Valinnanvapauskokeilun ensi kuukausina palvelua hyödynsivät eniten kaupunkilaiset ja hyvätuloiset

Vuoden 2025 syyskuun alusta tuli voimaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, jossa eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Vuonna 2025 asiakkaan maksettavaksi kokeiluun sisältyvästä käynnistä tuli enintään 28,20 euroa, ja Kela korvasi ylittävän osan, keskimäärin 70,60 euroa käynniltä. Lisäksi kokeilussa korvataan tiettyjen lääkärikäynnillä määrättyjen tutkimusten kustannuksia.

Petteri Orpon hallitus on valinnanvapauskokeilulla halunnut muun muassa edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia, hyödyntää yksityistä terveydenhuoltoa sekä tarjota asiakkaille aikaisempaa paremman mahdollisuuden valita hoitopaikan ja lääkärin. Eläkeikäisten käynnit yksityisen sektorin yleislääkäripalveluissa lähes kaksinkertaistuivat valinnanvapauskokeilun ensimmäisinä kuukausina.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme valinnanvapauskokeilua yhdenvertaisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta.

Tarkastelussa väestöryhmien väliset erot

Tarkastelemme, miten käynnit ja niistä maksetut korvaukset ovat kohdentuneet sukupuolen, ikäryhmän, asuinkunnan tyypin ja tulotason mukaisiin ryhmiin.

Arvioimme valinnanvapauskokeilua myös vertaamalla tuloryhmittäin kaikkia 65 vuotta täyttäneiden tekemiä yksityisen sektorin yleislääkärikäyntejä valinnanvapauskokeilun aikana syys-joulukuussa 2025 edellisen vuoden vastaavan ajankohdan käynteihin.

Tarkastelemme valinnanvapauskokeiluun kuuluvien yleislääkärikäyntien lisäksi muita Kela-korvattavia käyntejä yleislääkärillä tai yleislääketieteen erikoislääkärillä. Kutsumme kaikkia näitä yleislääkärikäynneiksi luettavuuden helpottamiseksi. Muista kuin valinnanvapauskokeiluun kuuluvista yleislääkärikäynneistä Kela korvasi 30 euroa vuosina 2024–2025 ja asiakkaan maksettavaksi jäi keskimäärin 103 euroa käynniltä.

Olemme aiemmissa tutkimuksissa havainneet, että yksityisellä yleislääkärillä käyminen on 65 vuotta täyttäneillä sitä yleisempää, mitä suurituloisemmista on kyse. Koska valinnanvapauskokeilussa yksityisen yleislääkärikäynnin hinnasta jää asiakkaan itsensä maksettavaksi huomattavasti muita Kela-korvattuja yleislääkärikäyntejä pienempi summa, arvioimme ennen kokeilun alkua, että kokeilu voisi tasoittaa tuloryhmien välisiä eroja yksityisten yleislääkäripalveluiden käytössä.

Valinnanvapauskokeilua hyödynsivät ensi kuukausina erityisesti alle 75-vuotiaat naiset

Valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla yleislääkärillä kävi vuoden 2025 syys-joulukuussa 4,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Kokeiluun osallistuminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä ja sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ryhmästä oli kyse.

Eläkeikäisistä naisista 4,4 prosenttia osallistui kokeiluun. 65–74-vuotiaista naisista 5,9 prosenttia hyödynsi palveluita, 85 vuotta täyttäneistä 2 prosenttia.

Eläkeikäisistä miehistä 3,7 prosenttia osallistui kokeiluun. 65–74-vuotiaista miehistä palvelua hyödyntäneiden osuus oli 4,5 prosenttia, vanhimmassa ikäryhmässä 2 prosenttia.

 

Kaupunkilaisten ja hyvätuloisten palvelu?

Valinnanvapauskokeiluun osallistuminen oli yleisintä Helsingissä, jossa 6 prosenttia eläkeikäisistä osallistui kokeiluun. Muissa kaupungeissa osallistuminen oli hieman vähäisempää: 5 prosenttia osallistui. 

Näin on siitä huolimatta, että Helsingissä julkisessa perusterveydenhuollossa käyminen on ilmaista ja valinnanvapauskokeilun lääkärillä käyminen siis julkisen sektorin yleislääkärikäyntiä kalliimpaa. Tämä voi johtua kokeiluun kuuluvien palveluiden paremmasta saatavuudesta Helsingissä, julkisten palveluiden saatavuuden ongelmista tai molemmista.  

