas vähentynyt huomattavasti väestön kokoon nähden. Taustalla saattaa olla yksityisten lääkäripalveluiden kallistuminen, yleisen terveydentilan paraneminen ja toisaalta julkisen terveydenhuollon saatavuuden paraneminen.
65 vuotta täyttäneiden korvauskokeilu voi kääntää kehityksen suunnan
Julkinen keskustelu antaa ymmärtää, että perusterveydenhuollon saatavuudessa on ongelmia ainakin potilaan näkökulmasta. Julkisessa avosairaanhoidossa kuitenkin esimerkiksi hoitajakäynnit ovat lisääntyneet mittavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 hoitajakäyntejä julkisessa avosairaanhoidossa oli 9,6 miljoonaa ja vuonna 2024 jo 12 miljoonaa.
Yksityisten lääkäripalveluiden omavastuut ovat kasvaneet eli Kela-korvaukset ovat pienentyneet huomattavasti pitkällä aikavälillä. Taustalla on paitsi useiden edellisten hallitusten leikkauksia sairaanhoitokorvauksiin myös se, että korvaukset eivät ole olleet sidottuja indeksiin, jolloin inflaatio on pienentänyt niiden arvoa. Kela-korvausten tasoa on ennen vuotta 2024 viimeksi korotettu 1980-luvulla.
Pitkän aikasarjan perusteella arvioimme, että Kela-korvausten tason heikentyminen on voinut vaikuttaa monin tavoin terveyspalveluiden kuluttajien käyttäytymiseen.
Korvaustason kehitys on luultavasti myötävaikuttanut siihen, että vanhemmat ovat hankkineet yhä enemmän vapaaehtoisia sairauskuluvakuutuksia lapsilleen. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden kysyntään työikäisillä kehitys on myös saattanut vaikuttaa. Vaikka eläkeikäiset ovat vuosien saatossa vaurastuneet kasvaneiden eläkkeiden myötä, he ovat silti käyttäneet vähemmän yksityisiä ja enemmän julkisia palveluita.
Tuore kyselytutkimus kertoo, että kansalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti hallituksen esittämään 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvausmallin pilottiin. Jos pilotti käynnistyy syksyllä 2025, vuosien 2025 ja 2026 tilastot tulevat todennäköisesti näyttämään täysin erilaisilta kuin aikaisempien vuosien kehitys.
Kirjoittajat
Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
timo.hujanen@kela.fi
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Lähteitä ja lisätietoa
Hanska Jari. Uusi etu tulossa yli 65-vuotiaille – näin se otetaan vastaan. Iltalehti 20.3.2025.
Hujanen Timo. Yksityisten etälääkäripalveluiden käyttäjämäärä kasvoi räjähdysmäisesti korona-aikana. Kelan tutkimusblogi 5.9.2023.
Häikiö Liisa, Sointu Liina, Lehtonen Turo-Kimmo, van Aerschot Liina. Lasten perusterveydenhuollon valinta Vanhempien odotukset ja perustelut. Suomen lääkärilehti 11/2017. S. 723–727.
Järvelin Jutta, Virta Lauri, Mikkola Hennamari. Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille? Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla. Suomen lääkärilehti 47/2015. S. 3199–3206.
Mikkola Hennamari. Korvaako chattipalvelu perinteisen vastaanottokäynnin? Yksityislääkärikäynnit laskussa. Kelan tutkimusblogi 27.2.2018.
Mikkola Hennamari, Virta Lauri. Miten sairaanhoitovakuutus korvaa tulevaisuudessa lääkärinpalkkioita? Kansallista vai paikallista? Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta. Puheenvuoroja Sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hennamari Mikkola, Jenni Blomgren ja Heikki Hiilamo (toim.). Kelan tutkimusosasto. Tampere 2012. S.190-203.
