Sairauspoissaolojen väestöryhmäerot ja niiden kehitys
Työikäisen väestön sairauspoissaolojen seuraaminen ja sairauspoissaoloja ennakoivien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä sairauspoissaoloista aiheutuu suuria tuottavuuden menetyksiä ja kustannuksia. Viime vuosina erityisesti mielenterveysperusteiset poissaolot ovat yleistyneet.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairauspäivärahan saamisella mitattujen pitkien sairauspoissaolojen ilmenemistä ja trendejä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä väestöryhmittäin, alueittain ja sairauspääryhmittäin aikavälillä 2010–2022. Aineistoina käytetään Kelasta, Eläketurvakeskuksesta ja Tilastokeskuksesta koottuja rekisteriaineistoja, jotka sisältävät tietoja sairauspäivärahakausista ja väestön sosiodemografisesta taustasta. Hanke tuo tuoretta tietoa sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen kehityksestä viime vuosina, uutena tietona erityisesti tarkasteluja eri ammateissa toimivien sairauspoissaoloista ja niiden kehityksestä. Tulosten toivotaan hyödyttävän sairauspoissaolojen hallinnasta kiinnostuneita tahoja sekä sairauspäivärahajärjestelmän kehittämistä ja ohjausta.
Tutkijat
- Jenni Blomgren, vastuututkija
- Riitta Luoto
- Riku Perhoniemi
Hankkeen kesto
1.1.2022–30.6.2024
Hankkeen tuloksia
- Tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrä kasvoi hurjasti vuonna 2022 – etuuden kulut korona-ajalta jo yli 400 miljoonaa euroa (Tutkimusblogi)
- Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä (Tutkimusblogi)
- Psykiatriset unihäiriöt yleistyivät pitkien sairauspoissaolojen syynä 2010–2022 (Tutkimusblogi)