Kelan työttömyysetuuksia saavilla pienempiä osa-aikatyötuloja ja työnteon lopettaminen yleisempää suojaosan poistamisen jälkeen
Kuluvan hallituskauden aikana hallitus on tehnyt lukuisia muutoksia sosiaaliturvaan, joista yksi oli työttömyysturvan ja yleisen asumistuen työtulojen suojaosien poisto. Suojaosien poiston jälkeen Kelan työttömyystukien saajilla pienempien osa-aikatyötulojen rooli on kasvanut, ja työttömyysturvan aikaisen työnteon lopetti aiempaa useampi.
Työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistui 1.4.2024 suojaosat, jotka tarkoittivat sitä, että asiakas sai tienata 300 euroa ansiotuloja ilman, että se pienentää näitä etuuksia. Nyt etuudet alkavat pienentyä jo ensimmäisestä ansiotuloeurosta. Muutoksen jälkeen erityisesti pienimuotoisessa työskentelyssä on nähtävissä muutoksia.
Yksi lakiuudistuksen tavoitteista oli lisätä kannusteita kokoaikatyöhön. Toisaalta lakiesityksessä todettiin, että samalla heikkenevät kokonaan työttömien kannusteet tehdä vähäisiä työtunteja. Lisäksi esityksessä arvioitiin, että suojaosan poistaminen vähentää työttömyysturvan etuusmenoja 85 miljoonaa euroa vuodessa.
VATTin selvityksen mukaan osa-aikatyön tekeminen väheni ansioturvan saajilla kuusi prosenttiyksikköä ja perusturvan saajilla viisi prosenttiyksikköä suojaosan poistamisen jälkeen. Silti osa-aikatyöskentely on edelleen yleistä: joka neljäs (26 %) ansioturvan saaja ja joka kahdeksas (12 %) perusturvan saaja sai ansiotuloja suojaosan poistamisen jälkeisen vuoden aikana.
Tässä kirjoituksessa täydennämme aiempaa selvitystä tarkastelemalla työttömyysturvaa saaneiden työtulojen jakaumia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka usein ansiotuloja saaneet työttömät lopettivat etuudensaannin aikaisen työskentelyn.
Entisen suojaosan alittavat tulot yleistyivät huomattavasti
Perusturvan eli Kelan maksamien työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien tulojakauma on erilainen kuin ansioturvan saajien tulojakauma. Perusturvan saajilla painottuvat pienemmät työttömyysturvan aikaiset tulot kuin ansioturvan saajilla.
Ennen suojaosan poistoa moni perusturvan saaja näytti optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle, eikä sitä pienempiä tuloja ollut kovinkaan monella. Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta pienempiä tuloja oli huomattavasti aiempaa enemmän.
Pienempien tulojen yleistyminen saattaa kertoa siitä, että perusturvan saajat olisivat valinneet työskennellä vähemmän. Toisaalta ansiotulojen taso ei aina ole etuudensaajan käsissä: esimerkiksi tarjolla olevat työtilaisuudet vaikuttavat tulojen määrään.
Ansioturvan saajien jakauma ei muuttunut yhtä paljon. Heillä työttömyyden aikaiset ansiotulot painottuivat suojaosien poistamisen jälkeen samalla tavalla kuin ennen sitä, 1 500 euron ympärille.
Kuviossa lakiuudistuksen jälkeisellä ajalla perusturvan saajilla noin 1600 euron kohdalla havaittava notkahdus johtuu siitä, että oikeus soviteltuun etuuteen loppuu lakimuutoksen seurauksena siinä kohtaa. Ansioturvan saajilla pienten tulojen puute kuviossa puolestaan liittyy siihen, että aineistossamme ei ollut suojaosan alittavia tuloja ajalta, jolloin suojaosa oli voimassa.
Aiempaa hieman useampi perusturvan saaja lopetti osa-aikatyöskentelyn
Työttömyysturvan aikaisen työskentelyn lopettamista tarkastelimme sen perusteella, kuinka suuri osa edellisellä vuosineljänneksellä työttömyysetuudella työskennelleistä henkilöistä sai seuraavalla neljänneksellä työttömyysetuutta, mutta ei enää ansiotuloja.
Perusturvaa ja työtuloja saaneista noin 13–16 prosenttia lopetti työskentelyn kullakin vuosineljänneksellä vuosina 2022–2023. Vuoden 2024 alkupuolella osuus oli vielä edellisvuosien tasolla, mutta kolmannella ja neljännellä kvartaalilla työskentelyn lopettaminen oli yleisempää kuin edellisinä vuosina vastaavina ajankohtina.
