Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron

Tiivistelmä

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista valtakunnallisesti toimivan Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu kattavaan rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Myös tuen saaminen yleistyi joidenkin ryhmien osalta. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin kaupungin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä ja varsinkin 65 vuotta täyttäneiden tuensaajien joukossa. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä selvästi matalampi kuin sosiaalitoimessa.

Lue koko artikkeli (journal.fi)

Tekijät

Tuija Korpela, Hanna-Mari Heinonen, Markku Laatu

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: kyllä.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Korpela, T., Heinonen, H.-M., & Laatu, M. (2024). Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(2), 151–169. https://doi.org/10.30668/janus.126931