Uudet lääkkeet nostavat lääkekorvausten kustannuksia, tutkija peräänkuuluttaa näyttöä hoidon tehosta
Väestön ikääntyminen ja uusien lääkkeiden käyttöönotto kasvattavat Kelan maksamia lääkekorvauksia. Kustannuksia nostavat etenkin uudet, entistä kalliimmat syöpälääkkeet. Tutkimusnäyttö uusien lääkkeiden tehosta on kuitenkin usein epävarmaa. Siitä pitäisi vaatia nykyistä parempia todisteita, huomauttaa tutkija.
Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa vuonna 2023. Edellisvuodesta korvaukset kasvoivat runsaan prosentin, 21 miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on hidastunut vuosista 2021 ja 2022.
Kelan erikoistutkijan Kati Sarnolan mukaan väestön ikääntyminen näkyy tilastoissa. Vaikka lääkekorvausten saajista suurin osa on työikäisiä, euroissa mitattuna korvauksia maksettiin eniten yli 65-vuotiaille.
– Kun väestö ikääntyy, lääkekorvausten määrä kasvaa. Iäkkäät ihmiset sairastavat ja käyttävät lääkkeitä tyypillisesti työikäisiä enemmän, Sarnola tiivistää.
Syöpälääkkeet kattavat yli kolmanneksen lääkekorvauksista
Vuonna 2023 eniten lääkekorvauksia maksettiin syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista. Kyseisestä lääkeryhmästä korvauksia maksettiin 611 miljoonaa euroa, mikä kattaa 34 prosenttia kaikista maksetuista lääkekorvauksista.
Korvausten määrää selittää Sarnolan mukaan esimerkiksi se, että syöpää sairastetaan aikaisempaa enemmän. Tämäkin on seurausta väestön ikääntymisestä: syöpä on iäkkäillä muita ikäluokkia yleisempi sairaus.
Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien ryhmiin kuuluvilla lääkkeillä hoidetaan tänä päivänä yhä useammin myös esimerkiksi reumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
Toinen selittävä tekijä on se, että uudet syöpälääkkeet ovat aiempaa kalliimpia. Ne muodostavat kaksi kolmasosaa kaikkien syöpälääkkeiden korvauskustannuksista. Uusissa lääkkeissä on vielä patenttisuojaa jäljellä, eli ne eivät vielä kuulu lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin.
– Kun uusien lääkkeiden patentti umpeutuu, niille on mahdollista kehittää halvempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi syöpälääke lenalidomidin erään pakkauksen hinta laski hintakilpailun myötä lähes 6 000 eurosta noin 90 euroon, Sarnola sanoo.
Uusien lääkkeiden tehosta tarvitaan pitävää tutkimusnäyttöä
Sarnolan mukaan on tärkeää kysyä, millaisilla kriteereillä uudet ja hintavat lääkkeet kelpuutetaan osaksi korvausjärjestelmää. Vaikka uudet lääkkeet halutaan nopeasti potilaiden käyttöön, lääkevalmistajien tulisi esittää niiden tehosta riittävät todisteet.
– Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset. Siksi on tunnistettava oikeasti toimivat hoidot etenkin, kun uudet lääkkeet ovat aikaisempaa kalliimpia.
Suomessa on käytössä ehdollisen korvattavuuden menettely, jossa viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden, kuten kustannusten, hallinnasta. Sarnolan mukaan järjestelmä ei poista tarvetta aiempaa paremmalle tutkimusnäytölle.
– Maksamme lääkkeistä yhä kovempaa hintaa, joten meidän pitäisi saada myös kovempaa näyttöä.
ADHD-lääkityksen yleistyminen erottuu tilastoista
ADHD:n hoidossa käytettävistä keskushermostoa stimuloivista lääkkeistä maksettiin vuonna 2023 korvauksia yhteensä 22 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat edellisvuodesta noin 28 prosenttia eli 5 miljoonaa euroa.
Siinä missä ADHD-lääkkeitä sai viisi vuotta sitten 40 000 suomalaista, nyt määrä on jo yli 100 000. Sarnolan mukaan nopeaa kasvua selittävät kehittynyt diagnostiikka ja lääkehoidon yleistyminen.
– Lääkekorvausrekisterit eivät kerro, miksi ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt näin nopeasti. Nopea kasvu saa epäilemään, mahtuuko mukaan myös yli- tai virhediagnooseja. Tarvitaan siis lisää tutkimusta.
Lisätietoa
Tietopaketti lääkekorvauksista
Tilasto sairausvakuutuksesta korvattavista lääketoimituksista