Ansioturvan saajien joukossa työskentelyn lopettaneiden osuus ei kasvanut vastaavalla tavalla. Ansioturvan saajilla työskentelyn lopettaminen vaikuttaa seurailevan vastaavanlaista kausivaihtelua kuin aiempinakin vuosina. Työtuloja tienanneista ansioturvan saajista kvartaaleittain noin 11–15 prosenttia lopetti etuuden aikaisen työskentelyn.
Myös etuudelta poistuvien osuudet kasvoivat vuoden 2024 lakimuutoksen jälkeen molemmissa ryhmissä. Tiedoista ei voida päätellä, missä määrin ilmiötä selittää kokoaikatyöllistyminen tai etuusoikeuden päättyminen lakimuutoksen vuoksi.
Kasvu perusturvaa saavien osa-aikatyöskentelyn lopettamisessa voi kertoa työtuntien optimoimisesta hyödyn ja vaivan näkökulmasta. Toisaalta kasvu voi selittyä myös sillä, että töitä on ylipäänsä vaikeampi saada yleisesti heikon työllisyystilanteen vuoksi. Osuuden kasvu oli kuitenkin melko pientä.
YTK työttömyyskassan kyselytutkimuksessa on viitteitä siitä, että osa heidän jäsenistään olisi valinnut lopettaa työskentelyn suojaosan poistamisen jälkeen. Vaikka osa kyselyyn vastanneista perusteli ansiotyön lopettamista suojaosan poistumisella, ei suojaosan poistamisen jälkeen havaintojemme perusteella ole tapahtunut huomattavia muutoksia ansioturvan saajien työskentelyn lopettamisessa.
YTK:n kyselyyn vastanneista oletettavasti suuri osa oli ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia. Perusturvaa saaneille työttömille vastaavaa kyselytutkimusta ei ole tehty.
Tulojen katkeamisessa ei merkittäviä sukupuolieroja
Työttömyysturvan aikana ansiotuloja saaneista 60 prosenttia oli naisia vuonna 2024. Työttömien osa-aikatyöskentely on VATTin tutkimuksen mukaan yleisempää juuri naisvaltaisilla aloilla.
Ennen suojaosan poistamista noin 11–13 prosenttia perusturvaa ja työtuloja saaneista naisista lopetti kvartaaleittain osa-aikaisen työskentelyn. Lakiuudistuksen jälkeen vastaava osuus oli 15 prosenttia. Neljännesvuositasolla kasvu vastasi noin 400 työskentelyn lopettavaa naista lisää verrattuna aiempaan.
Myös perusturvaa saaneilla miehillä osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen kasvoi hieman. Vuoden 2024 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä 19 ja 21 prosenttia lopetti työskentelyn. Aiempina vuosina vastaavina ajankohtina osuudet olivat 16–18 prosenttia. Tässä joukossa kasvu vastasi noin 400–500 työskentelyn lopettavaa miestä enemmän kuin aiempien vuosien vastaavina neljänneksinä.
Ansioturvaa saaneilla osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen ei ole merkittävästi muuttunut kummallakaan sukupuolella.
Työskentelyn lopettavilla oli matalammat ansiotulot kuin jatkavilla
Vähemmän työtuloja saaneet työttömät lopettivat etuuden aikaisen työskentelyn yleisemmin kuin suurempia summia saaneet. Työskentelyn lopettaneiden keskimääräinen kuukausiansio oli noin 500–600 euroa, kun taas työskentelyä jatkavilla se oli 900–1000 euroa.
Matalat ansiotulot liittyvät usein epäsäännöllisempään työskentelyyn. Lakimuutoksen seurauksena työttömien kannustimet tehdä osa-aikatöitä heikkenivät Kelan simulaation mukaan eniten juuri vähäisten töiden osalta. Työskentelyn lopettaminen yleistyikin erityisesti pienempiä tuloja saavien joukossa.
Ansioturvan saajilla tulot keskittyivät 1 500 euron ympäristöön. Ennen lakimuutosta 1 500 euron työn vastaanottaminen kasvatti bruttotuloja 900 euroa, kun sovittelu vei lisätuloista 40 prosenttia. Lakimuutoksen jälkeen samainen 1 500 euron tulo kasvattaa bruttotuloja 750 euroa, kun sovittelu vie lisätuloista 50 prosenttia. Sovittelun vaikutus kasvoi siis 10 prosenttiyksikköä.
