HAPPY LAND -tutkimus selvittää, millaisia sosiaalisia mekanismeja mielenterveyshaasteiden takana on ja miten niihin voidaan vaikuttaa

Sosiaalinen vertailu, kanssaihmisten käytös ja tunteet, turvattomuuden kokemus sekä yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet kohdata muita ja kuulua yhteisöihin muokkaavat mielenterveyttämme. Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi rahoituksen Tampereen yliopiston johtamalle hankkeelle, jossa etsitään uusia keinoja muuttaa yhteisiä toimintatapoja ihmisten mielenterveyden tukemiseksi. Kelan tutkimusyksikkö tutkii hankkeessa mielenterveyden haasteiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien yhteyksiä nuorten ja työikäisten koulutus- ja työelämäpolkuihin sekä sosiaaliturvan käyttöön.

Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt 2 929 428 euron rahoituksen Sosiaaliset mekanismit mielenterveyshaasteiden takana ja niiden taklaaminen (HAPPY LAND) -konsortiohankkeelle.

Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Työterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen yhteistyöhankkeessa selvitetään, miten vertailu toisiin ihmisiin, näiden vointi ja käyttäytyminen, sosiaalinen turvattomuuden kokemus ja sekä yhteisten kohtaamispaikkojen tarjoamat mahdollisuudet voivat vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Samalla etsitään uusia keinoja tukea ihmisten psyykkistä hyvinvointia.

– Suomi on luokiteltu yhdeksän vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta mielenterveyshaasteet ovat samaan aikaan yleistyneet. On tärkeää ymmärtää entistä paremmin mielenterveyshaasteita synnyttäviä mekanismeja yhteiskunnassamme ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, hankkeen johtaja, yliopistotutkija Lauri Kokkinen Tampereen yliopistosta sanoo.

Kelan tutkijat selvittävät yhteyksiä myöhempään koulutukseen, työelämään ja sosiaaliturvan käyttöön

Kelan tutkimusyksikkö on mukana konsortiossa. Kelan osakokonaisuudessa tarkastellaan, miten lasten, nuorten ja työikäisten mielenterveysongelmat, niiden hoito ja palvelujen käyttö ovat yhteydessä myöhempään koulutukseen, työelämään ja sosiaaliturvan käyttöön.

Erityistä huomiota kiinnitetään sosioekonomisiin eroihin eli siihen, vaihtelevatko hoito- ja palvelupolut sekä myöhemmät elämäntilanteet yksilön tai perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Tavoitteena on tunnistaa hoito- ja palvelupolkuja, jotka tukevat yhdenvertaisesti opintoihin ja työelämään kiinnittymistä.

– Mielenterveyteen liittyvien haasteiden ohella myös neurokehitykselliset oireyhtymät näkyvät yhä selvemmin nuorten palvelujen käytössä, koulutuspoluissa, työelämään kiinnittymisessä ja sosiaaliturvan tarpeessa. Tutkimme esimerkiksi sitä, miten nämä kehityskulut vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan ja millaiset etuus- ja palvelupolut tukevat nuorten tulevaisuutta, Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori toteaa.

Monimenetelmällinen tutkimus antaa monipuolista tietoa

Tutkimus hyödyntää koko väestön kattavia yksilötason rekisteriaineistoja, väestökyselyjä sekä haastattelu- ja dokumenttiaineistoja. Näin mielenterveyteen kytkeytyviä sosiaalisia tekijöitä voidaan tarkastella sekä väestötasolla että yksilötason kokemusten kautta.

– Hankkeessa pääsemme hyödyntämään Kelan monipuolisia rekisteriaineistoja yhdessä muiden kansallisten rekisteriaineistojen, kuten eri sektoreiden sote-palvelujen käyttöä koskevien tietojen, kanssa. Eri viranomaisten rekisteritietojen sujuva yhdistäminen on ensiarvoisen tärkeää kiperien ja yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten tutkimisessa, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.

HAPPY LAND kuuluu Mielen kansanterveys (MIND) -ohjelmaan, joka keskittyy hyvän mielenterveyden rakentumiseen ja sen edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisätietoa: Suomen Akatemian tiedote ja rahoituspäätökset