Tutkimusryhmä suosittelee perustulokokeilun laajentamista
Perustulokokeilua valmistellut tutkimusryhmä toivoo loppuraportissaan, että Suomi kokeilee seuraavina vuosina erityyppisiä perustuloratkaisuja.
Suomen perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä jätti loppuraporttinsa(Avautuu uuteen välilehteen) maan hallitukselle 16.12.2016.
Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkaa vuoden 2017 alussa. Loppuraportissaan tutkimusryhmä suosittelee, että kokeilua laajennetaan vuonna 2018.
2017 kokeilulla tiukat reunaehdot
30. maaliskuuta 2016 julkaistussa esiselvityksessään(Avautuu uuteen välilehteen) tutkimusryhmä arvioi hallitukselta saamansa toimeksiannon pohjalta laajasti erilaisia perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtoja. Esiselvitys sisälsi myös alustavan ehdotuksen koeasetelmasta, jolla olisi mahdollista vastata hallituksen asettamiin, työllisyyttä koskeviin tietotarpeisiin.
Kun kyseistä ehdotusta alettiin sittemmin tarkentaa vuoden 2017 alussa alkavaa kokeilua varten, useista koeasetelmaan liittyvistä valinnoista jouduttiin tinkimään. Laajan pienituloisen kohdeväestön tutkiminen luotettavasti olisi tullut kokeilubudjettiin nähden liian kalliiksi. Tiukka aikataulu asetti puolestaan rajoitteita perustulokokeilua varten suunnitellun verojärjestelmän soveltamiselle ja ehdollisti myös koeasetelman tarkentamista ja kokeilulain kirjoittamista.
Tammikuussa 2017 alkava kokeilu heijastaakin sitä, mitä annettujen reunaehtojen puitteissa oli mahdollista toteuttaa. Kokeiluun osallistuu 2 000 Kelan työttömyysetuuksia saavaa 25−58-vuotiasta henkilöä, jotka valittiin valtakunnallisella satunnaisotannalla. Perustulon taso on 560 euroa kuukaudessa.
Jatkokokeiluiden valmistelu aloitettava välittömästi
Reunaehtoja jatkokokeiluidenkin suunnittelulle asettaa olemassa oleva lainsäädäntö, joka on huomioitava uusien koeasetelmien suunnittelussa. Perustulokokeilun ensimmäisen vaiheen perustulomallia ja koeasetelmaa koskevat korjaukset voivat vaatia myös uuden maksujärjestelmän rakentamista Kelassa. Jos perustulomalliin sovelletaan uutta verojärjestelmää, myös Verohallinto tarvitsee oman aikansa järjestelmän kehittämistä varten.
Jotta perustulokokeilun laajennukseen väistämättä liittyvät lainsäädännöllis-institutionaaliset haasteet olisi mahdollista ratkaista, lainsäädäntötyön ja ICT-järjestelmien rakentamisen tulisi alkaa heti vuoden 2017 alusta. Koska perustulokokeilulait ovat budjettilakeja, on laajennusta koskevan lain oltava kirjoitettuna kesällä 2017, jos laajennus halutaan toteuttaa vuoden 2018 alusta.
Emme esitä jatkotyöskentelyyn yksityiskohtaista koeasetelmaa, sillä käytettävissä oleva kokeilubudjetti määrittää viime kädessä reunaehdot sille, kuinka kunnianhimoinen kokeilu on mahdollista toteuttaa. Yksityiskohtaisia suunnitelmia kokeilun laajentamisesta voidaankin tehdä vasta sitten, kun tiedetään, mikä on laajennetun perustulokokeilun budjetin suuruus.
Koeasetelma on monien kompromissien tulos
Lisäksi vuonna 2017 alkavan kokeilun suunnittelu on osoittanut, että lopullinen koeasetelma on myös väistämättä erilaisten poliittis-institutionaalisten kompromissien tulos. Lopputulokseen vaikuttavat omalta osaltaan suunnittelulle varattu aika, mahdollisuudet kehittää uusia etuusmaksu- ja verojärjestelmiä sekä hallinnonalojen välisen yhteistyön sujuvuus.
Loppuraportissa esitetyt suositukset kokeilun laajentamiseksi tarkentuvatkin lainsäädäntöprosessin aikana ja eri toimijoiden tullessa mukaan prosessiin. Suunniteltaessa koko toimeentuloturva- ja verojärjestelmään vaikuttavaa kokeilua on luonnollista, että malli täsmentyy siihen asti, kunnes se hyväksytään lakina eduskunnassa.
Suunnitteluprosessin tarkoituksenmukainen läpivieminen vaatii kuitenkin vuoden 2016 aikana opittujen hyvien käytänteiden seuraamista. Riittävien aikataulullisten ja taloudellisten resurssien ohella erityisesti eri hallinnonalojen välinen koordinointi ja sitouttaminen prosessiin ovat keskeisiä kokeilun onnistuneessa toimeenpanossa.