Kaupunkialueiden ulkopuolella kokeiluun osallistuttiin huomattavasti harvemmin, taajama-alueilla 2,4 prosenttia ja maaseudulla 1,9 prosenttia. Tämä johtunee ennen kaikkea siitä, että valinnanvapauskokeilun lääkäripalveluja on kaupunkialueiden ulkopuolella ollut tilastojen perusteella heikommin saatavilla.

Kokeiluun kuuluvia lääkäripalveluita käytettiin selvästi sitä yleisemmin, mitä suurituloisemmista oli kyse. Suurituloisimmassa viidenneksessä kokeiluun kuuluvalla yleislääkärillä käyneiden osuus oli 6,5 prosenttia, vajaa kolminkertainen pienituloisimpaan viidennekseen verrattuna.

Tuloryhmien erot yksityisissä yleislääkärikäynneissä pysyivät ennallaan

Kuten aiemmassakin tarkastelussa on havaittu, käyntimäärä yksityisen sektorin yleislääkäripalveluissa lähes kaksinkertaistui eläkeikäisillä valinnanvapauskokeilun ensimmäisinä kuukausina. Käyntien määrä kasvoi kaikissa tuloviidenneksissä.

Valinnanvapauskokeiluun kuuluvat käynnit eivät näytä juuri korvanneen muita yksityisiä yleislääkärikäyntejä, vaan ovat pääosin tulleet niiden lisäksi, vaikka valinnanvapauskokeilun käynnit ovat asiakkaalle halvempia. Valinnanvapauskokeiluun kuuluvat lääkärikäynnit kuitenkin korvasivat muita käyntejä sitä enemmän, mitä suurituloisemmista oli kyse.

Taustalla voi olla eroja esimerkiksi siinä, miten tieto kokeilusta on saavuttanut eri väestöryhmät, miten kokeiluun kuuluvia palveluita on saatavilla ja minkä sektorien terveyspalveluita eri väestöryhmissä on käytetty ennen kokeilun alkua ja sen aikana. Näitä tekijöitä selvitetään tulevissa tarkasteluissa väestökyselyllä, palveluntarjoajien haastatteluilla sekä eri sektoreiden tietoja yhdistävillä aineistoilla.

Suurituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla valinnanvapauskäyntejä oli henkeä kohden 2,7-kertaisesti pienituloisimpiin verrattuna.  Kun lasketaan kaikki yksityiset yleislääkärikäynnit vuoden 2025 syys-joulukuulta, oli ylimmän viidenneksen käyntimäärä alimpaan viidennekseen verrattuna niin ikään 2,7-kertainen, edellisvuonna vastaavaan aikaan 2,8-kertainen.

Tuloryhmien suhteelliset erot yksityisten yleislääkärikäyntien määrissä eivät siis näytä juuri tasaantuneen valinnanvapauskokeilun myötä.

Kolmannes korvaussumman kasvusta maksettiin suurituloisimpaan viidennekseen

Valinnanvapauskokeilun ensimmäisen neljän kuukauden yleislääkärikäynneistä maksettiin korvauksia yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kokeiluun kuuluvia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia korvattiin 0,7 miljoonalla eurolla. Kokeilun ensimmäiselle neljälle kuukaudelle oli budjetoitu 29 miljoonaa euroa.

Koska suurituloisimmat käyttivät valinnanvapauskokeiluun kuuluvia palveluita muita enemmän, heille kohdentui eniten myös korvauseuroja. Valinnanvapauskokeilun lääkärin vastaanottokäynneistä maksettiin ylimpään tuloviidennekseen kuuluville yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme kertaa niin paljon kuin alimpaan tuloviidennekseen kuuluville. Lisäksi kokeiluun kuuluvista tutkimuksista ylimpään tuloviidennekseen kuuluville maksettiin korvauksia yhteensä reilut 240 000 euroa, alimpaan viidennekseen kuuluville reilut 70 000 euroa.

