Implementaatiotutkimuksen viitekehysten soveltaminen kuntoutuksen tutkimuksessa: Kartoittava kirjallisuuskatsaus 

Tiivistelmä

Implementaatiotutkimus kohdistuu tietyn toimintatavan tai innovaation toimeenpanoon ja toteutukseen. Implementaatiotutkimuksessa on käytössä useita erilaisia viitekehyksiä ja käsitteellisiä malleja, joita käytetään kuvaamaan ja opastamaan tutkimustiedon käyttöönotossa sekä ymmärtämään ja selittämään implementaatiota.

Tässä artikkelissa selvitämme kirjallisuuskatsauksen pohjalta, millaisia implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä on käytetty erityisesti kuntoutuksen tutkimuksen alueella. Kuvaamme, mitä viitekehyksiä kuntoutuksen tutkimuksessa on käytetty eri maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja millaisia tutkimusasetelmia on hyödynnetty. Artikkeli tuottaa uutta tietoa implementaatiotutkimuksen viitekehysten käytöstä kuntoutuksen tutkimuksessa.

Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena (scoping review). Tiedonhaku ja artikkeleiden valinta toteutettiin systemaattisesti. Tiedonhaku tehtiin seuraavista tietokannoista: PubMed, CINAHL, SCOPUS, ScienceDirect ja SagePremier kesäkuussa 2021-marraskuussa 2021. Artikkeleiden valinnan suoritti kolme tutkijaa.

Aineiston analyysin toteutimme määrällisenä kuvailevana analyysina. Artikkeleista eriteltiin seuraavat tiedot: julkaisuvuosi, maa, tutkimusasetelma, tutkittavat sekä tutkimuksissa käytetyt viitekehykset sekä niiden määrä per tutkimus. Seuraavassa vaiheessa eriteltyjä tietoja tarkasteltiin suhteessa toisiinsa ja käytettyihin viitekehyksiin.

Haun pohjalta löydettiin kokonaisuudessaan 1579 viitettä. Duplikaattien poiston jälkeen jäi läpikäytäväksi 847 viitettä. Näistä analyysivaiheeseen otettiin 73 tutkimusta, jotka täyttivät mukaanottokriteerit.

Implementaatiotutkimuksen määrä ja viitekehysten käyttö on noussut vuodesta 2019 eteenpäin ja tutkimusta on tehty eniten Kanadassa. Tutkimusmenetelmien osalta laadullinen tutkimus ja monimenetelmätutkimus näyttäytyvät vahvoina. Tutkimuksissa oli käytössä 18 eri viitekehystä. Kuitenkin joukosta erottuvat selvästi käyttöön vakiintuneet viitekehykset, joista voidaan nostaa esille kolme käytetyintä viitekehystä: 1. The Knowledge-to- Action -framework (KTA) 2. The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) 3. Theoretical Domains Framework (TDF). Jatkotutkimusta viitekehysten hyödyntämisestä tarvitaan, esimerkiksi, millaisiin eri käyttötarkoituksiin eri viitekehykset soveltuvat kuntoutuksen tutkimuksessa.

Lue koko artikkeli (journal.fi)

Tekijät

Hennariikka Heinijoki, Maarit Karhula, Riitta Seppänen-Järvelä

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: kyllä.
• Avoin saatavuus: ei.
• Koko viite: Heinijoki, H., Karhula, M., & Seppänen-Järvelä, R. (2023). Implementaatiotutkimuksen viitekehysten soveltaminen kuntoutuksen tutkimuksessa. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(2). https://doi.org/10.23990/sa.120634