On selvää, että edes laajennetulla koeasetelmalla ei voida arvioida tyhjentävästi perustulon kaltaista kokonaisvaltaista sosiaalietuus- ja verojärjestelmän uudistusta. Luotettavamman ja yleistettävämmän tiedon tuottamiseksi tarvitaan useita kokeiluita, jotka tarkastelevat uudistuksen edellytyksiä eri näkökulmista ja eri väestöryhmien tasolla. Tästä syystä mahdollisen jatkokokeilun lisäksi kokeiluita tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa ja hyödyntää esimerkiksi vuoden 2020 tietämillä käyttöönotettavan kansallisen tulorekisterin tarjoamia mahdollisuuksia. Kokeilujen sarjalla saadaan arvokasta tietoa, ei pelkästään perustulosta, vaan myös muiden perusturvaetuuksien toiminnasta ja uudistamismahdollisuuksista.
Suomessa toteutettava perustulokokeilu on kunnianhimoltaan globaalistikin poikkeuksellinen yhteiskunnallinen hanke. Tämä on näkynyt myös laajana kansainvälisenä huomiona. Kenttäkokeet tarjoavat erinomaisen työkalun tutkia tarkasti yhteiskunnallisten uudistusten vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että perustulon jatkokokeiluiden toteuttaminen turvataan.
Emme voi tietää, ryhdytäänkö muualla maailmassa tutkimaan politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia kenttäkokeilla Suomen innoittamana, mutta esimerkkejä tästäkin jo on. Suomessa voidaan joka tapauksessa poliittisin päätöksin varmistaa, että ensimmäinen perustulokokeilu ei jää viimeiseksi.
Suositukset perustulokokeilun laajentamiseksi
Esittämämme suositukset perustulokokeilun laajentamiseksi eivät kuvaa ideaalia koeasetelmaa. Sen sijaan ensisijaisena tavoitteenamme on tieteellisesti tarkoituksenmukainen ja toteuttamiskelpoinen koeasetelma, joka huomioi hallituksen työllisyyttä ja osallisuutta koskevat tietotarpeet.
Tieteelliset taustaoletukset perustuvat useiden suositusten kohdalla jo esiselvityksessä tehtyihin havaintoihin, mutta niitä tarkennetaan tarpeellisilta osin loppuraportissa. Tieteellisten taustaoletusten kannalta tarkat voimalaskelmat sekä niihin perustuvat analyysit on mahdollista tehdä vasta kokeiltavan mallin suunnittelun yhteydessä.
- Perustulokokeilun kohdeväestöä laajennetaan työttömien lisäksi muihin pienituloisiin, joita on mahdollista tunnistaa luotettavasti rekistereistä.
- Riittävä otoskoko määritellään voimalaskelmien perusteella, ja kokeilulle varataan riittävän suuri budjetti.
- 18–25-vuotiaiden nuorten ottamista mukaan kokeiluun on pohdittava, sillä perustulon vaikutuksia olisi tärkeää tutkia myös tässä ryhmässä.
- Jatkokokeilun henkilöt määräytyvät ensisijaisesti valtakunnallisella satunnaisotannalla.
- Otanta tehdään kotitaloustasolla, mutta etuus maksetaan yksilöllisesti.
- Jos kokeilubudjettia on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi, on alueellisen kokeilun toteuttamista arvioitava uudelleen, sillä se mahdollistaisi heijastusvaikutusten tutkimisen.
- Perustulon, muun sosiaaliturvan ja työvoimapolitiikan yhteensovittamisessa kokeiluissa on otettava huomioon tutkimukselliset näkökohdat.
- Kokeiluun osallistuville henkilöille otetaan käyttöön perustuloetuuteen soveltuva veromalli.
- Eri hallinnonalat sitoutetaan kokeilun laajennukseen alusta alkaen.
- Koeasetelman tarkentamiseen, uusien maksu- ja verojärjestelmien rakentamiseen, kokeilulain kirjoittamiseen ja kokeilun toimeenpanoon varataan riittävästi aikaa.
- Laajennetun jatkokokeilun suunnittelu- ja lainsäädäntötyö aloitetaan viivytyksettä.
- Varmistetaan hallinnonalojen yhteistyön toimivuus.
- Perustulokokeilun valmistelutyötä koordinoimaan ja toimeenpanemaan perustetaan projektiorganisaatio, jonka toimintaan varataan tarvittavat resurssit.
- Yleistettävämmän tiedon tuottamiseksi jatketaan kokeilujen sarjalla, jossa perustuloa testataan eri väestöryhmillä ja tutkimusasetelmilla.
- Jatkokokeiluissa arvioidaan myös erilaisia perustulo- ja veromalleja.
- Vuonna 2019/2020 käyttöönotettavaa kansallista tulorekisteriä hyödynnetään uudenlaisissa kokeiluissa, joista yksi on negatiivisen tuloveron kokeileminen.
- Yhteiseurooppalaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tiivistetään nykyistä laajemman rahoituksen ja vaikuttavamman tutkimuksen varmistamiseksi.
Olli Kangas
yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Blogi on tiivistelmä julkaisusta: Olli Kangas, Pertti Honkanen, Kari Hämäläinen, Markus Kanerva, Ohto Kanninen, Jani-Petri Laamanen, Ville-Veikko Pulkka, Tapio Räsänen, Miska Simanainen, Anna-Kaisa Tuovinen ja Jouko Verho ”Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista(Avautuu uuteen välilehteen)”.
Lisätietoa:
Perustulokokeilun selvityshanke
Mistä perustulokokeilussa on kyse? Katso video!
