Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä

Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin sairauspäivärahan peruste. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yli kolme neljäsosaa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä.

Viime aikoina on puhuttu paljon mielenterveyden häiriöihin perustuvan työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen kasvusta. Kelan korvaamat mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet lähtivät vuonna 2017 kasvuun, joka jatkui vuonna 2018. Vuoden 2019 ensimmäistä puoliskoa koskevien, vielä julkaisemattomien Kelan tilastojen mukaan sairauspoissaolojen kasvu on jatkunut edelleen myös tänä vuonna.

Kirjoitin aiemmin Kelan Tutkimusblogissa(Avautuu uuteen välilehteen), että jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, mielenterveyden häiriöt ohittavat pian tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpänä sairauspäivärahaan oikeuttavana sairausryhmänä.

Arvio perustui alkaneisiin kausiin, joita on vielä toistaiseksi ollut eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ryhmässä. Kuitenkin jos tarkastellaan maksettujen päivien lukumääriä, mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet jo vuonna 2018 (kuvio 1).

Kuvio 1. 

Sairauspäivärahaa maksettiin viime vuonna yhteensä 14,9 miljoonalta päivältä, joista 4,6 miljoonaa eli lähes kolmannes aiheutui mielenterveyden häiriöistä. Koska sairauspäivärahaa maksetaan ns. kalenterin mustilta päiviltä eli noin 300 päivältä vuodessa, vastaa 14,9 miljoonaa päivärahapäivää lähes 50 000:ta henkilövuotta. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät vastaavat yli 15 000:ta henkilövuotta.

Uusia mielenterveysperusteisia kausia alkanut yhä enemmän

Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet kestävät keskimäärin selvästi pidempään kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettavat kaudet. Mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa maksettiin vuonna 2018 keskimäärin 62 maksupäivältä saajaa kohden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella 49 maksupäivältä saajaa kohden.

Maksettujen päivien keskimäärässä sairausryhmittäin ei ole kuitenkaan viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Mielenterveyden häiriöiden nousu ohi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien lukumäärän selittyy sillä, että mielenterveysperusteisia kausia on alkanut yhä enemmän – ei sillä, että nämä kaudet olisivat olleet aiempaa pidempiä.

Nuorilla mielenterveysperusteisten poissaolopäivien määrä kasvanut jo pitkään

Viimeisten parin vuoden aikana mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä.

Kuviossa 2 vuoden aikana maksettujen päivärahapäivien määrä on suhteutettu ei-eläkkeellä olevaan väestöön ikäryhmittäin. Viime vuonna sairauspäivärahaa maksettiin mielenterveyden häiriön perusteella 1,4 päivältä jokaista väestön ei-eläkkeellä olevaa 16–67-vuotiasta kohden. Kuvasta nähdään, että vuoden 2016 jälkeen kasvu on ollut kaikissa ikäryhmissä samankaltaista.

Kuvio 2.

Sen sijaan pidemmän aikavälin trendi poikkeaa ikäryhmittäin selvästi.

Nuorissa ikäryhmissä (16–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat) kasvu on jatkunut lähes koko kuvion esittämän 15 vuoden aikavälin. Sen sijaan 35–44-vuotiailla ja etenkin 45–54- ja 55–67-vuotiailla mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen selvästi väheni vuoden 2007 jälkeen kääntyäkseen näissäkin ikäryhmissä kasvuun vuonna 2017.

Nykyisin mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä maksetaan eniten 25–34-vuotiaille, kun 15 vuotta sitten niitä maksettiin selvästi eniten kahteen vanhimpaan työikäisten ryhmään kuuluville.

Naiset saavat mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa selvästi useammin kuin miehet. Ikäryhmittäin naisten ja miesten kehitys näyttää suunnilleen samanlaiselta, mutta naisilla jokaisen ikäryhmän käyrä on korkeammalla kuin miehillä.

Masennus selvästi merkittävin sairauspäivärahapäiviä aiheuttava mielenterveyden häiriö

Masennus on selvästi yleisin sairauspäivärahan maksuperuste: masennushäiriöiden osuus kaikista vuonna 2018 maksetuista sairauspäivärahapäivistä oli 18 % ja mielenterveysperusteisista päivistä 57 %.

Toinen varsin suuri sairauspäivärahaan oikeuttava mielenterveyshäiriöiden ryhmä on ahdistuneisuushäiriöt, joiden osuus mielenterveysperusteisista päivistä oli 21 %. Yhdessä nämä kaksi sairausryhmää siis kattoivat viime vuonna yli kolme neljännestä kaikista mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä.

Kuviossa 3 näkyy yleisimpien mielenterveyden häiriöihin kuuluvien diagnoosiryhmien kehitys viimeisten 15 vuoden aikana. Masennuksen perusteella maksettujen päivien viimeaikainen kasvu näyttää kuviossa erityisen suurelta. Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien lukumäärän kasvu vuoden 2016 jälkeen on ollut suhteellisesti vielä suurempaa.

Masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä 28 %, mutta ahdistuneisuushäiriöiden takia maksetuissa päivissä kasvua oli peräti 39 %.

Muilla mielenterveyden häiriöillä on kokonaisuuden kannalta selvästi vähemmän painoarvoa, eikä niiden perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrissä ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia.

Kuvio 3. 

Mielenterveyden häiriöt nyt työkykyä kuormittavin sairausryhmä

Vaikka päivärahaa saaneina henkilöinä tai alkaneina kausina laskettuna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen yleisin tilapäisen työkyvyttömyyden syy, sairauspäivärahalla korvatun menetetyn työpanoksen mielessä mielenterveyden häiriöt ovat nyt työikäistä väestöä eniten kuormittava sairausryhmä.

Tutkimustiedon perusteella ei ole kuitenkaan yksiselitteisen selvää, ovatko mielenterveyden häiriöt todellisuudessa lisääntyneet vai tulevatko ne nyt vain aikaisempaa paremmin esiin esimerkiksi näiden häiriöiden paremman tunnistamisen ja nopeamman hoitoon hakeutumisen vuoksi. Finterveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan tosin psyykkinen kuormittuneisuus ja masennusoireilu näyttäisivät yleistyneen vuosien 2011 ja 2017 välillä, etenkin naisilla.

Selvää ei ole myöskään se, missä määrin sairauspoissaolojen trendiä selittää työväestön valikoituminen eri taloussuhdanteissa. Kun työllisyysaste on korkea, ovat työmarkkinat todennäköisesti vetäneet myös terveydeltään hauraampaa väkeä.

Toisaalta kun talouden rattaat pyörivät vinhaa vauhtia, on myös työssä väsymisen vaara suuri. Myös työn vaatimukset sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen ovat saattaneet muuttua psyykkisesti kuormittavampaan suuntaan.

On myös mahdollista, että kun somaattiset sairaudet – esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet – ovat vähentyneet, on mielenterveyden ongelmille jäänyt ikään kuin aiempaa enemmän tilaa nousta näkyviin.

Jenni Blomgren

tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren(Avautuu uuteen välilehteen)

Lue lisää:

Blomgren Jenni: Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena(Avautuu uuteen välilehteen). Kelan Tutkimusblogi 25.1.2019

Blomgren Jenni: Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet(Avautuu uuteen välilehteen). Kelan Tutkimusblogi 19.3.2018.

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla(Avautuu uuteen välilehteen). Kelan Tutkimusblogi 4.4.2018.