Yrittäjien väliaikaista työmarkkinatukea saatiin keskimäärin 10 kuukautta koronapandemian aikana
Koronapandemian alkuvaiheessa rajoitustoimet vähensivät asiakkaita erityisesti palvelualan yrityksissä. Yrittäjät saivat oikeuden työmarkkinatukeen poikkeuksellisin ehdoin, ja etuus päättyi lopulta vasta helmikuussa 2022. Yrittäjien väliaikaisella työmarkkinatuella oli saajia enimmillään 32 000 kuukaudessa, yhteensä vajaa 50 000.
Koronarajoitusten aikana yrittäjien toimeentuloa pyrittiin turvaamaan keväällä 2020 annetulla väliaikaisella lailla. Yrittäjät saivat oikeuden työmarkkinatukeen, jos päätoiminen työskentely yrittäjänä oli koronapandemian vuoksi päättynyt. Tukea on ollut mahdollista saada myös, jos yritystoiminnasta saatavat tulot olivat laskeneet alle tietyn laissa määritellyn rajan, joka oli 1 089,67 euroa kuukaudessa per yrittäjänä toimiva henkilö.
Yritystoimintaa ei tarvinnut lopettaa tuen saamiseksi, minkä lisäksi työttömyysturvan saamisen muita ehtoja kevennettiin. Yrittäjän tuli ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Tuen saamiseksi riitti hakijan oma selvitys päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulojen vähenemisestä.
Laki oli aluksi voimassa kesäkuuhun 2020 asti ja tukea maksettiin maalis–kesäkuun ajalta. Lain voimassaoloa jatkettiin useaan otteeseen, ja oikeus tukeen päättyi kokonaan helmikuussa 2022.
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, ketkä käyttivät yrittäjien väliaikaista työmarkkinatukea ja kuinka pitkään.
Tukea sai enimmillään noin 32 000 henkilöä kuukaudessa
Yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen saajien määrä oli pandemian alkuvaiheissa suurimmillaan; touko–heinäkuussa 2020 tukea maksettiin lähes 32 000 yrittäjälle kuukaudessa. Lain kattamassa ajassa oli katkos joulukuussa 2021, mikä näkyy tuen saajien vähäisenä määränä tammikuussa 2022.
Myös muiden Kelan työttömyysturvan saajien määrä nousi keväällä 2020 pandemian alettua. Esimerkiksi kesäkuussa 2020 työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa maksettiin yhteensä 255 000 henkilölle, kun alkuvuonna tammi-maaliskuussa saajia oli ollut 205 000–212 000 henkilöä kuukaudessa.
Tuen saajissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä
Yrittäjien määrä väheni Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koronapandemian alettua keväällä 2020. Vuonna 2020 laskua oli erityisesti naisyksinyrittäjien määrässä. Myös miesyrittäjien määrä väheni pandemian alettua, mutta määrä alkoi kohentua jo vuoden 2020 loppupuolella. Naisyrittäjien määrä alkoi kasvaa vuoden 2021 puolella.
Keväällä 2021 tehtyyn Koronan vaikutukset työelämään -kyselyyn vastanneista yrittäjistä valtaosa (62 %) ei ollut tarvinnut sosiaalietuutta – kuten työttömyysturvaa tai toimeentulotukea – selviytyäkseen koronapandemiasta. Tuen tarve oli yleisempää naisten kuin miesten ja yksinyrittäjien kuin muiden yrittäjien joukossa.
Kelan tilastojen mukaan yrittäjien väliaikaista työmarkkinatukea sai vuosina 2020–2022 yhteensä 49 853 henkilöä. Tuen saajista naisia oli 51 prosenttia. Kun otetaan huomioon yrittäjien kokonaismäärä, ovat naiset käyttäneet tukea suhteellisesti enemmän kuin miehet. Noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on miehiä (vuonna 2023). Naisten osuus yksinyrittäjistä on suurempi (42 %) kuin työnantajayrittäjistä (21 %).
Yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen saajat olivat keskimäärin 45-vuotiaita. Yhteensä 22 prosenttia oli alle 35-vuotiaita ja 24 prosenttia oli 55 vuotta täyttäneitä. Vieraskielisten osuus tuen saajista oli 17 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vieraskielisten osuus yrittäjistä. Vuosina 2020–2022 tämä osuus oli noin 10 prosenttia.
Tukea saatiin keskimäärin kymmenen kuukautta
Valtaosalle (88 %) työmarkkinatukea maksettiin ensi kerran vuonna 2020. Yhteensä 82 prosentille maksettiin tukea jo huhti-heinäkuussa 2020. Tästä joukosta 30 prosenttia sai tukea enintään kolme kuukautta, 28 prosenttia 4–12 kuukautta ja 41 prosenttia yli vuoden ajan.
Koko joukolle tukea maksettiin keskimäärin 10 kuukauden ajan. Tuen tarve ei kaikilla yrittäjillä päättynyt koronapandemian alkuvaiheen jälkeen vaan oli pitkäkestoista. Käytön kestossa ei ollut suuria eroja naisten ja miesten tai kotimaisia kieliä puhuvien ja vieraskielisten välillä. Tukea maksettiin keskimäärin pidempään vanhemmille ikäryhmille. Nuoret ovat saattaneet vanhempia ikäryhmiä helpommin hakeutua muihin töihin.
