Mitä on mikrosimulointi?
Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin ohjelmointikielellä ja aineistona on yksittäisten kansalaisten tuloista ja menoista sekä erilaisista taustatiedoista koostuva aineisto.
Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kolme mikrosimulointimallia (TUJA, SOMA ja Jutta). Alussa esitettyyn kysymykseen saa vastauksen Jutta-mallilla tehdyistä simulointilaskelmista (Pertti Honkanen ja Jussi Tervola: Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset(Avautuu uuteen välilehteen), 2012.)
Vuoden 2012 köyhyysasteen arvioidaan pienentyvän noin 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun kaikki perusturvan korotukset tehdään. Jos perusturvan korotuksia ei tehdä, köyhyysasteen arvioidaan pienentyvän vain 0,2 prosenttiyksikköä.
Suomen kolmen päällekkäisen mikrosimulointimallin ongelmasta ollaan pian pääsemässä eroon, sillä uuden SISU-mikrosimulointimallin kehitystyö on loppusuoralla. Uuden mallin myötä resurssit saadaan kohdennettua yhden mallin kehitystyöhön ja yhden mallin etuna ovat myös yhtenevät tulokset, kun kaikki käyttävät samaa mallia. SISU-mallia hallinnoi ja kehitystyötä koordinoi Tilastokeskus.
Kelan tutkimusosaston tutkijat ovat olleet vahvasti mukana uuden mallin rakentamisessa. Kelan tutkimusosastolla on ohjelmoitu malliin seuraavia lainsäädäntölohkoja: verotus, lapsi- ja perhe-etuudet, työttömyysturva, Kelan eläkkeet, asumistukietuudet, toimeentulotuki ja sairausvakuutuksen päivärahat. Työssä ovat mukana olleet sekä mikrosimuloinnin konkari, johtava tutkija, Pertti Honkanen, joka on rakentanut myös Jutta-mallin, että nuorempaa kaartia Kelan tutkimusosastolta eli tutkijat Elina Ahola, Filip Kjellberg, Jussi Tervola ja Maria Valaste.
Kansallisten mikrosimulointimallien lisäksi mikrosimulointi antaa mahdollisuuden mielenkiintoisiin kansainvälisiin kokeiluihin. Euroopan unionin EUROMOD-mikrosimulointimallilla on mahdollista kokeilla esimerkiksi, mitä tapahtuisi, jos jossakin EU-maassa otettaisiin käyttöön jonkin toisen EU-maan lainsäädäntö. On myös mahdollista kokeilumielessä luoda EU-tason lainsäädäntöä. Voidaan esimerkiksi miettiä, paljonko lapsiköyhyys alenisi, jos Euroopan unionissa otettaisiin käyttöön perustulo lapsille? Tätä kysymystä on tarkasteltu EUROMOD-julkaisussa Horacio Levy, Christine Lietz and Holly Sutherland: A Basic Income for Europe’s Children?(Avautuu uuteen välilehteen) (2006).
Lasten köyhyysaste EU15-alueella oli vuonna 2001 19,2 prosenttia. Jos kaikille EU15-alueen lapsille olisi taattu vuodeksi 2001 242 euron perustulo kuukaudessa, lasten köyhyysasteen arvioitu suuruus olisi ollut 13,3 prosenttia.
Edellä mainitut Kelan tutkijat muodostavat EUROMODin Suomen kansallisen tiimin. Tiimi raportoi Suomen lainsäädännön muutoksista EUROMOD-mallin vastaaville ja lisäksi vastaa sen aineiston muokkauksesta, johon Suomea koskevat simuloinnit perustuvat.
Kirjoittaja
Elina Ahola
Tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähteitä
Honkanen P, Tervola J. Vuoden 2012 perusturvamuutoksien vaikutukset.(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, Nettityöpapereita 35, 2012.
Horacio Levy, Christine Lietz and Holly Sutherland: A Basic Income for Europe’s Children?(Avautuu uuteen välilehteen) EUROMOD Working Paper No. EM4/06, 2006.
