Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kouluterveyshoitajan vastaanotto on kouluikäisten eniten käyttämä avoterveydenhuollon palvelu

Mikko Nurminen, Jenni Blomgren
Julkaistu 15.1.2024Päivitetty 15.1.2024

Lähes kaikki peruskouluikäiset käyvät kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kerran lukuvuodessa. Koululääkärin vastaanotolla käydään käytännössä vain laajojen terveystarkastusten vuosiluokilla.

Kouluterveydenhuollon toteutumisesta ja resurssien käytöstä on käyty viime aikoina keskustelua esimerkiksi Lääkärilehdessä. Lain mukaan 1.–9.-luokkalaisille on järjestettävä kouluterveydenhoitajan tarkastus kerran vuodessa. Vuosiluokille 1, 5 ja 8 kuuluu lisäksi laaja terveystarkastus, jossa oppilas tapaa sekä kouluterveydenhoitajan että koululääkärin. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan myös oppilaan vanhemmat.

Suomessa on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa siitä, mikä on kouluterveydenhuollon merkitys kouluikäisten avoterveyspalveluiden kokonaisuudessa. Tuoreessa Yleislääkäri-lehdessä (8/2023) julkaistussa rekisteritutkimuksessamme tarkastelimme Oulussa asuneiden 1.–9.-luokkalaisten lasten avoterveydenhuollon käyntejä lukuvuonna 2017–2018.

Selvitimme kouluterveydenhuollon ja muiden sektoreiden palveluita käyttäneiden osuuksia sekä käyntien määriä vuosiluokittain yhden lukuvuoden aikana.

Koululääkärillä käydään harvoin muuten kuin laajoissa terveystarkastuksissa

Keskimäärin yli 90 % oppilaista oli käynyt lukuvuoden aikana kouluterveydenhoitajalla. Koululääkärillä oli käynyt noin 80 prosenttia 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisista, sillä näille ikäryhmille järjestetään laaja terveystarkastus. Muilla vuosiluokilla koululääkärillä käynti oli harvinaista.

Muilla avoterveydenhuollon sektoreilla käyneiden osuudet olivat pienempiä eivätkä ne vaihdelleet sen mukaan, kuuluiko vuosiluokalle koululääkärin tarkastus vai ei. Noin 30–40 % oppilaista oli käynyt terveyskeskuksessa hoitajalla. Terveyskeskuslääkärillä käyneiden osuus oli hieman tätä pienempi. Päivystyksessä oli käynyt noin 10–15 % ja erikoissairaanhoidossa tai yksityislääkärillä hieman alle 20 % kustakin vuosiluokasta.

Kuvio: eri avoterveydenhuollon sektoreilla käyneiden oppilaiden osuudet vuosiluokilla 1–9 Oulussa lukuvuonna 2017–2018. Kuvasta näkee, että koululääkärillä käydään pääasiassa laajojen terveystarkastusten yhteydessä.

Avoterveydenhuollon käynneistä lähes puolet on kouluterveydenhoitajalla käyntejä

Eri sektoreiden avoterveydenhuollon käyntejä oli vuosiluokasta riippuen yhteensä suunnilleen 4–6 koululaista kohden yhden lukuvuoden aikana. Noin 30–50 prosenttia käynneistä oli kouluterveydenhoitajalla käyntejä, joita kertyi suunnilleen kaksi yhtä koululaista kohden.

Käyntejä muiden sektoreiden hoitajalla tai lääkärillä oli koululaista kohden keskimäärin alle yksi. Niillä vuosiluokilla, joihin sisältyi laaja terveystarkastus, koululääkärillä käyntejä oli koululaista kohden keskimäärin hieman alle yksi. Vain pieni osa kaikista koululaisten avoterveydenhuollon käynneistä oli yksityislääkärillä tai päivystyksessä käyntejä.

Kuvio: eri avoterveydenhuollon sektoreiden käyntien määrät lasta kohden vuosiluokilla 1–9 Oulussa lukuvuonna 2017–2018. Kuvasta näkee, että kouluterveydenhoitajalla käydään keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.
 

Kouluterveydenhuollolla on tärkeä rooli koululaisten hyvinvointiongelmien havaitsemisessa 

Kouluterveydenhuollon palveluja on pidetty keskeisinä erilaisten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisemisessä sekä ongelmista kärsivien oppilaiden tukemisessa. Kouluterveydenhoitajilla on merkittävä rooli peruskouluikäisten terveydenhuollon käyntien kokonaisuudessa. Jokaisesta ikäluokasta lähes kaikki oppilaat kävivät vähintään kerran vuodessa kouluterveydenhoitajalla.

Tulostemme mukaan koululääkärillä käydään sen sijaan vain harvoin vuosiluokkien 1, 5 ja 8 laajojen terveystarkastusten ulkopuolella.  On esitetty, että koululääkärien resurssit voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaamminkin, ja että kouluterveydenhoitajan tarkastus ilman lääkärintarkastusta saattaisi olla useimmille oppilaille riittävä.

Lisäksi voidaan kysyä, jääkö kouluterveydenhuollolle kaikkien koululaisten koululääkäritarkastusten järjestämisen ohella riittävästi aikaa pureutua eniten apua tarvitsevien lasten tilanteeseen. Koululääkärien resursseja voisi mahdollisesti kohdentaa esimerkiksi ennakkokyselyillä tehtävien seulontojen avulla kaikkien oppilaiden sijasta niihin oppilaisiin, jotka hyötyisivät tarkastuksista todennäköisesti eniten.

Terveysongelmien hoitaminen jo koululääkärin vastaanotolla saattaisi tehostaa sairauksien ehkäisyä ja säästää kokonaisresursseja.

Kirjoittajat

Mikko Nurminen
Erikoistutkija, Kela
X: @NurminenMikko

Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kela
X: @JenniBlomgren

Lisätietoa

Kirjoitus perustuu tuoreeseen Yleislääkäri-lehdessä julkaistuun tutkimukseemme: Nurminen M, Blomgren J. Oulussa asuvien peruskoululaisten avoterveydenhuollon hoitaja- ja lääkäripalveluiden käyttö: havaintotutkimus. Yleislääkäri 2023; 38(8): 17–21

Tutkimus on osa Kelan tutkimushanketta Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin