Vammaisetuuksien saajat saavat selvästi muuta väestöä yleisemmin perustoimeentulotukea

Vammaisetuuksien saajat saavat perustoimeentulotukea yleisemmin kuin muu väestö, mutta tarve on yleensä lyhytaikaista. Vammaisten ihmisten tulot koostuvat pitkälti tulonsiirroista ja he saavat usein montaa eri etuutta yhtä aikaa.

Vuosittain noin 300 000 henkilöä saa jotakin Kelan maksamaa vammaisetuutta. Niitä ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Kaikki tuet on jaettu kolmeen eri tasoluokkaan vamman arvioidun haitan ja sen vuoksi tarvittavan avun perusteella. (L 570/2007.)

Vammaisetuuksien saajien ikärakenne eroaa selvästi muusta väestöstä. Valtaosa vammaisetuuksien saajista on vähintään 65-vuotiaita. Noin viidennes vammaisetuuksien saajista on alle 18-vuotiaita ja työikäisiä (18–64-vuotiaita) on niin ikään noin viidennes. (Kuvio 1.)

Vammaisten henkilöiden tuloista ja tulotasosta on vähän tietoa

Vammaisten henkilöiden tulotasosta ei ole saatavilla kokonaisvaltaista saati tuoretta tietoa. Täyden invalidivähennyksen saaneiden henkilöiden tulonmuodostusta selvitettiin viimeksi vuonna 2006. Selvityksen perusteella vammaisten tulotaso jäi tuolloin kahteen kolmasosaan koko väestön keskimääräisestä tulotasosta. Lievästi tai keskivaikeasti vammaisten henkilöiden tulotaso oli lähellä koko väestön keskimääräistä tulotasoa. (Linnakangas ym. 2006.) Onkin selvää, että erilaiset vammat vaikuttavat eri tavoin toimintamahdollisuuksiin ja vammaiset ovat myös toimeentulomahdollisuuksiensa suhteen heterogeeninen ryhmä.

Työikäiset vammaiset henkilöt saavat harvoin palkkatuloja, koska palkkatyössä heitä on arvioitu olevan alle viidennes (Teittinen 2015). Vammaisten henkilöiden tulot perustuvatkin muuta väestöä yleisemmin tulonsiirtoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatulojen sijaan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat eläketulot (L 568/2007 12 §) ja aiemmin mainitut vammaisetuudet. Lisäksi pienituloiset vammaiset henkilöt voivat yhtä lailla muiden pienituloisten tapaan hakea asumistukea ja perustoimeentulotukea. Muista etuuksista poiketen vammaisetuuksia ei huomioida tulona, kun arvioidaan perustoimeentulotuen tarvetta ja määrää.

Perustoimeentulotuen tarve on yleistä

Vammaisetuuksien saajien perustoimeentulotuen ja asumistukien saamisesta ei juurikaan ole aiempaa tietoa. Aihetta on tarkasteltu rekistereiden perusteella viimeksi marraskuun 2017 tietoihin perustuen (Korpela 2018). Silloin 2 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä vammaisetuuksien saajista sai perustoimeentulotukea.

Tässä blogissa tarkastelemme perustoimeentulotuen saamista vuositasolla ja iän ja sukupuolen mukaan. Jos vammaisetuuksien saajia tarkastellaan yhtenä ryhmänä, vaikuttaa siltä, että he saavat muuta väestöä harvemmin perustoimeentulotukea. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kuitenkin huomataan, että tuen käyttö on kaikissa ryhmissä yleisempää kuin koko väestössä.

Ero johtuu kuviossa 1 esitellystä vammaisetuuksien saajien ikärakenteesta, joka painottuu vahvasti yli 64-vuotiaisiin. 65 vuotta täyttäneillä on yleensä oikeus vanhuuseläkkeisiin. Lisäksi takuueläke yhdessä eläkkeensaajan asumistuen kanssa ovat tasoltaan sellaisia, ettei niiden saaja yleensä ole oikeutettu saamaan perustoimeentulotukea. Yli 64-vuotiaat saavatkin perustoimeentulotukea selvästi muuta väestöä harvemmin.

Kuviossa 2 on kuvattu väestön ja vammaisetuuksien saajien perustoimeentulotuen saamista iän ja sukupuolen mukaan. Mukana tarkastelussa on vuoden 2021 lopussa väestöön kuuluneet henkilöt.

Vähintään 35-vuotiaat vammaisetuutta saavat naiset ja vähintään 45-vuotiaat vammaisetuutta saavat miehet saavat perustoimeentulotukea vähintään kaksi kertaa niin yleisesti kuin samanikäinen väestö. Yleisimmin perustoimeentulotukea saavat kuitenkin 18–24-vuotiaat sekä vammaisetuuksien saajien että väestön keskuudessa. Vammaisetuutta saavista 18–24-vuotiaista naisista noin joka neljäs on saanut vuoden 2021 aikana myös perustoimeentulotukea, kun samasta väestöryhmästä perustoimeentulotukea sai 15 prosenttia. (Kuvio 2.)

Kun tarkastellaan koko vammaisetuuksien saajien joukkoa, perustoimeentulotukea sai vuonna 2021 vain 6 prosenttia, mikä on siis hieman vähemmän kuin väestössä ylipäänsä. Tulos eroaa myös Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen keväällä 2018 teettämän kyselyn tuloksista. Kyselyssä selvitettiin vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista, ja siinä kysyttiin kokemusta köyhyydestä. Kysymykseen vastasi 93 prosenttia koko kyselyn vastaajista (n=1525) ja heistä 54 prosenttia ilmoitti kokeneensa köyhyyttä. Perustoimeentulotukea ilmoitti kuitenkin saaneensa vain 20 henkilöä eli kolme prosenttia köyhyyttä kokeneista vastaajista ja reilu prosentti kaikista vastaajista. (Vesala & Vartio 2019.)

Kelan rekisteritietojen perusteella kuitenkin myös vuonna 2018 noin 7 prosenttia vammaisetuuksien saajista sai perustoimeentulotukea vuoden aikana ja noin kolme prosenttia kuukauden aikana. Eroa kyselyn tuloksiin saattaa selittää se, että Vammaisfoorumin kyselyyn vastanneista kaikki eivät saa mitään vammaisetuutta. Toisaalta on myös havaittu, että survey-aineistosta saatu tulos joko yli- tai aliarvioi rekisteriaineiston ilmoittaman virallisesti kirjatun hallinnollisen tiedon (esim. Meyer & Mittag 2021; Angel ym. 2019).

Perustoimeentulotuen tarve on yleensä lyhytkestoista

Erityisesti työikäiset vammaisetuuksien saajat saavat perustoimeentulotukea huomattavan yleisesti. On kuitenkin hyvä huomata, että noin puolet perustoimeentulotukea saavista vammaisetuuden saajista saa perustoimeentulotukea vain 1–3 kuukautena vuoden aikana. Tämä voi liittyä esimerkiksi tiettyihin kuukausiin, jolloin on tarvetta kattaa vaikkapa suuria lääkekustannuksia. Näin voi olla usein alkuvuodesta ennen kuin terveydenhoitoon liittyvät maksukatot ovat täyttyneet (ks. esim. Aaltonen ym. 2013, 105).

Sen sijaan vammaisetuuksien saajat saavat asumistukea yleensä pitkäaikaisesti (10–12 kk vuoden aikana). Kaikista vammaisetuuksien saajista yleistä asumistukea saa vuoden aikana reilu kolmannes ja työikäisistä lähes 60 prosenttia. Sekä asumis- että perustoimeentulotukea saa vuoden aikana noin 6 prosenttia kaikista ja noin 12 prosenttia työikäisistä vammaisetuuksien saajista.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jota maksetaan vain niissä tapauksissa, kun henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä kattamaan välttämättömiksi katsottuja menoja. Se, että huomattavalla osalla työikäisistä vammaisetuuksien saajista on tarvetta perustoimeentulotuelle edes lyhytaikaisesti, kertoo siitä, että heidän tulotasonsa on todennäköisesti läpi vuoden matala. Tästä kertoo myös hyvin yleinen ja pitkäaikainen asumistuen saaminen.

Vanhuuseläkeikäiset, jotka saavat vammaisetuuksia, saavat muuta samanikäistä väestöä yleisemmin perustoimeentulotukea. Tämä saattaa johtua siitä, että vammaisten henkilöiden työelämäosallisuus on Suomessa kohtalaisen uusi asia, jolloin kyseisestä ikäryhmästä todennäköisesti vain harvat ovat olleet palkkatyössä, jolloin heille olisi kertynyt työeläkettä.

Yksinkertainen tarkastelumme tukee vuonna 2018 tehdyn kyselyn tuloksia vammaisten henkilöiden yleisesti kokemasta köyhyydestä ja valottaa asiaa etuusjärjestelmään kertyneiden tietojen perusteella. Se myös osoittaa, että vammaisetuuksia saavien kokonaistulot muodostuvat melko yleisesti useista eri etuuksista, ja että haasteet eri tukimuotojen (ja mahdollisten ansiotulojen) yhteensovittamisessa koskevat myös heitä.

Antti Teittinen
Tutkimuspäällikkö, Kela
@antti_teittinen

Tuija Korpela
Tutkija, Kela

Kirjallisuus:

Aaltonen K, Ahola E, Martikainen J. (2013) Toimeentulotuen käyttö terveys- ja lääkemenoihin Helsingissä 2008-2010. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127, 2013.

Angel S, Disslbacher F, Humer S, Schnetzer M. (2019) What did you really earn last year?: explaining measurement error in survey income data. Journal of the Royal Statistical Society: Series A (Statistics in Society), 182(4), 1411-1437.

Korpela T. (2018) Työmarkkinatukea ja vähimmäismääräisiä päivärahoja täydennetään yleisesti asumistuella ja perustoimeentulotuella. Kelan tutkimusblogi 18.12.2018.

Linnakangas R, Suikkanen A, Savtschenko, V, Virta L. (2006) Uuden alussa vai umpikujassa?: vammaiset matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen. Stakesin raportteja 15/2006.

Meyer BD, Mittag N. (2021) An empirical total survey error decomposition using data combination. Journal of Econometrics, 224(2), 286-305.

Teittinen A. (2015) Miksi vammaiset syrjäytyvät työelämästä? Rakenteellinen näkökulma. Teoksessa Kivirauma J. (toim.): Vammaisten elämä. Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 3. vuosikirja (75-100). Kynnys ry.

Vesala HT, Vartio E. (2019) Miten vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa? Vammaisfoorumin vuonna 2018 toteuttaman kyselyn tulokset taulukkomuodossa. Vammaisfoorumi. https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/VFKyselynperusraportti2019.pdf