Lapsille määrätään edelleen opiaattipitoisia yskänlääkkeitä vastoin hoitosuosituksia
Lapsille kirjoitetut yskänlääkereseptit vähenivät vuosina 2017–2023 huomattavasti. Etenkin opiaattipohjaisten yskänlääkkeiden määrääminen kuitenkin herättää huolta. Tutkijat korostavat tarvetta vahvistaa erityisesti nuorempien ja ei-erikoistuneiden lääkäreiden koulutusta ja osaamista lasten turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi.
Lääkärit määräävät edelleen yskänlääkkeitä lapsille, vaikka niitä ei kansallisten hoitosuositusten mukaan pitäisi määrätä lapsille. Yskänlääkereseptejä määrättiin vajaa yksi jokaista sataa alle 16-vuotiasta kohden vuonna 2023.
Yleisimmin lapsille määrätyt yskänlääkkeet olivat opiaattijohdannaisia, esimerkiksi etyylimorfiinia sisältäviä lääkevalmisteita. Myös aivan pienimmille eli alle 2-vuotiaille lapsille määrättiin yskänlääkkeitä, ja niistä yli 90 prosenttia sisälsi opiaattijohdannaisia vuonna 2023.
– Tulos on huolestuttava. Yskänlääkkeiden ja etenkin opiaattijohdannaisten määrääminen lapsille on riski, koska pienet lapset ovat erityisen herkkiä näiden lääkkeiden keskushermostovaikutuksille, sanoo Tampereen yliopiston dosentti Péter Csonka.
Kelan ja Tampereen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin yskänlääkkeiden määräämistä suomalaisille lapsille vuosina 2017–2023. Aineisto kattoi lähes 100 000 reseptiä.
Määräämiskäytännöt muuttuivat
Kokonaisuutena yskänlääkkeiden reseptikäyttö lapsilla on vähentynyt merkittävästi Suomessa. Reseptien määrä oli vuonna 2023 noin kolmannes vuoden 2017 luvuista. Erityisesti alle 5-vuotiaille määrättyjen lääkkeiden määrä on vähentynyt jyrkästi.
Vähenemistä selittävät todennäköisesti muun muassa uudet hoitosuositukset, viranomaisrajoitukset ja lääkäreille suunnatut koulutukset. Etyylimorfiinin käyttö väheni nopeasti sen jälkeen, kun vuonna 2019 annettiin viranomaisvaroitus sen käytön riskeistä lapsilla ja nuorilla.
– Lääketurvallisuuden kannalta on hienoa, että yskänlääkkeiden määrääminen lapsille on vähentynyt nopeasti. Aikaisempien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että erilaiset koulutukset, muistutukset ja lääkemääräyspalautteet voivat vaikuttaa lääkäreihin jopa tehokkaammin kuin hoitosuositusten muutokset, sanoo Kelan erikoistutkija Heini Kari.
Tutkijoiden mukaan myös lääkäreille kohdennettua viranomaisviestintää voisi käyttää nykyistä enemmän lääketurvallisuuden parantamiseksi.
Erikoistumattomat lääkärit määräävät suurimman osan resepteistä
Tutkimuksen mukaan 40 prosenttia lasten yskänlääkeresepteistä olivat peräisin lääkäreiltä, joilla ei ole erikoistumiskoulutusta. Lisäksi 18 prosenttia resepteistä oli lääketieteen opiskelijoiden kirjoittamia.
Julkisessa terveydenhuollossa reseptejä kirjoittavat usein yleislääkärit ja nuoremmat lääkärit, kun taas yksityisellä sektorilla lapset pääsevät suoremmin erikoislääkäreille. Reseptien määrä oli kuitenkin kokonaisuudessaan lähes sama molemmilla sektoreilla.
– Erityisesti opiskelijoille ja nuorille lääkäreille olisi tärkeää tarjota aiempaa enemmän ajantasaista tietoa lasten lääkehoidosta, sanoo Péter Csonka.
Uusien yskänlääkkeiden käyttö lisääntyy, vaikka näyttö puuttuu
Tiettyjen yskänlääkevalmisteiden, etenkin ambroksolin ja levodropropitsiinin, käyttö on lisääntynyt erityisesti vanhemmissa lasten ikäryhmissä. Ambroksoli oli vuonna 2023 yleisin yskänlääke 12–15-vuotiailla, vaikka sen tehosta lasten yskän hoidossa on vain vähän näyttöä.
Levodropropitsiini on noussut markkinoille nopeasti, ja sitä on markkinoitu turvallisena vaihtoehtona lapsille, vaikka sen kliininen näyttö lasten yskän hoidossa on puutteellista. Tutkijat korostavat, että uusien lääkkeiden käyttöönottoa tulisi entistä huolellisemmin arvioida ja valvoa, jotta haitallisten tai tehottomien lääkkeiden käyttöä voidaan ennaltaehkäistä.
Itsehoitolääkkeiden käyttö jää näkymättömiin
Ilman reseptiä ostettujen yskänlääkkeiden käyttöä ei pystytty tutkimuksessa arvioimaan. Itsehoitolääkkeitä voi ostaa apteekista ilman, että mihinkään rekisteriin kertyy tietoa siitä, onko lääke ostettu aikuisen vai lapsen käyttöön.
Tutkijat huomauttavat, että yskänlääkkeiden käyttö voikin todellisuudessa olla merkittävästikin yleisempää kuin mitä reseptitiedot kertovat. Jotta lasten altistumista erilaisille lääkkeille voitaisiin arvioida kokonaisuutena, tarvittaisiin myös itsehoitovalmisteista seurantatietoa.
– Myös vanhemmille on tärkeä kertoa siitä, että yskänlääkkeet eivät juuri auta lapsia vaan ne voivat olla jopa haitallisia. Tässä esimerkiksi apteekkien lääkeneuvontatyö korostuu, sanoo Heini Kari.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Csonka P, Nurminen F, Lauhkonen E, Kari H. (2025) Cough medicine prescriptions for children by physician specialty and healthcare sector: a Finnish population‑based nationwide register study European Journal of Pediatrics 184:471. https://doi.org/10.1007/s00431-025-06306-2
Csonka P, Nurminen F, Lauhkonen E, Kari H. (2025) Temporal Trends and Regional Variation in Cough and Cold Medication Prescription Rates in Finland 2017–2023. Acta Paediatr. 2025;114(7):1734-1736. https://doi.org/10.1111/apa.70084
Péter Csonka
lastentautien erikoislääkäri, dosentti, Tampereen yliopisto
puh. 050 366 1103
peter.csonka@tuni.fi
Heini Kari
erikoistutkija, Kela
puh. 020 634 1922
heini.kari@kela.fi
