Kela-korvauksia leikattiin – yksityisten terveyspalveluiden käyttö silti lähes ennallaan

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuoden 2016 alusta. Korvaustason aleneminen vaikutti kuitenkin vain vähän yksityissektorin lääkäripalveluiden, hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon käyttöön.

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista on jo vuosia keskusteltu julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Kritiikki on kummunnut siitä, että yhteisesti rahoitettujen sairausvakuutuskorvausten on nähty tukevan erityisesti suurituloisimpien kansalaisten yksityispalveluiden käyttöä ja siten lisäävän terveydenhuollon eriarvoisuutta.

Näitä korvauksia onkin parina viime vuotena selvästi leikattu. Yksityissektorin lääkärissäkäynneistä, hammashoidosta sekä lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta maksettavia Kela-korvauksia alennettiin tuntuvasti vuonna 2016 osana Juha Sipilän hallituksen säästötoimia. Hammashoidon korvauksia oli leikattu jo vuonna 2015, ja vuonna 2016 toteutettiin vielä lisäsäästöjä.

Korvausosuudet pienenivät 2015–2016

Jo aiemmin suhteellisen mataliksi vajonneet korvausosuudet pienenivät säästöjen seurauksena entisestään.

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 yksityislääkärissäkäyntien toteutunut keskimääräinen korvausosuus (eli maksettujen Kela-korvausten osuus käynneistä perityistä hinnoista) pieneni Kelan tilastojen mukaan noin 20 prosentista 17 prosenttiin. Hammashoidon korvausosuus pieneni 24 prosentista 16 prosenttiin ja tutkimuksen ja hoidon korvausosuus 23 prosentista 15 prosenttiin.

Kela-korvausten alentaminen ei suuresti vähentänyt yksityispalveluiden käyttöä

Selvitimme työpaperissamme(Avautuu uuteen välilehteen) Kelan rekisteriaineistoilla, miten korvaustason alentaminen vaikutti yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttöön koko väestössä ja eri väestöryhmissä. Aineistoa muodostettaessa saatavilla olivat vuodelta 2016 vain tiedot vuoden ensimmäisen puoliskon käynneistä, joten vertailimme käyntejä alkuvuosina 2013–2016.

Korvaustason leikkaukset eivät näytä merkittävästi vaikuttaneen yksityispalveluiden käyttöön.

Kun vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana yksityislääkärissä kävi 19,2 prosenttia väestöstä, vastaavana aikana vuonna 2016 osuus oli 18,7 prosenttia. Yksityisestä hammashoidosta korvausta saaneiden osuus väestöstä pieneni vastaavasti 13,2 prosentista 12,5 prosenttiin, tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus 13,8 prosentista 13,5 prosenttiin.

Alkuvuoden käynneistä korvausta saaneiden osuus väestöstä oli siten pienentynyt vain 0,3–0,7 prosenttiyksikön verran aikavälillä 2015–2016.

Tuoreimmat luvut eivät muuta kuvaa

Olisiko ero vuosien välillä suurempi, jos tarkastelussa olisivat alkuvuoden käyntien sijaan koko vuoden käynnit? Olisiko väestö havahtunut vasta viipeellä korvaustason laskuun, jolloin koko vuoden käyntejä tarkasteltaessa muutos olisi alkuvuosien käynteihin verrattuna suurempi?

Työpaperin valmistumisen jälkeen ovat tulleet saataville myös kaikkien vuoden 2016 käyntien tiedot, joten vertailun vuoksi toistimme kaikkia yksityislääkärissäkäyntejä koskevat analyysit myös koko vuotta koskevilla aineistoilla (kuvio).

Vuosina 2013–2015 koko väestöstä 29 prosenttia kävi vähintään kerran yksityislääkärissä. Vuonna 2016 osuus oli 28 prosenttia. Suhteellisesti tarkasteltuna käyneiden osuus pieneni koko vuoden tietoja katsottaessa jopa hieman vähemmän kuin vain vuosien ensimmäisiä puolivuotisjaksoja tarkasteltaessa.

