Saamenkieliset asiakkaat kokevat hyötyvänsä Kelan kuntoutuksesta, mutta kulttuurisia ja kielellisiä tarpeita pitäisi huomioida paremmin

Kela on viime vuosina kehittänyt saamenkielisten asiakkaiden palveluita tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Tuoreen selvityksen mukaan sekä saamenkieliset asiakkaat että kuntoutukseen ohjaavat ammattilaiset kokevat, että saamenkieliset hyötyvät Kelan kuntoutuksesta. Kuntoutukseen ohjautumisessa on kuitenkin parannettavaa, tulkkausmahdollisuutta ei aina käytetä ja kulttuurisia erityispiirteitä pitäisi huomioida paremmin asiakkaan kuntoutusprosessin aikana.

Suomessa on arviolta 10 000 saamelaista, joista noin kolmannes asuu saamelaisten kotiseutualueella, mutta kuitenkin vain pieni osa heistä ilmoittaa saamen kielen äidinkielekseen. Suomessa puhutaan virallisesti kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, pohjoissaamea ja koltansaamea.

Suomalaisen sosiaaliturvan ja siihen liittyvien palvelujen kehittyessä saamelaisten elämäntapojen, kulttuurin ja kielen huomioiminen sosiaaliturvassa on jäänyt liian vähälle huomiolle. Tilannetta on pyritty korjaamaan lainsäädännön avulla. Muun muassa Suomen perustuslaki, Laki saamelaiskäräjistä (9 §) sekä Saamen kielilaki velvoittavat viranomaisia ottamaan huomioon saamenkielisten asiakkaiden tarpeet palveluiden järjestämisessä.

Kelassa asiaan on haettu parannusta myös saamelaiskäräjien ja Kelan välisten neuvottelujen avulla. Vuonna 2023 käydyissä neuvotteluissa päätettiin toteuttaa Kelan saamenkielisille asiakkaille suunnatusta kuntoutuksesta selvitys, joka toimisi taustana tulevalle kehittämishankkeelle. Selvityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa oli keskeistä tiivis yhteistyö Saamelaiskäräjien ja Lapin hyvinvointialueen kanssa.

Tässä kirjoituksessa esittelemme keskeisiä havaintoja saamenkielisten asiakkaiden kuntoutukseen liittyvästä alkuselvityksestä, joka perustuu asiaa koskevaan kirjallisuuskatsaukseen sekä asiantuntijakyselyyn ja asiakashaasteluihin.

Saamenkielisten asiakkaiden kuntoutuksesta on vain vähän tutkimuksia

Saamenkielisten asiakkaiden kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa on melko vähän.

Olemassa oleva kirjallisuus osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ei liioin ole tarpeeksi tietoa saamelaisesta kulttuurista ja sen erityispiirteistä, tai osaamista soveltaa tätä tietoa käytäntöön. Saamelaiskulttuurissa nähdään tärkeänä hyvän ja luottamuksellisen yhteyden luominen ammattilaisen ja asiakkaan välillä, ja tähän on varattava riittävästi aikaa. Lisäksi saamen kielen taitoisista ammattilaisista on pulaa. Kelassa tarvittaisiin lisää ymmärrystä myös esimerkiksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, kuten poronhoidosta.

Kuntoutuksesta hyviä kokemuksia

Haastateltavat asiakkaat olivat saaneet suullisia ja kirjallisia ohjeita kotona kuntoutumiseen. Heidän mielestään kuntoutuskursseilta saatuja ohjeita pystyi hyödyntämään arjessa. Kuitenkin pitkistä etäisyyksistä johtuen tietyt aktiviteetit, kuten kuntosalilla käynti, eivät aina olleet mahdollista.

Kuntoutuksesta oli saatu useita hyötyjä, ja asiakkaat pitivät kuntoutukseen osallistumista kokonaisuudessaan hyvänä kokemuksena. Saavutettuja hyötyjä olivat muun muassa kivun helpottuminen, ruokavaliossa tapahtuneet muutokset, lihaskunnon paraneminen ja painonpudotus. Asiakkaat pitivät muiden saamenkielisten tapaamista ja yhteisöllisyyttä erittäin tärkeänä asiana. Vertaisten kanssa oli myös mahdollista käyttää saamen kieltä.

Asiakkaat pohtivat, olisiko tulevaisuudessa mahdollista tuoda kuntoutus asiakkaiden luo. Saamen kielellä toteutuvaa kuntoutusta pidettiin hyvänä ajatuksena, mutta sitä ei nähty realistisena. Toiveena oli kuitenkin, että kuntoutuksessa olisi mukana edes yksi saamenkielentaitoinen ammattilainen.

Myös kuntoutukseen ohjaavat ammattilaiset arvioivat, että asiakkaat ovat hyötyneet Kelan kuntoutuksesta. Ammattilaisetkin nostivat esiin yhteisöllisyyden merkityksen saamenkielisille suunnatussa kuntoutuksessa. He näkivät tärkeäksi esimerkiksi saamelaiseen kulttuuriin liittyvien yhteisten toimintatapojen mahdollistamisen, kuten mahdollisuuden saamen käsitöiden tekemiseen (duddjon) kuntoutuksen aikana.

Kuntoutusta koskeva tieto ei vielä tavoita ammattilaisia ja asiakkaita toivotulla tavalla

Kuntoutukseen ohjaaville tahoille ja tulkeille suunnattuun kyselyyn vastanneiden mielestä keskeisimmät esteet saamenkielisten asiakkaiden kuntoutukseen ohjautumiselle ovat

• pitkät välimatkat
• kuntoutukseen liittyvä tiedon puute
• se, että kuntoutuskurssit eivät käynnisty asiakasmäärien vähäisyyden vuoksi.

Esteenä kuntoutukseen ohjautumiselle nähtiin myös se, että kuntoutus ei nivoudu parhaalla mahdollisella tavalla osaksi asiakkaiden arkea. Ammattilaisten mielestä Kelan kuntoutusta ei myöskään järjestetä riittävästi suhteessa saamenkielisten asiakkaiden kuntoutustarpeisiin.

Sekä ammattilaiset että asiakkaat toivat esiin, että kuntoutukseen liittyvä saamenkielinen viestintä ei tavoita Kelan kuntoutuksiin ohjaavia ammattilaisia ja asiakkaita tarpeeksi hyvin. Tietoa ei myöskään ole saatavilla riittävästi kaikilla kolmella saamen kielellä.

Asiakkaat kertoivat saaneensa kuntoutukseen liittyvää tietoa useilta eri tahoilta, esimerkiksi lääkäriltä, palveluntuottajalta tai paikallislehdestä. Kuitenkin viestimiseen toivottiin monipuolisuutta, kuten monien tahojen yhteistyönä toteutettavaa viestintää. Osa haastatelluista koki tiedon etsimisen internetistä vaikeaksi.

Asiakkaiden mielestä tiedon puute voi joskus estää saamenkielisiä henkilöitä hakeutumasta kuntoutukseen.

Tulkkausmahdollisuutta ei aina hyödynnetä

Kuntoutukseen ohjaaville tahoille suunnatun kyselyn vastaajista jopa 86 % ei ollut koskaan kokenut tarvitsevansa tulkkauspalveluita. Useimmiten tulkkina asiakastilanteissa oli toiminut asiakkaan omainen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Ammattilaiset kokivat, että tulkeilla on oltava sekä vahva ammattitaito että saamelaisen kulttuurin tuntemusta, jotta tulkkaus onnistuu.

Kaikille haastatelluille asiakkaille oli tarjottu mahdollisuutta tulkkaukseen kuntoutuksen aikana. Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet sitä tarvitsevansa. Asiakkaat kokivat, että tulkki toimii usein myös tietynlaisena tukihenkilönä, auttaen monissa käytännön asioissa. Tulkkausmahdollisuus erityisesti lääkärin vastaanotolla nähtiin tärkeäksi. 

Tulkkauksen ongelmina nähtiin esimerkiksi se, että tulkki saattaa tulkata väärin eli kääntää asian eri tavalla kuin asiakas sen tarkoittaa sekä se, jos useita kieliä tulkataan samanaikaisesti.

Kehittämistyö jatkuu

Selvityksen tulosten pohjalta jatketaan saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalvelujen kehittämistyötä. Myös tutkimuksen näkökulmasta on tulevaisuudessa tärkeä tuottaa lisää tietoa saamenkielisten asiakkaiden kuntoutuksesta sekä siitä, mitä kulttuurinmukaisuus kuntoutuksessa asiakkaiden näkökulmasta voi tarkoittaa.

Kirjoittajat

Sonja Tuomisto
erikoistutkija, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi

Sari Miettinen
ryhmäpäällikkö, Kela
sari.miettinen@kela.fi

Markku Laatu
erikoistutkija, Kela
markku.laatu@kela.fi

Sunná Länsman
asiantuntija, Oulun yliopisto

Lisätietoa

Tuomisto Sonja, Miettinen Sari, Laatu Markku, Länsman Sunná. 2024. ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”. Selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta. Kela, Työpapereita 192.

Arola Laura. 2021. Saamebarometri 2020 – selvitys saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1

L 1999/731. Suomen perustuslaki.

L 1995/974. Laki saamelaiskäräjistä.

L 2003/1086. Saamen kielilaki.

Saamelaiskäräjät. 2019. Väestötieteellinen tilasto 2019. www.samediggi.fi

Lue blogiteksti

• pohjoissaameksi: Sámegielat áššehasat vásihit, ahte sidjiide lea ávki Kela veajuiduhttimis, muhto kultuvrralaš ja gielalaš dárbbuid galggašii vuhtiiváldit buorebut
• inarinsaameksi: Sämikielâlij äššigâsâi mielâst Kela vajoditmist lii sijjân ävkki, mutâ kulttuurlijd já kielâlijd táárbuid kolgâččij väldiđ pyerebeht huámmášumán
• koltansaameksi: Sääʹmǩiõllsa äʹššneeʹǩǩ tåʹbdde äukkjõõvvmes Kela säursmâttmõõžžâst, leša kulttuursaž da ǩiõlʼlaž taarbid õõlǥči väʹldded pueʹrben lokku