Yli puolet sai jossain vaiheessa sekä ansiotuloja että työmarkkinatukea
Yhteensä 56 prosenttia yrittäjistä sai vähintään yhden kuukauden ajan ansiotuloja jossain vaiheessa työmarkkinatuen ohella. Tulot ovat voineet olla yritystuloa tai palkkatuloa. Tulojen saaminen oli yleisempää naisten (64 %) kuin miesten (48 %) joukossa.
Yrittäjien väliaikainen työmarkkinatuki maksettiin tarvittaessa soviteltuna. Tätä varten yrittäjät ilmoittivat Kelalle arvion yritystuloistaan, kun taas mahdolliset palkkatulot katsottiin tulorekisteristä. Työttömyysturvan suojaosaa korotettiin koronapandemian alussa 300 eurosta 500 euroon. Korkeampi suojaosa huomioitiin tuen laskennassa kesäkuusta 2020 alkaen marraskuuhun 2021 asti.
Kun korkeampi suojaosa oli käytössä, yrittäjistä suuremman osan tulot asettuivat suojaosan tuntumaan eikä työttömyysturvaa tarvinnut sovitella. Yhteensä 36 prosentilla yrittäjistä oli jossain vaiheessa enintään työttömyysturvan suojaosan mukaisia tuloja ja 39 prosentille maksettiin työttömyysturvaa soviteltuna etuutena vuosien 2020–2022 aikana.
Yrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin pohditaan sosiaaliturvauudistuksessa
Sen jälkeen, kun väliaikaisen lain voimassaolo päättyi, yrittäjien oikeutta työttömyysturvaan on arvioitu normaaliin tapaan. Yrittäjien sosiaaliturva kaipaa kuitenkin kehittämistä. Myös laajempaa sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on määritellyt ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen liittyviä keskeisiä ongelmakohtia. Yksi näistä liittyy yrittäjien sosiaaliturvaan.
Yrittäjä voi saada soviteltua työttömyysetuutta ainoastaan, jos toiminta on sivutoimista. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjyys katsotaan päätoimiseksi, jos työmäärä on niin suuri, ettei henkilön ole mahdollista ottaa vastaan kokopäivätyötä.
Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan toiminnan päätoimisuuden arviointi on hankalaa TE-toimistojen työntekijöille, sillä arvioitiin ei ole selkeitä kriteereitä. Päätoimisuuden ratkaisuissa on vaikuttanut olevan myös selviä alueellisia eroja. Vuodesta 2018 alkaen päätoimisuutta ei ole arvioitu ensimmäisen neljän kuukauden ajalta, kun yrittäjä aloittelee toimintaansa. Vuonna 2021 lausuntojen antaminen yrittäjien pää- ja sivutoimisuuteen liittyen keskitettiin Uudenmaan TE-toimistoon ja vuoden 2025 alussa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (Keha-keskuksen) tehtäväksi.
Toinen yrittäjien sosiaaliturvaan liitetty ongelma on se, ettei ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena ole mahdollista yhdistää palkka- ja yrittäjätuloja. Nämä ongelmat on tuotu esiin myös sosiaaliturvakomitean välimietinnössä, jossa annettiin ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi. Komitea ehdottaa, että yrittäjyyden ”pää- ja sivutoimisuuden arviointiin liittyviä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita selvitetään” ja että selvitystyössä otetaan huomioon palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen.
Kirjoittajat
Laura Peutere
erikoistutkija, Kela
laura.peutere@kela.fi
Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
signe.jauhiainen@kela.fi
Lisätietoa
HE 121/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.
Pärnänen A. (2022). Yrittäjien työllisyys toipunut hyvin koronasta – tietyillä toimialoilla työllisyys kuitenkin edelleen heikompi. Tilastokeskus 11.5.2022.
Pärnänen A. (2022). Korona koetellut yrittäjien jaksamista ja toimeentuloa, mutta tuonut osalle myös tarpeellisen hengähdystauon. Tilastokeskus 1.6.2022.
Sosiaaliturvakomitea. (2022). Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen: Sosiaaliturvakomitean ongelmaraportti (Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022:2). URN:ISBN:978-952-00-8440-0.
Sosiaaliturvakomitea. (2023). Sosiaaliturvakomitean välimietintö (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:26). URN:ISBN:978-952-383-503-0
Tilastokeskus. Työlliset, palkansaajat ja yrittäjät sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2009–2023.
Tilastokeskus. Väestö pääasiallisen toiminnan, kielen, ammattiaseman, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan, 2000-2023.
Työttömyysturvalaki 1290/2002. (finlex.fi).
Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2021). Kannustinloukkujen purkamisen valmistelu ja toimeenpano (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2021). URN:ISBN:978-952-499-514-6.
Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2024). Jälkiseuranta: Kannustinloukkujen purkamisen valmistelu ja toimeenpano 14/2021.
