Toimeentulotuki Helsingissä 2010-luvulla
Vuoden 2017 alussa tapahtuneen perustoimeentulotuen toimeenpanon siirron kunnilta Kelalle arvioitiin osaltaan vähentävän köyhyyttä ja parantavan ensisijaisten etuuksien saantia. Lisäksi sen ajateltiin mm. yksinkertaistavan ja yhdenvertaistavan tuen ratkaisemiseen ja maksamiseen liittyviä käytäntöjä, helpottavan tilastointia ja vapauttavan resursseja kuntien varsinaiselle sosiaalityölle.
Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia tuen saajiin ja hakijoihin sekä selvittää muiden Kelan etuuksien saamisen linkittymistä toimeentulotuen saamiseen vuosina 2011–2019 eli ennen Kela-siirtoa ja sen jälkeen. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan sitä, miten tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason lasku vuonna 2017 on vaikuttanut toimeentulotuen käyttöön. Tutkimus keskittyy kyseisinä vuosina Helsingissä asuneeseen väestöön.
Hankkeessa yhdistetään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotukitietoja vuosilta 2011–2017 Kelan rekisteriaineistoihin vuosilta 2011–2019.
Tutkijat
- Tuija Korpela, vastuututkija
- Jenni Blomgren
- Hanna-Mari Heinonen
- Signe Jauhiainen
- Markus Kainu
- Markku Laatu
- Hannu Mattila
- Tapio Räsänen
- Hanna Rättö
Hankkeen kesto
18.9.2017–31.12.2023. Hanke on päättynyt.
Hankkeen tuloksia
Hankkeessa tarkasteltiin erityisesti perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä tapahtuneita muutoksia helsinkiläisten toimeentulotuen ja muiden Kelan maksamien etuuksien käytössä laajaan vuosina 2011–2019 Helsingissä asuneen väestön kattaneeseen rekisteriaineistoon perustuen.
Vuonna 2023 julkaistussa työpaperissa tarkastelun kohteena oli perustoimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien käyttö ja siinä Kela-siirron yhteydessä tapahtuneet muutokset. Tulosten perusteella perustoimeentulotuen saajilla on muuta vastaavan ikäistä väestöä suurempi todennäköisyys saada useimpia terveysperusteisia etuuksia, kun ryhmien väliset erot sukupuolessa, iässä, siviilisäädyssä ja vuosituloissa on vakioitu. Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen ja vammaisetuuksien saaminen sen sijaan oli perustoimeentulotuen saajien joukossa vähemmän todennäköistä kuin verrokkien joukossa. Kela-siirron yhteydessä yhteydet pääosin vahvistuivat eli perustoimeentulotuen saaminen oli voimakkaammin yhteydessä terveysperusteisten etuuksien saamiseen Kela-siirron jälkeen vuonna 2018 kuin sitä ennen vuonna 2016. Aiheeseen liittyvät työpaperi ja blogi tehtiin yhteistyössä ”Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018” -hankkeen kanssa.
Lisäksi hankkeessa tutkittiin yleisemmällä tasolla perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä Helsingissä tapahtuneita muutoksia tuen hakemisessa, saamisessa ja tuen kestossa. Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistaan vuoden 2024 aikana.
Julkaisuja
- Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: rekisteritarkastelu Helsingistä ja Oulusta (Kela, työpapereita)
- Toimeentulotuen asiakkaat saavat terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muu väestö (Kelan tutkimusblogi 1.12.2023)
- Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron (tutkimusartikkeli)
