Pelkäätkö dementiaa?
Työelämää pidennetään, koska keskimääräinen elinikä pitenee, mutta riittääkö eläkeläisenä toimintakykyä unelmien toteuttamiseen?
Professori Konrad Beyreuther totesi viime viikolla Mannheimissa pitämässään esityksessä, että kaikille tulee dementia, jos riittävän vanhaksi elää; riskitekijät omaaville aiemmin. Esitys oli vauhdikas ja vakuuttava. Nykymenetelmin dementiaan johtavan prosessin alku voidaan tunnistaa jopa 15 vuotta ennen kliinisiä oireita. Menetelmiä on useita ja näytteitä voidaan ottaa niin selkäydinnesteestä kuin nenän limakalvosta sillä ensimmäisiä oireita prosessin käynnistymisestä on hajuaistin heikkeneminen.
Kun dementian kliiniset oireet ovat todettavissa, on jo noin 60 % aivojen kognitiivisesta kapasiteetista tuhoutunut. Mikään lääke ei saa tuhoutunutta aivokudosta takaisin, lääkkeillä pystytään korkeintaan hidastamaan taudin etenemistä. Siksi keskeistä onkin kääntää katseet niihin dementian riskitekijöihin, joihin voi omilla elämäntavoillaan vaikuttaa. Beyreutherin mukaan näitä ovat seuraavat:
Positiivinen ajattelu: Masennus lisää dementoitumisen riskiä, mutta miten estää masentuminen, mielen kuormittuminen ja stressaantuminen? Omia ajattelutapojaan voi muuttaa ja kääntää menetykset, mokat ja tiukat tilanteet oppimisen kokemuksiksi. Murheiden kerääminen selkäreppuun tekee elämän raskaaksi kulkea, jolloin se menettää mielekkyytensä ennen aikojaan.
Liikunnan lisääminen: Liikunnalla on runsaasti hyvinvointivaikutuksia, säännöllinen liikkuminen vähintään puoli tuntia päivässä lisää niin elämän pituutta kuin sen laatua. Ei kuitenkaan kannata huijata itseään ja uskotella tuon tavoitteen täyttyvän. Omaa liikkumistaan kannattaa seurata. Askelmittari tai harjoittelupäiväkirja kertoo mielikuvaa paremmin toteutuneen liikkumisen ja harjoittelun määrän.
Painonhallinta: Ylipaino altistaa dementialle monen muun sairauden ohessa. Tutustu ravitsemusohjeisiin, pidä pari päivää ruokapäiväkirjaa ja opi tunnistamaan heikot hetkesi. Syö säännöllisesti ja muista, että se on proteiini, joka pitää nälän tunteen pois. Ei hiilihydraatti.
Nuku riittävästi: 7 tuntia laadukasta unta, niin aivot saavat levätä ja päivällä opittu jää mieleen. Liikunta, ravinto, säännölliset elintavat sekä viimeisen tunnin rauhoittaminen varmistavat hyvän unen laadun. Alkoholi ei ole unilääke, vaan se heikentää unen laatua.
Kohonneen verenpaineen hoitaminen: Verenpainelääkitys on varma tapa hoitaa paineet alas, mutta ennen lääkityksen aloitusta on hyvä pysähtyä arvioimaan omia elämäntapoja. Onko paino ja ravinto kohdallaan? Miten suolan käytön rajoittaminen on onnistunut? Ovatko stressinhallinta keinot käytössä? Nukutko riittävästi?
Kognitiiviset harjoitukset: Haasta aivojasi ratkaisemaan ongelmia. Löydä itseäsi miellyttävä peli tai harrastus, jossa ongelman ratkaisu tuottaa myös tyydytystä (sudoku, ristikko, shakki, seurapelit jne). Yksin tai yhdessä aivojen synapseja vahvistamaan!
Elinikäinen opiskelu: Dementian kliiniset oireetilmaantuvat sitä myöhemmin, mitä korkeammin koulutettu henkilö on. Elinikäinen opiskelu lisää hermosolujen yhteyksiä ja hidastaa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä.
Tupakoinnin lopettaminen: Jos keuhkosyövältä ja COPD:ltä selviää niin ennenaikaisen dementian riski on suuri, tupakasta vierottaminen kannattaa aina.
Professori Beyreuther totesi tapaavansa paljon potilaita, jotka kysyvät: ”äitini ja isäni sairastuivat dementiaan, sairastunko minäkin?”. Heille Beyreuther vastaa ”kyllä, mutta toteuttamalla nämä elintapa muutokset sairastut myöhemmin”. Vauhdikkaan esityksensä päätteeksi Beyreuther demonstroi oman dementian estoharjoituksensa. Joka aamu 100 kyykkyä vuorotellen kummallakin jalalla ja samanaikaisesti vähennyslasku siten, että aloitetaan 700:sta ja vähennetään vuorotellen luvut 7 ja 6. Tällainen kombinoitu harjoittelu on hänen mukaansa parasta aivojen plastisiteetin ylläpitämiseksi. Seuraavana päivänä kongressin väliajalla jaettiinkin kokemuksia vähennyslaskun yhdistämisestä mitä erilaisimpiin aamujumppaohjelmiin.
Älä siis pelkää dementiaa, vaan aloita oma dementian ennaltaehkäisevä ohjelmasi. Näin voit eläkkeellä toteuttaa unelmiasi; säilyyhän näillä ohjeilla paitsi kognitiivinen myös muu toimintakyky!
Ilona Autti-Rämö
Terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi
