Toimeentulotuen perusosan alentaminen on melko harvinaista ja kohdistuu useimmin yksin asuviin miehiin
Kela ei tehnyt toimeentulotuen perusosan alentamisia täysimääräisesti korona-aikana. Perusosan alentamiset palautettiin loppuvuonna 2023, ja alentamisia tehtiin vuoden 2024 tammi–kesäkuussa enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Alentamiset kohdistuvat selkeästi useimmin miehiin ja yksin asuviin toimeentulotuen saajiin.
Toimeentulotuen perusosa on euromääräinen summa, joka on tarkoitettu toimeentulotukea saavan välttämättömiin päivittäisiin menoihin. Vuonna 2024 yksinasuvalle perusosan suuruus on 587,71 euroa kuukaudessa.
Perusosan alentaminen on toimeentulotuessa oleva aktivointikeino. Sen tarkoituksena on kannustaa toimeentulotuen saajaa sanktion uhalla työnhakuun, työhön, koulutukseen tai muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Toimeentulotuen perusosan alentaminen on poikkeuksellinen toimenpide, sillä toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto.
Kela voi alentaa saajan toimeentulotuen perusosaa 20 prosentilla, jos saaja laiminlyö esimerkiksi työnhakuun liittyvät velvoitteensa. Perusosaa voidaan alentaa myös 40 prosentilla, jos saajan laiminlyönti jatkuu ja hän lisäksi kieltäytyy hyvinvointialueella tehtävästä palvelutarpeen arvioinnista. Kelan verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin perusosan alentamisesta.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan perusosan alentamisten yleisyyttä työikäisillä, 18–65-vuotiailla toimeentulotuen saajilla tammi–elokuussa vuosina 2024 ja 2019. Ajankohtien valinta perustuu siihen, että Kela ei tehnyt perusosan alentamisia täysimääräisesti koronakevään 2020 ja vuoden 2023 välillä. Normaaliin alentamismenettelyyn palattiin toimeentulotukilakiin tehtyjen muutosten vuoksi loppuvuodesta 2023.
Eroja alentamisten yleisyydessä tarkastellaan saajien sukupuolen, iän, kotitaloustyypin ja tulottomuuden mukaan tammi–elokuussa 2024.
Perusosan alentaminen lisääntyi koronatauon jälkeen verrattuna koronaa edeltävään aikaan
Alennettua toimeentulotuen perusosaa saavia oli kuukausitasolla noin 2500–3000 henkilöä vuosina 2018–2020. Koronapandemian aikaiset poikkeustoimet näkyvät selvästi: vuonna 2020 alentamisia ei ollut lähes lainkaan, ja vuosina 2021 ja 2022 perusosan alentamisia oli selvästi aiempaa vähemmän.
Kun alentaminen taas otettiin käyttöön vuoden 2023 lopussa, alentamisia oli selkeästi enemmän kuin ennen korona-ajan alkua. Korkeimmillaan alennettua perusosaa saavien määrä oli joulukuussa 2023, jolloin perusosan alentamisia oli yli 5 000.
Kokonaisuudessaan perusosan alentamisia on tehty vuonna 2024 elokuuhun mennessä selkeästi enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Tammi–elokuussa 2024 perusosan alentamisia oli yhteensä 31 576, kun niitä oli tammi–elokuussa 2019 yhteensä 25 144.
Alennettua perusosaa saavien henkilöiden määrä on kuitenkin pienempi, sillä saajan perusosaa voidaan alentaa useampana kuukautena. Myös alennettua perusosaa saaneiden henkilöiden määrä on ollut aiempaa suurempi: tammi–elokuussa 2024 perusosaa oli alennettu 12 728 (5,2 %) saajalla, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 9 675 (3,7 %).
Edeltävässä käsiteltiin alennettua perusosaa saavien määrää kuukausitasolla. Myös alennettua perusosaa saavien osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli selvästi korkeampi tammi–kesäkuussa 2024 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Heinä–elokuussa 2024 alentamisten osuudet olivat laskeneet, mutta alentaminen oli silti yleisempää kuin vastaavana aikana vuonna 2019.
