Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulo on vakiintumatonta
Hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen työkyvyttömäksi itsensä kokevan voi olla vaikeaa välttyä etuuskierteiltä. Toisaalta yhteiskunnan kannalta jäljellä oleva työkyky jää herkästi hyödyntämättä.
Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden, mutta hylkäävän päätöksen eläkelaitokselta saaneiden tilanne puhuttaa suomalaisia. Erityisesti työttömien aktiivimalli on nostanut tuoreesti esiin työkyvyttömien työttömien hankalan tilanteen.
Ajankohtaisia näkökulmia aiheeseen tuovat myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus sekä vakuutuslääkärijärjestelmän toimivuutta arvioiva STM:n uusi neuvottelukunta.
Hylkäyksen saavilla ongelmat kasautuvat
Ydinongelmana hylättyihin eläkehakemuksiin liittyy terveyden ja toimeentulon ongelmien kasautuminen. Hylkäävän päätöksen saaneet ovat jo lähtökohdiltaan muita haavoittuvampia. Heitä kuvaa usein heikko kiinnittyminen työhön ja sitä kautta työkyvyn puutteellinen seuranta, kun työterveyshuoltoa ei ole saatavilla.
”Ydinongelmana hylättyihineläkehakemuksiin liittyy terveydenja toimeentulon ongelmien kasautuminen.”
Myös monisairastavuus on tavallista. Tällainen tausta vaikeuttaa työkyvyttömyyden todentamista etenkin silloin, kun eläkettä hakevalla ei ole vakiintunutta työtä, johon työkykyä voisi suhteuttaa. Jaksaminen ja luottamus viranomaisiin voivat heikentyä, mikä voi hankaloittaa asiakkaan tilannetta entisestään.
Hylkäyksen jälkeen valtaosa on työttömänä tai vuorottelee eri etuuksilla
Hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen ensisijaiseksi ongelmaksi muodostuu toimeentulon varmistaminen. Tuore tutkimuksemme(Avautuu uuteen välilehteen) osoittaa, että valtaosa hylkäyspäätöksen saaneista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista on hylkäyksen jälkeen työttömänä, kun työhön paluu ei onnistu, kuntoutumiseen ei ole valmiuksia ja enimmäismäärä sairauspäivärahaa on käytetty.
Työttömyysetuuteen liittyy kuitenkin karenssin kautta toimeentulon katkeamisen riski. Näin käy, jos edunsaaja kokee itsensä työkyvyttömäksi eikä siksi ota vastaan tarjottua työtä tai työllistymistä edistävää palvelua.
”Tutkittujen etuuksien vuorotteluoli yleistä. Se kuvastaa toimeentulonvakiintumattomuutta.”
Samoin yleistä on vuorottelu työttömyyden, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan välillä. Yli puolella tutkittavista hylkäyksen jälkeiseen neljään vuoteen mahtui vähintään kahta ja noin viidenneksellä kaikkia kolmea tutkituista etuuksista. Tämä kuvastaa toimeentulon vakiintumattomuutta.
Vaikka työttömyys-, sairaus- ja kuntoutusrahakaudet tukevat osaltaan reittejä joko takaisin työelämään tai eläkkeelle, voivat ne muodostaa myös pitkiä etuuskierteitä, jotka eivät pääty tyydyttävään ratkaisuun. Pitkä työttömyys tai eri etuuksilla vuorottelu puolestaan vähentävät todennäköisyyttä jatkossa kuntoutua työhön.
Hakemisprosessia voidaan edelleen kehittää
Tämä suomalainen kipukohta ei ole olennaisesti muuttunut kymmeniin vuosiin. Mitä voidaan tehdä väliinputoamisen ja kasautuvien ongelmien välttämiseksi?
Vaikka usein keskustelu kääntyy asiakkaan oikeusturvaan eläkeratkaisuissa ja työkyvyttömien työttömien asemaan, on vuosien varrella tehty useita parannusehdotuksia koskien työkyvyttömyysprosessin eri vaiheita.
Turhia hylkääviä ratkaisuja voitaisiin vähentää muun muassa kouluttamalla hoitavia lääkäreitä B-lausuntojen kirjoittamisessa ja eri vakuutuslajeissa. Asiakkaan oman prosessin ”omistajuutta” voitaisiin vahvistaa tarjoamalla riittävästi tietoa eläkkeen ehdoista, vakuutuslääkärijärjestelmästä ja käsittelyprosessista. Huonolaatuiset hakemukset olisi hyvä tunnistaa jo ennen ratkaisuprosessia.
Toisaalta asiakkaassa heräävää epäluottamusta ja psyykkisen terveyden heikentymistä ehkäisisivät ratkaisuprosessin ja päätösten lääketieteellisten perustelujen avaaminen entistäkin enemmän.
Etenkin työttömien työkyvyn varhainen tuki on tärkeää
Tärkein kehittämistoiminta tähtää kuitenkin työkyvyn tukemiseen ennen kuin eläkkeen hakemiseen ajaudutaan.
Puuttumispisteitä, terveystarkastuksia ja kuntoutusoikeuden varmistamista tarvittaisiin erityisesti työttömille, jotka päätyvät muita todennäköisemmin sekä hylkääviin eläkepäätöksiin että epätyydyttävälle etuuspolulle hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen.
”Tärkein kehittämistoiminta tähtäätyökyvyn tukemiseen ennen kuineläkkeen hakemiseen ajaudutaan.”
Ongelmien kasautumista on ehkäistävä toisaalta hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen. Erityisesti työttömien osalta työkykyä palauttavan kuntoutuksen mahdollisuudet olisi käytävä läpi ennen kuin työttömyys muuttuu pitkäaikaiseksi.
Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
@perhonir
Jenni Blomgren
tutkimustiimin päällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi
@JenniBlomgren
Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
etunimi.sukunimi@etk.fi
@mikko_laaksonen
Lue lisää:
Perhoniemi, R & Blomgren, J & Laaksonen, M. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa(Avautuu uuteen välilehteen). Yhteiskuntapolitiikka 2018; 83 (2): 117–131.
