Selvitys kuntoutustukea saaneista: Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista

Tiivistelmä

Tämä selvitys liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseen ehkäistä kuntoutustukien pitkittymistä ja muuttumista pysyviksi työkyvyttömyyseläkkeiksi. Selvitys on toteutettu Kelan tietopalvelujen ja ETK:n tutkimuksen yhteistyönä. Selvityksessä kartoitettiin aiempaa tutkimusta ja toteutettiin rekisteripohjainen tarkastelu kuntoutustuen vuonna 2015 aloittaneista. Selvityksen rekisteritarkastelut perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoihin.

Paluu kuntoutustuelta takaisin työelämään ei ole yleistä. Kotimaisissa työeläkejärjestelmään kohdistuneissa tutkimuksissa työhön palanneiden osuudet vaihtelivat pääosin reilusta kymmenestä prosentista 25 prosenttiin. Työhön paluuta ennustavia tekijöitä olivat voimassa oleva työsuhde ennen kuntoutustuen alkamista, nuorempi ikä ja kuntoutustoimenpiteisiin osallistuminen. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi kuntoutustukea saaneilla työhön paluu oli todennäköisempää verrattuna mielenterveyden häiriöihin.

Aiemmat suomalaiset tutkimukset ovat rajoittuneet työeläkejärjestelmästä kuntoutustukea saaviin tai yksittäisen eläkelaitoksen vakuutettuihin. Tämän selvityksen rekisteritarkastelut kohdistuivat vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneisiin (N = 9 699) kattaen sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmän kuntoutustuet. Kuntoutustuen aloittaneiden tilannetta tarkasteltiin kahden ja neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta jakaen kuntoutustuen aloittaneet näissä seurantapisteissä kymmeneen mahdolliseen tilaan. Kuntoutusta tarkasteltiin sen osalta, oliko henkilö saanut työeläkekuntoutusta, Kelan kuntoutuspalveluja tai kuntoutusrahaa ensimmäisen vuoden aikana kuntoutustuen alkamisen jälkeen.

Kahden vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle oli siirtynyt 23 % ja neljän vuoden kuluttua 31 %. Työhön palanneita kahden vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta oli 10 % ja neljän vuoden kuluttua 13 %. Miehet ja iäkkäämmät olivat naisiin ja nuorempiin verrattuna hieman useammin siirtyneet pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuoremmissa ikäryhmissä pysyvää työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet kuitenkin kasvoivat seuranta-ajan pidentyessä ja kuntoutustuen jatkuminen nuorilla oli yleistä. Kuntoutusta ensimmäisen vuoden aikana saaneilla kuntoutustuen jatkuminen ja pysyvälle eläkkeelle siirtyminen oli harvinaisempaa ja työhön palaaminen yleisempää kuin niillä, jotka eivät olleet saaneet kuntoutusta. Erityisesti nuorimmilla kuntoutusta saaneilla kuntoutustuen jatkuminen oli selvästi harvinaisempaa. Kuntoutusta saaneet nuoret olivat myös harvemmin siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin työhön.

Koska kuntoutustuelta palataan keskimäärin harvoin työelämään, opiskelu- ja työkykyä edistävään kuntoutukseen ja muihin palveluihin pitäisi päästä aiempaa varhemmin ennen kuin riski pitkittyvään työkyvyttömyyteen kasvaa merkittävästi. Selvityksen tulokset toivat esille kuntoutukseen liittyvän mahdollisuuden vähentää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja edistää työhön paluuta, vaikka kuntoutustuki olisi jo alkanut.

Lue koko julkaisu (helda.helsinki.fi).

Tekijät

Karoliina Koskenvuo, Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren, Reeta Pösö, Riitta Seppänen-Järvelä, Ella Näsi

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei.
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Koskenvuo, K., Laaksonen, M., Blomgren, J., Pösö, R., Seppänen-Järvelä, R., & Näsi, E. (2021). Selvitys kuntoutustukea saaneista: Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036324