Puheenvuoro: Perustulon sukupuolivaikutukset jäivät Suomen kokeilussa vähäisiksi, mutta muualla voi olla toisin

Parantaisiko perustulo naisten asemaa vai syrjäyttäisikö se naisia työelämästä? Perustulon sukupuolivaikutuksista on esitetty hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä.

Perustulon puolustajat ja vastustajat ovat väitelleet pitkään siitä, onko perustulo naisten kannalta hyvä vai huono asia. Perustulon puolestapuhujat korostavat perustulon positiivisia vaikutuksia naisten elämään, toimeentulon mahdollisuuksiin ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen.  

Ensinnäkin perustulon on katsottu parantavan naisten sosiaaliturvaa, sillä perinteisen sosiaalivakuutuksen on nähty suosivan miehiä. Naiset ovat miehiä useammin joutuneet turvautumaan viimesijaisen, tarveharkintaisen sosiaaliturvan muotoihin, jotka eivät pelkästään ole tasoltaan matalampia vaan myös leimaavia. Toiseksi perustulon kannattajien mukaan perustulo vahvistaa naisten työmarkkina-asemia parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja mahdollistamalla osa-aikatyön tekemisen. Nämä kaksi keskustelujuonnetta ovat olleet esillä ennen muuta angloamerikkalaisessa perustulokeskustelussa.

Perustuloa on perusteltu myös naisten emansipaatiolla eli heidän asemansa vahvistumisella perheissä ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tämä näkökulma on saanut tukea etenkin kehittyvissä talouksissa, kuten Intiassa, tehdyissä perustulokokeiluissa saaduista kokemuksista.

Perustulon vastustajat puolestaan pitävät perustuloa naisansana, joka muodostaa kotihoidon tuen tavoin kannustinloukun. Heidän mukaansa ennen kaikkea pienituloiset naiset valitsisivat perustulon työssäkäynnin sijaan. Näin heidän elinaikainen tulonsa ja sosiaaliturvansa mukaan lukien vanhuuseläke jäisivät alhaiselle tasolle.

Yhdysvaltojen ja Kanadan negatiiviset tuloverokokeilut 1970- ja 80-luvulla osoittivat, että koeryhmissä naisten työllisyysaste laski. Tämä tosin liittyi siihen, että näissä maissa ei ollut vanhempainvapaita, ja perustulo tarjosi äideille mahdollisuuden jäädä lapsen syntymän jälkeen kotiin nopean työhön paluun sijaan. Toki perustulon vastaista näyttöä voidaan löytää vaikkapa Suomen kotihoidontuen kaltaisesta järjestelmästä, jonka käyttö on vahvasti sukupuolittunutta.

Suomessa perustulon vaikutukset olivat sukupuolineutraaleja

Vuosina 2017–18 toteutettu Suomen perustulokokeilu tarjoaa hyvän pohjan ottaa osaa edellä esitettyyn keskusteluun. Kokeilun tulosten mukaan perustulo ei vaikuttanut miesten eikä naisten työllistymiseen. Tosin lapsiperheissä perustulo lisäsi työllisyyttä enemmän kuin muissa ryhmissä.

Perustulokokeilun arviointitutkimuksessa selvitimme kyselyn avulla kokeilun hyvinvointivaikutuksia koe- ja verrokkiryhmässä. Vaikka perustulon saamisen ja työllisyyden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, perustulon saajat uskoivat verrokkiryhmän vastaajia useammin löytävänsä töitä. Tässäkään suhteessa ei perustuloa saavien vastaajien keskuudessa ollut merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä. Perustulon mahdolliset vaikutukset olivat siis sukupuolineutraaleja. 

Emansipaatiota ja luottamusta mahdollisuuksiin hallita omaa elämää mitattiin kyselyssä kolmella kysymyksellä: missä määrin vastaaja uskoo taloudellisiin mahdollisuuksiinsa, missä määrin omaan tulevaisuuteensa ja missä määrin selviytymiseensä vaikeista elämäntilanteista. Kaikissa näissä kysymyksissä oli merkittävä ero perustuloa saaneiden ja verrokkivastaajien välillä.

Perustuloryhmän vastaajat uskoivat omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä vahvemmin kuin verrokkiryhmän vastaajat. Sen sijaan naiset ja miehet eivät taaskaan eronneet vastauksissaan. Sukupuolen sijaan terveys ja ikä selittivät edellä kysyttyjä asioita.

Sukupuolten tasa-arvoa voi edistää yksittäisellä etuudella rajallisesti

Tulosten pohjalta voidaan todeta, että jos perustulolla on emansipatorisia vaikutuksia, Suomen kaltaisessa tasa-arvoisessa hyvinvointivaltiossa ne kohdistuvat samalla tavalla naisiin ja miehiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perustulolla voisi olla merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon edistämisessä kehittyvissä maissa tai maissa, joissa tasa-arvon toteutumiseen on Suomea pidempi matka.

Toisaalta oma historiamme osoittaa, että yksittäisen sosiaaliturvaetuuden mahdollisuudet edistää tasa-arvoa ovat rajalliset. Tasa-arvon edistämiseksi on tarvittu sekä toimeentuloturvaa että kattavia ja laadukkaita julkisia palveluita kuten päivähoito. Kotihoidontukijärjestelmä on hyvä osoitus siitä, ettei Suomessakaan järjestelmää ole kaikilta osin rakennettu sukupuolten tasa-arvo edellä. Viime kädessä sosiaaliturvajärjestelmämme on poliittinen rakennelma ja perustuu yhteiskunnassa kulloinkin vallalla oleviin arvoihin ja niihin perustuviin poliittisiin päätöksiin.

Lähteet:

Hämäläinen, K. & Verho, J. (2022), ‘Design and Evaluation of the Finnish Basic Income Experiment’, CESifo Working Paper Series 9875, CESifo.

Kangas, O., Jauhiainen, S., Simanainen, M. & Ylikännö, M. (toim. 2021): Experimenting with Unconditional Basic Income Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018. Cheltenhamn: Edward Elgar.

Kangas, O. Ylikännö, M. (2023) ’Basic Income and the Status of Women in an Established Gender-Equal Welfare State: Results from the Finnish Basic Income Experiment’, Int. J. Environmental. Research and Public Health 2023, 20(3), 1733.