Yhteensä eläkeikäisille kohdistuneet yksityisten yleislääkärinpalkkioiden korvausmenot syys–joulukuun käynneistä yli kolminkertaistuivat valinnanvapauskokeilun myötä edellisvuoden 2 miljoonasta vajaaseen 6,5 miljoonaan euroon. Tästä kasvusta 1,4 miljoonaa eli 31 prosenttia kohdentui ylimpään tuloviidennekseen. Alimpaan tuloviidennekseen korvausmenojen kasvusta kohdentui vajaat 530 000 euroa eli noin 12 prosenttia.

Onko valinnanvapauskokeilu lisännyt yksityisen hoidon yhdenvertaisuutta?

Käyntien määrä yksityisellä yleislääkärillä lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun ensi kuukausina edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

On tärkeää huomioida, että näistä tarkasteluista ei voi suoraan arvioida kokeilun vaikutuksia, koska lääkärikäyntien määrissä on muutenkin ajallista vaihtelua esimerkiksi influenssaepidemioiden ajoittumisen ja voimakkuuden mukaan. Emme tällä aineistolla voineet tarkastella myöskään sitä, korvasivatko valinnanvapauskokeilun yleislääkärikäynnit käyntejä julkisella sektorilla tai sitä, onko kokeilu parantanut hoitoon pääsyä henkilöillä, joilla aiemmin on ollut tyydyttymätöntä palvelutarvetta.

Syy-seuraussuhteiden arvioimiseksi tarvitaankin pidempiä seuranta-asetelmia vertailuryhmineen, jotta kausivaihtelun ja muiden sekoittavien tekijöiden vaikutuksia voidaan tilastollisesti huomioida.

Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvat kävivät valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla yleislääkärillä lähes kolme kertaa niin todennäköisesti kuin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat. Näin on siitä huolimatta, että pienituloisilla tiedetään aiempien tutkimusten perusteella olevan heikompi terveys ja enemmän tyydyttämätöntä palveluntarvetta. Lisäksi kokeilun palveluja käytettiin muita alueita huomattavasti yleisemmin Helsingissä ja muissa kaupungeissa, missä palveluita oli enemmän tarjolla.

Tuloryhmien väliset erot yksityisten yleislääkäripalveluiden käytössä syksyllä 2025 eivät juuri poikkea aiemmin havaituista eroista, eikä valinnanvapauskokeilu siis näytä toistaiseksi tasoittaneen tuloryhmien välisiä eroja.

Kokeilu ei siis ainakaan ensimmäisinä kuukausinaan näytä saavuttaneen yhdenvertaisuustavoitettaan.

On mahdollista, että kokeilun palveluiden piiriin on sen alkuvaiheessa hakeutunut erityisesti asiakkaita, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityispalveluita, siis enimmäkseen hyvätuloisia kaupunkilaisia. Voi olla, että tieto uudesta palvelusta leviää tasaisemmin eläkeläisväestössä vasta vähitellen.

Toisaalta, jos taustalla ei ole tiedon puute, vaan esimerkiksi alueelliset erot palveluiden saatavuudessa tai pienituloisten huoli kokeilukäynnillä määrättyjen tutkimusten aiheuttamista ennakoimattomista lisäkustannuksista, väestöryhmittäiset erot yksityisten yleislääkäripalveluiden käytössä tuskin tasaantuvat merkittävästi kokeilun edetessä.

Lisäkustannusten ennakoitavuuteen ja määrään vaikuttavat kokeiluun sisältyvä tutkimusvalikoima ja tutkimuksista asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Nyt kokeiluun kuuluvien tutkimusten kustannuksista asiakas maksaa itse puolet.

Kela-korvausjärjestelmää on kritisoitu siitä, että julkisista varoista maksetut yksityislääkärikorvaukset kohdentuvat hoidontarpeeseen nähden epätarkoituksenmukaisesti. Yhtenä syynä on nähty yksityislääkäripalveluiden korkeat omavastuuosuudet, jotka vaikeuttavat yksityispalveluiden käyttöä pienituloisissa ryhmissä.

Valinnanvapauskokeiluun sisältyvä hintasääntely ja asiakkaan verrattain pieni omavastuuosuus lääkärinvastaanotosta eivät näytä toistaiseksi muuttaneen perinteistä asetelmaa.

Kirjoittajat

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
jenni.blomgren@kela.fi

Paavo Kosunen
tutkimusassistentti, Kela