Juutit vauhdissa: karenssi keskelle päivärahakautta
Tanskan työttömyyskomitea jätti eilen (19.10.2015) mietintönsä. Asiantuntijoista koostuneen työryhmän raportti sisältää muutamia kiinnostavia ja tuoreita – osin villejäkin – avauksia, jotka koskevat päivärahan saamisen ehtoja, päivärahakauden pituutta ja päivärahan tasoa. Tavoitteena on joustavampi työttömyysturva, joka ottaisi paremmin huomioon työmarkkinoilla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Silmämääränä on työryhmän puheenjohtajan, Århusin yliopiston taloustieteen professori Nina Smithin mukaan freelancer-työn ja yksinyrittäjyyden lisääntyminen.
Päivä työssä antaa kaksi päivää pitemmän korvausjakson
Tällä hetkellä tanskalaiseen työttömyysturvaan pääsee osalliseksi vuoden työnteon jälkeen. Päivärahaa maksetaan kahdelta vuodelta. Uudessa järjestelmässä päivärahakausi pidentyy, jos henkilö työskentelee työttömyysjaksollaan. Päivä töissä antaa kaksi lisäpäivää korvaukseen. Maksimissaan korvausaika ehdotetussa uudessa järjestelmässä voi olla kolme vuotta.
Jos työtön ottaa vastaan alempipalkkaista työtä, hänen työttömyyskorvauksensa lasketaan aiemman, paremman palkan mukaan. Nykysysteemissä päiväraha määräytyy viimeisimmän palkan mukaan, mikä madaltaa halukkuutta ottaa vastaan huonompipalkkaista työtä.
Karenssit keskelle päivärahakautta
Tällä hetkellä Tanskan työttömyysturvassa ei ole lainkaan karenssipäiviä. Ehdotuksen mukaan jokaiselle vuosineljännekselle, jonka henkilö on työtön, tulee kaksi karenssipäivää. Vuoden kestävälle työttömyysjaksolle tulisi siis yhteensä kahdeksan karenssipäivää. Kaikkiaan karenssipäivät merkitsevät noin kolmen prosentin leikkausta etuuksiin. Karenssipäivät on mahdollista poistaa. Jos työtön työskentelee edellisellä neljänneksellä vähintään viikon kuukaudessa, seuraavan neljänneksen karenssipäivät poistuvat.
Tanskan työttömyyskorvaus on alemmissa tuloryhmissä varsin antelias. Päiväraha on periaatteessa 90 prosenttia palkasta, mutta palkka otetaan huomioon vain tiettyyn maksimituloon saakka. Koska tuo enimmäistulo on määritelty suhteellisen alhaiseksi, vain pienituloiset saavat 90 prosentin korvauksen tulonmenetyksestään. Keskituloiset saavat vajaan 60 prosentin kompensaation ja suurituloisten saama korvaus menee alle 50 prosentin. Näiltä osin järjestelmää ei ehdoteta muutettavaksi. Sen sijaan vastavalmistuneiden korvaustasoa ehdotetaan alennettavaksi 78 prosenttiin maksimitulosta.
Pitkään työttömänä olleiden korvausaikaa lyhennetään. Jos henkilö on kahdeksan vuoden aikana saanut korvausta neljältä vuodelta, lyhennetään seuraavaa työttömyyskorvauksen maksuaikaa kuukaudella. Nykyjärjestelmässä lyhennystä ei tehdä.
Tuloilla turvaa ja tarkkuutta maksuihin
Tulevassa järjestelmässä pääsy työttömyyskorvauksen piiriin riippuu tuloista, ei työskentelyajasta, kuten nykyisessä järjestelmässä. Jokainen, jonka ansiot ovat 212 400 DKR (vähän vajaa 30 000 €) kolmen vuoden aikana, on oikeutettu päivärahaan.
Tulevassa järjestelmässä päivärahan käyttöä seurataan tuntipohjaisesti nykyisen viikkopohjaisen järjestelmän sijaan. Tällä hetkellä päivärahassa laskentayksikkö on viikko riippumatta siitä, miten monelta päivältä työtön korvausta on saanut. Ehdotus tuo tarkkuutta maksuihin.
Ehdotus on ehdotus ja Christiansborgin poliittinen peli ratkaisee
Lähtökohtana Tanskan työttömyyskomiteassa oli se, että komitean piti suunnitella toimivampi järjestelmä, joka olisi kustannusneutraali. Uudistus ei saisi tulla olemassa olevaa järjestelmää kalliimmaksi. Kustannusneutraliteetin osalta ehdotus on ilmeisesti onnistunut. Kiitos karenssipäivien. Mutta Nina Smithin työryhmän raportti on vain ehdotus ja paljon riippuu siitä, mitä Christiansborgissa tapahtuu. Ay-liike on varovaisen odottava kannanotoissaan ja puolueitten näkökannat ovat vähän epäselvät. Raportin reippaitten ehdotusten kohtalo riippuu siitä, minkä kannan oppositiossa olevat puolueet ehdotukseen ottavat. Liberaalipuolue Venstren puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussenin hallitus on nimittäin vähemmistöhallitus, jonka kohtalon vaikuttaa oppositiosta – ennen muuta Tanskan kansapuolueelta – tuleva tuki. Tällä hetkellä tuo tuki on vielä iso kysymysmerkki.
Olli Kangas
tutkimusjohtaja, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi