Soten rahapuu auttaa ymmärtämään menojen mittakaavan

Soten monikanavaisen rahoituksen saa näyttämään viidakolta, johon helposti eksyy. Onneksi kansalainen ei seuraa rahoituksen polkuja, vaan useimmiten tietää, mistä palvelunsa hakee. Toivomme, että rahoituksen poluista ovat kiinnostuneita erityisesti päättäjät.

Jotta rahoituksen salat aukeaisivat vielä paremmin, teimme Soten rahapuun yhteistyössä Hahmota-yrityksen kanssa.

Erikoissairaanhoito suurin menoerä – yksityiset lääkäripalvelut pienin

Soten suurimmat yksittäiset menoerät löytyvät erikoissairaanhoidosta, kuten arvata saattaa. Suurimmat kulut löytyvät vuonna 2014 Sallan kunnasta: noin 2000 euroa asukasta kohti, lähes tuplat verrattuna koko maan keskiarvoon. Todella pienillä erikoissairaanhoidon kuluilla on selvinnyt Liminka, selvästi alle tuhannen euron.

Julkisessa keskustelussa korostuvat yksityiset lääkäripalvelut. Niiden kulut yhteiskunnalle ovat kuitenkin pienimmät. Sievillä yksityislääkäripalveluihin on Kela-korvauksia törsätty huoltoasemalla juodun ison kahvikupin hintaan 3 euroa asukasta kohti, kun taas eniten korvauksia saaneille kauniaislaisille Kela on maksanut ruhtinaalliset 27 euroa per asukas.

Kela-korvauksista suurimmat menoerät on maksettu lääkkeisiin. Erikoissairaanhoidon ohella Sallassa on tarvittu erityisesti lääkkeitä. Sallalaisille Kela on maksanut 467 euroa asukasta kohti, kun keskimäärin maassa lääkkeitä korvataan 239 eurolla. Lääkekorvausten vertailussa Luodon kunta tekee pohjat kuluttaen vain 135 euroa asukasta kohti.

Huimat ovat kunnittaiset erot. Sattumalla ja epäonnella saattaa olla paljonkin tekemistä erityisesti niissä kunnissa, joissa kulut ovat poikkeuksellisen korkeat.

Matkakorvauksissa isot erot

Entäpä matkakorvaukset? Hollolassa on selvitty vähällä, vain 19 eurolla asukasta kohti, kun taas Utsjoella mennään jo yli 600 euron. Hollolan suotuisa sijainti selittänee osan matalista matkakorvausmenoista, mutta saattaa syy olla myös matkoja säästävässä toiminnassa. Pitäisikö Hollolaan lähteä katsomaan, miten he selviytyvät näin edullisesti, vaikka voisivat harrastaa kuuluisaa osaoptimointia eli siirtää matkakuluja ja muutakin siinä sivussa Kelan maksettavaksi?

Entä Utsjoki – pystyttäisiinkö telelääketieteen ja muun digitalisaation tai potilashotellitoiminnan(Avautuu uuteen välilehteen) avulla pienentämään utsjokilaisten ja muiden kaukomatkalaisten matkakorvauksia? Tuskin taksissa tuntitolkulla istuminen on kovin hauskaakaan.

Jos ei tunneta mittasuhteita, säästetään vääristä kohdista

Vaikka avoterveydenhuollossa työterveyspalvelujen merkitys työikäisten osalta on suurissa kaupungeissa huomattava, soten isossa kukkarossa työterveyttä saa hakea kuin pikku risua tukkikasasta. Kun kaikki menot per asukas ovat yli 4000 euroa, maksetaan työterveydestä työnantajille korvauksia noin 60 euroa.

”Eniten yhteisiä varoja kuluu erikoissairaanhoitoon, vanhusten hoivaan ja lääkkeisiin.”

Toivomme, että Soten rahapuu auttaa osoittamaan kustannusten mittasuhteet ja siten ohjaamaan julkista keskustelua soten rahoituksesta selvemmille raiteille. Olisiko keskusteltava urakalla palveluista, joihin kuluu eniten yhteisiä varoja, kuten erikoissairaanhoidosta, vanhusten hoivasta tai lääkkeistä? Kannattaako eläviä pikkuoksia karsia, kun puutarhatöissä pitäisi käyttää aikaa suurempiin askareisiin antamalla vettä ja happea niille, jotka voivat kaikkein huonoimmin?

Pieniä oksia karsimalla ei koko puutarhaa pelasteta. Riskinä on se, että puutarha villiintyy entisestään, ja menot kasvavat, jos mittasuhteita ei ymmärretä ja säästetään vääristä kohteista.

Kirjoittajat

Timo Hujanen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutustu Soten rahapuuhun

Soten rahapuu
Soten rahapuu havainnollistaa palveluiden kustannuksia