Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Sairauspoissaolojen väestöryhmäerot ja niiden kehitys

Julkaistu 1.1.2022Päivitetty 2.10.2024

Työikäisen väestön sairauspoissaolojen seuraaminen ja sairauspoissaoloja ennakoivien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä sairauspoissaoloista aiheutuu suuria tuottavuuden menetyksiä ja kustannuksia. Viime vuosina erityisesti mielenterveysperusteiset poissaolot ovat yleistyneet.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairauspäivärahan saamisella mitattujen pitkien sairauspoissaolojen ilmenemistä ja trendejä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä väestöryhmittäin, alueittain ja sairauspääryhmittäin aikavälillä 2010–2022. Aineistoina käytetään Kelasta, Eläketurvakeskuksesta ja Tilastokeskuksesta koottuja rekisteriaineistoja, jotka sisältävät tietoja sairauspäivärahakausista ja väestön sosiodemografisesta taustasta. Hanke tuo tuoretta tietoa sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen kehityksestä viime vuosina, uutena tietona erityisesti tarkasteluja eri ammateissa toimivien sairauspoissaoloista ja niiden kehityksestä. Tulosten toivotaan hyödyttävän sairauspoissaolojen hallinnasta kiinnostuneita tahoja sekä sairauspäivärahajärjestelmän kehittämistä ja ohjausta.

Tutkijat

Hankkeen kesto

1.1.2022–30.6.2024. Hanke on päättynyt.

Hankkeen tuloksia

Hankkeessa seurattiin sairauspäivärahan saamisella mitattujen pitkien sairauspoissaolojen ilmenemistä ja trendejä väestöryhmittäin ja sairauspääryhmittäin aikavälillä 2010–2022. Hankkeessa tarkasteltiin myös koronapandemian aikaista kehitystä sairauspoissaoloissa ja tartuntatautipäivärahoissa. Aineistoina käytettiin Kelasta, Eläketurvakeskuksesta ja Tilastokeskuksesta koottuja rekisteriaineistoja, jotka sisälsivät tietoja sairauspäivärahakausista ja väestön sosiodemografisesta taustasta. Hanke toi tuoretta tietoa sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen kehityksestä viime vuosina. Tuloksissa korostuivat erityisesti mielenterveysperusteisen sairauspoissaolojen jyrkkä yleistyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana, etenkin nuorilla aikuisilla. Samalla aikavälillä mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Hankkeessa tarkasteltiin myös sairausperusteen vaihtumista erillisten sairauspäivärahakausien välillä. Tulosten mukaan viidennes sairauspäivärahaa saaneista jäi kahden vuoden sisällä uudelleen sairauspäivärahalle jonkin muun kuin alkuperäisen sairausdiagnoosin perusteella.

Julkaisuja

Blogikirjoitukset

Työpaperit

  • Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni, Luoto Riitta (2024): Usean sairausperusteen esiintyminen sairauspäivärahan enimmäisaikana: Ilmiön yleisyys ja taustatekijät. Työpapereita, 190, Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-195-7

Tulossa: tieteellinen artikkeli.

Yhteistyötahot

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin