Nuorten aikuisten tarpeisiin vastaava mielenterveyskuntoutus edellyttää tutkijoiden ja palveluiden kehittäjien yhteistyötä

Yhä useampi nuori aikuinen hakeutuu mielenterveyspalveluiden piiriin. Toimivien kuntoutuspalveluiden kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä tutkijoiden ja palveluiden kehittäjien välillä. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Kelan järjestämän Nuoren elo -kurssin kehittäminen viime vuosina.

Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö oli vuonna 2024 yleisin syy Kelan kuntoutukseen osallistumiseen 16‒29-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2016, ja yleisimmin mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa ovat viime vuosina saaneet 25–34-vuotiaat naiset.

Mielenterveyden häiriöillä on todettu olevan moninaisia vaikutuksia nuoren opiskelu- ja työkykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Näillä vaikutuksilla voi olla kauas ulottuvia seurauksia, jos oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tukea ei ole saatavilla.

Tarpeenmukaisen tuen tarjoaminen edellyttää sitä, että palveluita kehitetään tuoreeseen tutkimustietoon perustuen. Liian usein käy niin, että tutkimustieto päätyy pitkien julkaisuprosessien tai keskusteluyhteyden puutteen vuoksi liian myöhään palveluita kehittävien tahojen käyttöön, jos ollenkaan.

Kela on systemaattisesti tutkinut ja kehittänyt järjestämiään nuorille aikuisille suunnattuja mielenterveyskurssejaan vuodesta 2017 alkaen. Muutos-hankkeissa keskeinen periaate on, että Kelan kuntoutusta suunnittelevat asiantuntijat ovat mukana tutkimuksen projektiryhmässä. Projektiryhmä mahdollistaa tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelun koko tutkimuksen ajan.

Esimerkki tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöstä on nykyinen Nuoren elo -mielenterveyskurssi, jonka muotoilussa hyödynnettiin Nuorten Itu -kurssin tutkimuksen tuloksia. 

 
Tutkimustulokset käytäntöön - miten Nuorten Itu -kurssin ydinelementit toimivat?

Etäkuntoutuksen toimivuus -tutkimuksessa selvitettiin Nuorten Itu -kurssin ydinelementtejä ja sitä, miten hyvin ydinelementit käytännössä toteutuivat.

Ydinelementeillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka ovat keskeisiä kuntoutuspalvelun tulosten ja vaikutusten kannalta, ja jotka tulisi säilyttää, vaikka kuntoutus toteutuisi erilaisessa toimintaympäristössä, eri henkilön toteuttamana erilaisille asiakkaille.

Nuorten Itu-kurssin ydinelementeiksi tunnistettiin

• yksilöllinen tuki
• psykoedukaatio
• kognitiivinen uudelleenmuotoilu
• moniammatillisuus
• ryhmämuotoisuus ja vertaistuki
• altistaminen ja arjen tilanteet
• etäkuntoutus.

Tutkimuksen mukaan etäkuntoutus näyttäytyi läpileikkaavana ydinelementtinä, joka asetti kehyksen muiden ydinelementtien toteuttamiselle. Osa ydinelementeistä osoittautui toimiviksi, mutta etäkuntoutuksena toteutettavia ryhmätilanteita sekä altistamista ja arjen tilanteita kannattaa tutkia lisää ja kiinnittää näihin tarkemmin huomiota kuntoutuksen aikana.

Etäkuntoutus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia erityisesti konkreettiseen harjoitteluun arjen tilanteissa, mutta tätä mahdollisuutta hyödynnetään edelleen suppeasti. Kuntoutuspalvelun suunnittelijoiden ja toteuttajien kannattaa työssään hyödyntää tutkimuksen havaintoja siitä, mitkä ydinelementit toimivat hyvin etäkuntoutuksessa, ja mitkä ovat haastavampia.

 
 

Nuorten Itu-kurssi uudistui Nuoren eloksi – mikä muuttui?

Tutkimustietoa Nuorten Itu-kurssin toteutumisesta on käytetty nykyisen Nuoren elo -kurssin kehittämiseen jo tutkimushankkeen aikana.

Nuorten mielenterveyskursseja toteutui vain vähän, koska niille hakeutui vähän kuntoutujia, ja siksi uudistuvaa palvelua tarkasteltiin myös paremmin toteutuneiden Kelan nuorten palveluiden, kuten Oma väylän ja Nuotti-valmennuksen, näkökulmista. Lisäksi palvelumuotoilussa huomioitiin aiempi tutkimustieto OPI-kursseista.

Mielenterveyskursseille osallistuneiden nuorten näkemykset tarkoituksenmukaisesta kuntoutuspalvelusta olivat keskiössä. Lopputulemana muodostui palvelu, jossa nuorella on mahdollisuus tarpeisiinsa perustuvaan yksilölliseen tukeen, vertaistukeen sekä omakuntoutusta tukevaan harjoitteluun arjessa.

Nuoren elo -kurssissa on painotettu yksilöllistä tukea lisäämällä yksilötapaamisia ja sidottu kuntoutusta vahvemmin arkeen viemällä yksilötapaamiset kuntoutujan arjen ympäristöön. Kurssilla nuori saa tietoa mielenterveyden häiriöstä sekä tukea ymmärtääkseen ja hallitakseen mielenterveydenhäiriöön liittyviä toimintakyvyn rajoitteita.

Yksilöllisen tuen lisäksi Nuoren elo -kurssilla on keskeistä ryhmässä saatava vertaistuki. Kurssi sisältääkin yksilötapaamisten lisäksi verkkokuntoutusta ja ryhmämuotoisia etäkuntoutuspäiviä.

Kurssilla tuetaan asiakkaan omakuntoutusta osana arkea, niin että nuori voi esimerkiksi muokata toimintatapojaan ja ympäristöään kuntoutumistaan edistäviksi.

Nuoren elo -kurssin kehittäminen jatkuu palveluntuottajien ja tutkijoiden yhteistyönä

Käynnissä on parhaillaan Nuoren elo -kurssia koskeva implementaatiotutkimus, jossa Lapin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Savonia-ammattikorkeakoulun tutkijaryhmä selvittää kuntoutuksen toteutumista, toimivuutta ja kehittämistarpeita. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa kuntoutukseen ohjautumisesta, kuntoutuksen ydinelementeistä ja niiden hyödyllisyydestä asiakkaiden tarpeisiin.

Tutkimus on osa Kelan Muutos 4 -hanketta. Tutkimuksessa syntyviä tuloksia päästään hyödyntämään tuoreeltaan Nuoren elo -kurssien kehittämisessä.

Tiivis yhteistyö tutkijoiden ja palvelun kehittäjien välillä varmistaa, että tutkimuksen tiedot eivät päädy pöytälaatikkoon.

Kirjoittajat

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
hennariikka.heinijoki@kela.fi

Tuija Partanen
tutkija, Kela
tuija.partanen@kela.fi

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi

Ville Räty
suunnittelija, Kela
ville.raty@kela.fi

Anu Kippola-Pääkkönen
erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
anu.kippola-paakkonen@lapinamk.fi

Anu Kinnunen
yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
anu.kinnunen@savonia.fi

Annastiina Vesterinen
projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
annastiina.vesterinen@xamk.fi