Perusosan alentaminen on yleisempää miehillä ja nuorilla aikuisilla kuin naisilla ja keski-ikäisillä
Perusosan alentaminen on ollut selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla, mikä vastaa havaintoja aiemmista tutkimuksista. Vuonna 2024 jokaisena kuukautena perusosaa oli alennettu noin 3–4 prosentilla toimeentulotukea saaneista miehistä, kun naisilla osuus oli alle kaksi prosenttia.
Myös iän mukaan on vaihtelua. Perusosan alentaminen on selvästi yleisempää alle 35-vuotiailla toimeentulotuen saajilla verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä yleisempää perusosan alentaminen johdonmukaisesti on.
Alennettu perusosa on yleisempi yhden hengen talouksissa ja tulottomilla kuin muilla kotitalouksilla
Kotitaloustyypeittäin tarkasteltuna alennettua perusosaa saavien osuus on merkittävästi suurempi yksin asuvilla ja muissa yhden hengen kotitalouksissa asuvilla kuin muilla kotitalouksilla. Yksin asuvista noin 3–4 prosenttia on saanut alennettua perusosaa kunakin kuukautena, kun taas muissa yhden hengen kotitalouksissa alennettua perusosaa saavien osuus on ollut noin 4–7 prosenttia.
Lapsiperheissä ja lapsettomilla pariskunnilla alentaminen on selvästi harvinaisempaa.
Alentamisen yleisyys on myös yhteydessä tulottomuuteen, ja valtaosa alennettua perusosaa saavista on tulottomia. Tulottomista toimeentulotuen saajista noin 5–9 prosenttia kuukausitasolla sai alennettua perusosaa.
Tulottomalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei saa ansiotuloja tai ensisijaista etuutta, kuten työttömyystukea. Tuloton voi saada toimeentulotuen ohella esimerkiksi asumistukea.
Perusosan alentaminen koskee pientä joukkoa saajista
Toimeentulotuen perusosan alentaminen koskettaa suhteellisen pientä joukkoa kaikista toimeentulotuen saajista.
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien joukko on moninainen, ja siksi alentamiset eivät kohdistu tasaisesti kaikkiin saajaryhmiin vaan ovat yleisempiä tietyissä ryhmissä. Esimerkiksi sukupuolten ja kotitaloustyyppien välillä on huomattavia eroja.
Kuukausitasolla miesten osuus toimeentulotuen saajista on 54–55 prosenttia, mutta alennetun perusosan saajista 75 prosenttia. Yksin asuvia on toimeentulotuen saajista 55–57 prosenttia, alennetun perusosan saajista 70 prosenttia. Muita yhden hengen kotitalouksia on toimeentulotuen saajista 11 prosenttia, alennetun perusosan saajista 22 prosenttia. Nämä ryhmät ovat yliedustettuina alennettua perusosaa saavien keskuudessa.
Alentamisen yleisyys näissä ryhmissä ei kuitenkaan selity sukupuolella tai kotitaloustyypillä itsessään, vaan muilla tekijöillä, joita toimeentulotuen saajilla näissä ryhmissä on. Jatkossa onkin syytä pureutua tarkemmin siihen, miksi perusosan alentamiset ovat yleisempiä joissain ryhmissä ja miten näiden saajien tilannetta voitaisiin entistä paremmin tukea.
Toimeentulotuen uudistuksen yhteydessä tulisi selvittää, onko perusosan alentaminen toimiva työkalu aktivoimiseen
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on nostettu esiin toimeentulotuen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä toimeentulotuen velvoittavuutta niin, että perusosan alentamismenettelyä laajennetaan ja sujuvoitetaan. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että alennettua perusosaa saavien määrä tulisi jatkossa olemaan suurempi.
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selvittää, onko perusosan alentaminen toimiva työkalu toimeentulotukea saavan aktivoimiseen, vai pitäisikö työkalupakkiin ottaa myös muita keinoja.
Kirjoittaja
Lauri Mäkinen
erikoistutkija, Kela
lauri.makinen@kela.fi
Lisätietoa ja lähteitä
Perusosan määrän alentaminen (kela.fi)
Korpela, T, ym. (2020). Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. Kela. URN:NBN:fi-fe2020090165981.