Ei siis näytä siltä, että väestö olisi reagoinut korvausten alenemiseen vahvemmin vuoden jälkimmäisellä kuin ensimmäisellä puoliskolla.

 

Kuvio. Yksityislääkärissäkäynneistä Kela-korvausta saaneet 2013–2016, % väestöstä.

Pienituloisimmilla käyttö väheni eniten

Laskimme 25 vuotta täyttäneen väestön tiedoilla myös tuloryhmittäin koko vuoden aikana yksityislääkärissä käyneiden osuudet. Kuviosta nähdään ensiksi se, että pienituloisimmassa ryhmässä yksityislääkärissä käyneiden osuus on selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä, mikä tiedetään aiemmankin tutkimuksen(Avautuu uuteen välilehteen) perusteella.

Toiseksi kuviosta nähdään, että yksityislääkärissä käyneiden osuus on pienentynyt kaikissa tuloryhmissä aikavälillä 2015–2016. Kahdessa pienituloisimmassa ryhmässä osuus on kuitenkin pienentynyt suhteellisesti jonkin verran muita ryhmiä enemmän. Pienituloisimmissa ryhmissä osuuden lasku on tosin ollut melko tasaista koko aikavälin 2013–2016.

Kehityksen seurauksena tuloryhmien väliset erot yksityislääkärissä käyneiden osuuksissa ovat viime vuosina kaikkiaan kasvaneet.

Työpaperimme tulosten mukaan pienituloisilla lähes kaikkien muidenkin yksityisen sektorin palveluiden käyttö väheni suhteellisesti jonkin verran enemmän kuin suurituloisilla. Pienituloisimmillakaan muutos ei silti missään tarkastelussa ollut silmiinpistävän suurta.

Itse maksettaville yksityisen sairaanhoidon palveluille riittänee kysyntää

Tämänhetkisten tietojen mukaan yksityisen sairaanhoidon korvaaminen sairausvakuutuksesta loppuu kokonaan vuonna 2021.

Tulostemme perusteella näyttää siltä, että suhteellisesti suurikaan korvaustason alentaminen ei merkittävästi vaikuta yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttöön. Tämä voi johtua siitä, että korvaukset koetaan nykytasollaan jo lähes merkityksettömiksi. Korvaustason muutokset 2015–2016 olivatkin euromääräisesti melko pieniä yhtä vastaanottokäyntiä tai toimenpidettä kohden.

Kun esimerkiksi erikoislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä sai 16,5 euroa Kela-korvausta vuonna 2015, vuonna 2016 vastaava korvaus oli 13,5 euroa. Yksityishammaslääkärin tekemästä yhden pinnan paikasta sai vuonna 2015 korvausta 15,5 euroa, vuonna 2016 taas 10 euroa. Maksettavan korvauksen määrä on ennalta määritelty kullekin käyntityypille ja toimenpiteelle, ja itse maksettavaksi jäävä summa riippuu palveluntuottajan perimästä hinnasta.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että kokonaan itse – tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen turvin – maksettaville yksityispalveluille riittänee kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa. Tämä riippuu osittain suunniteltujen sote-keskusten tarjoamien palveluiden kattavuudesta, saatavuudesta, hinnasta ja laadusta.

Jenni Blomgren
tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Työpaperi:

Blomgren Jenni, Maljanen Timo, Virta Lauri: Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016. Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, työpapereita 121, 2017.

Lue lisää:

Blomgren Jenni, Aaltonen Katri, Tervola Jussi, Virta Lauri. Kelan sairaanhoitokorvaukset tuloryhmittäin. Kenelle korvauksia maksetaan ja kuinka paljon?(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 93, 2015.

Blomgren Jenni, Virta Lauri. Tuloryhmien erot yksityislääkäripalvelujen käytössä eivät kasvaneet vuosina 2006–2011. Suomen Lääkärilehti 2014; 69 (8): 560–565.