Pitkien sairauspoissaolojen kehitys maakunnittain 2010−2019

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pitkien sairauspoissaolojen ajallista kehittymistä maakunnittain vuosina 2010−2019. Lisäksi tarkasteltiin maakuntien välisiä väestörakenteen ja sairastavuuden eroja sekä mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella maksettuja päivärahoja. Kunkin kalenterivuoden tutkimusjoukkona oli 16–67-vuotias ei-eläkkeellä oleva Suomen väestö. Aineistoihin yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja maksetuista sairauspäivärahaetuuksista sekä maakuntien väestörakenteita ja sairastavuutta heijastelevina taustatekijöinä sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso ja ammattiasema sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin maakunnittain kunkin vuoden aikana maksettujen sairauspäivärahapäivien määrää yhtä tutkimusjoukon henkeä kohden. 

Kaikissa maakunnissa sairauspäivärahapäivät vähentyivät 2010-luvun alun ajan, mutta ne yleistyivät vuodesta 2017 alkaen. Tämä johtui erityisesti 
mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvusta. Vuosikymmenen aikainen suhteellinen muutos kuitenkin vaihteli maakuntien välillä ja diagnoosiryhmästä riippuen. Muissa maakunnissa oli Uuttamaata enemmän sairauspäivärahapäiviä vuosina 2010 ja 2019. Ero Uuteenmaahan pieneni, kun väestörakenteen ja sairastavuuden vaikutus vakioitiin. Mielenterveysperusteisten sairauspäivärahapäivien määrissä muiden maakuntien ero Uuteenmaahan kasvoi vuosikymmenessä. Tuki- ja liikuntaelinsairausperusteiset päivärahapäivät vähentyivät kaikissa maakunnissa. Maakunnille yhteinen suuntaus, jossa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyvät ja tuki- ja liikuntaelinsairausperusteiset poissaolot vähentyvät, kertonee osin työn vaatimusten ja työkyvyn samankaltaisesta muuttumisesta joka puolella Suomea. Mielenterveysperusteisten poissaolojen lisääntymisen taustalla voivat olla myös muun muassa yleinen mielenterveyden ongelmien tai hoitoon hakeutumisen yleistyminen. Terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus Uudellamaalla voi osaltaan selittää, miksi mielenterveysperusteisten sairauspäivärahapäivien määrä kasvoi Uudellamaalla keskimääräistä vähemmän. Maakuntaerojen ja erisuuntaisten kehityskulkujen taustalla voivat tutkimuksessa huomioitujen tekijöiden lisäksi olla alueelliset painotukset sairauksissa ja toimialoissa, elinolot- ja tavat, paikalliset sosiaaliset olot, sairauspoissaolokulttuurit ja alueelliset taloussuhdanteet. Tuleva sote-uudistus saattaa onnistuessaan tasoittaa havaittuja maakuntaeroja sairauspäivärahojen määrissä. 

Lue koko artikkeli (julkari.fi)

Tekijät

Riku Perhoniemi, Jenni Blomgren, Sauli Jäppinen

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Perhoniemi, R., Blomgren, J., & Jäppinen, S. (2022). Pitkien sairauspoissaolojen kehitys maakunnittain 2010−2019. Yhteiskuntapolitiikka, 87(1), 64−75. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021519152