Perusturvan saajilla yleisin tulo puolestaan oli ennen reformia 300 euroa, joka kasvatti bruttotuloja sellaisenaan. Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron työtulo kasvattaa bruttotuloa enää 150 euroa. Suojaosan poistaminen kasvatti siis sovittelun vaikutusta nollasta prosentista 50 prosenttiin.
Kytkökset työelämään jäivät vähäisemmiksi, toistaiseksi pienellä joukolla
Suojaosien poistamisen jälkeen perusturvan eli Kelan maksamien työttömyysetuuksien saajien työtuloissa painottuivat aiempaa enemmän pienet, alle 300 euron tulot. Perusturvan saajat lopettivat myös etuuden aikana työskentelyn hieman aiempaa useammin. Ansioturvan saajilla vastaavia muutoksia ei näy. Mahdollisuus soviteltuun työttömyysturvaan onkin edelleen olemassa.
Vaikka perusturvan aikaisen työskentelyn lopettaminen hieman lisääntyi, kasvu edustaa vain pientä osaa työttömyysturvan saajista ja työvoimasta kokonaisuudessaan. Seuranta-aika oli lyhyt, ja siksi tämän aineiston perusteella ei vielä ole syytä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Lisäksi VATTin tutkijat ovat arvioineet, että työttömien osa-aikainen työskentely vähenee vasta vähitellen, kun suojaosa poistettiin.
Alun perin vuonna 2013 suojaosan käyttöönottoa perusteltiin hallituksen esityksessä sillä, että se kannustaa ottamaan vastaan lyhytaikaisia töitä. Työttömyysturvan suojaosan poistamista puolestaan perusteltiin hallituksen esityksessä vuonna 2023 sillä, että suojaosa heikentää työntekijän kannustimia työllistyä kokoaikatyöhön. Aiemman Verotutkimuksen huippuyksikön julkaiseman tutkimuksen mukaan suojaosien käyttöönotto lisäsi aikanaan työttömien osa-aikaista työntekoa, mutta vaikutus kokopäivätöihin siirtymiseen oli vähäinen.
Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, missä määrin vuoden 2024 uudistukset ovat lisänneet siirtymiä kokoaikatyöhön. Työskentelyyn kannustavana mekanismina suojaosassa tai sen puutteessa näyttää olevan omat haasteensa erilaisilla työskentelyn määrillä.
Voi olla, että suojaosaa tarvittaisiin kannustamaan työskentelyä erityisesti tietyillä ryhmillä kuten perusturvan saajilla. Suojaosan poisto saattoi nimittäin vähentää työntekoa ensisijaisesti niillä työttömyysturvan saajilla, joilla ansiotuloja on ollut jo valmiiksi vähän. Tämä näkyi toisaalta ansiotulojen vähenemisenä edelleen sekä hieman kasvaneena työskentelyn lopettamisena. Osittain ilmiö voi johtua heikommasta suhdanteesta, jonka vuoksi osa-aikatyötä voi olla vähemmän tarjolla.
Joka tapauksessa suojaosien poistamisen jälkeen aiempaa suuremmalla osalla perusturvan saajista kytkökset työelämään ovat jääneet vähäisemmäksi kuin aiemmin.
Kirjoittajat
Paavo Kosunen
tutkimusassistentti, Kela
Miska Simanainen
tutkija, Kela
Laura Peutere
erikoistutkija, Kela
Aineisto
Tarkastelimme työttömyysetuuksia saaneiden työskentelyä työttömyyden aikana käyttäen Kelan aineistoja perusturvan saajista ja Finanssivalvonnan aineistoja ansioturvan saajista. Tarkastelut on tehty osana Työttömyysturva muutoksessa -tutkimushanketta.
Lähteitä ja lisätietoa
Kalin S., Kyyrä T. & Matikka T. (2025). Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. FIT Working Paper 36 (2025). (verotutkimus.fi)
Korpela H., Kyyrä T. & Matikka T. (2025). Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen. VATT-blogi 9.9.2025. (vatt.fi)
Pyy-Martikainen M. & Simanainen M. (2024). Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset työnteon kannustimiin: tarkastelussa Kelan työttömyysetuuksia saavat. Kelan tutkimusblogi 25.4.2024.
VATT. (2025). Tutkimus: Suojaosa lisäsi työttömyyden aikaista työntekoa, muttei edistänyt kokoaikaista työllistymistä. Tiedote 9.11.2023. (vatt.fi)
YTK työttömyyskassa. (2025). Osa-aikatyö ja lakimuutos – mitä vaikutuksia suojaosan poistolla on ollut? Tiedote 8.8.2025. (ytkkassa.fi)
