Hintojen läpinäkyvyydellä voidaan hillitä yksityisen terveydenhuollon hintoja

Yksityisten magneettikuvausten hintatietojen julkaiseminen laski kuvausten hintoja merkittävästi vuoden 2015 lopulla, osoittaa Kelan tutkimus. Yksityisten terveyspalvelujen hintakilpailua voidaan edistää julkaisemalla hintatietoja. Hintojen julkaisu ei kuitenkaan automaattisesti lisää kilpailua, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muun muassa hintojen vertailtavuuteen, markkinointiin sekä markkinoiden kilpailutilanteeseen.

Yksityisten terveyspalvelujen käyttäjät ovat joutuneet maksamaan palveluista yhä enemmän viime vuosina kohonneen hintatason ja pienentyneiden Kela-korvausten vuoksi. Vuoteen 2015 nähden terveyspalvelualan hinnat ovat nousseet kaikista palvelualoista ylivoimaisesti eniten, jopa 18,6 %, kun palvelualojen keskiarvo samalta ajalta on ollut 8,3 % (Tilastokeskus, 2021). Juuri kuluttajille suunnattujen palvelujen hinnat ovat nousseet nopeiten, ja nousutahti on viime vuosina kiihtynyt. Samanaikaisesti yksityisten terveyspalvelujen Kela-korvaukset ovat pienentyneet niihin tehtyjen useiden leikkausten takia. Tämä on kasvattanut kuluttajien maksutaakkaa entisestään (kuva 1).

 

Kohonneista kustannuksista huolimatta yksityisten terveyspalvelujen suosio on vakaa. Lääkäripalveluista Kela-korvausta saaneiden osuus väestöstä on pysynyt viime vuosikymmenen hyvin samana, noin 25–30 prosentissa (kuva 1). 

Magneettikuvaukset ovat yksityisistä terveyspalveluista kalleimpia, mutta hinnat ovat kehittyneet päinvastaiseen suuntaan alan yleiseen hintakehitykseen nähden. Esimerkiksi yleisimpiin lukeutuvan lannerangan magneettikuvauksen keskihinnat vaihtelevat nykyisin Kainuun hyvinvointialueen 284 eurosta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen 371 euroon, kun vuoden 2014 alussa keskihinta oli vielä yli 600 euroa. Myös muissa magneettikuvauksissa on runsaasti alueellista vaihtelua huolimatta siitä, että MRI on standardoitu ja siten hyvin samanlainen tutkimus tuottajasta riippumatta. Kartassa 2 tarkastelluista MRI-kuvauksista hintavaihtelu oli suurinta rintarangan MRI-tutkimuksessa: keskihinta oli alimmillaan Kainuun hyvinvointialueella 277 euroa ja korkeimmillaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella 383 euroa.

Lisää hintakilpailua hintojen läpinäkyvyydellä

Yksityiset terveyspalveluntuottajat asettavat hintansa Suomessa vapaasti, joten keskeisin hintoja hillitsevä tekijä on tuottajien välinen kilpailu – siis huoli siitä, että asiakkaat vaihtavat kilpailijalle halvempien palvelujen perässä. Asiakkailla on magneettikuvausten kaltaisten kalliiden palvelujen tapauksessa yleensä hyvät taloudelliset kannustimet hintavertailuun. Vertailu voi kuitenkin olla työlästä, aikaa vievää, kallista tai jopa mahdotonta puutteellisesti saatavilla olevien tietojen takia. Yksi empiirisessä tutkimuksessa usein toimivaksi todettu tapa edistää kilpailua on varmistaa, että asiakkailla on riittävästi tietoa vaihtoehtojen vertailuun (ks. esim. Lieber 2017).

Kela alkoi vuonna 2012 julkaista Kela-korvauksen maksatuksen kautta kertyviä yleisimpien yksityisten terveyspalvelujen kunnittaisia keskihintoja Kelasto-tilastotietokannassa (Kelasto, 2022). Julkaisun taustalla oli nettikyselytutkimus, jonka mukaan hintatietoja ei ollut riittävästi saatavilla vertailua varten (Dadi ym. 2011). Mediassa julkaistiin sivuston tietojen avulla muutamia hintavertailuja, mutta sivustoa hyödynnettiin yleisesti ottaen vähän.

Valmisteilla olevassa tutkimuksessamme (Hiltunen 2022) selvitämme yksityisten terveyspalvelujen hintojen julkaisun vaikutuksia magneettikuvausten hintoihin. Vuoden 2012 Kelaston julkaisulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta magneettikuvauksista maksettuihin hintoihin. Se ei siis onnistunut lisäämään hintakilpailua siten, että kuluttajat olisivat varsinaisesti säästäneet. Tulos ei yllätä, sillä Kelasto tarjosi vain kunnittaisia keskihintoja. Hintavertailun tekemiseksi kunkin palveluntuottajan hinnat olisi siis yhä pitänyt selvittää yksitellen.

Kelaston sivusto oli kuitenkin tärkeä aloite kohti avoimempaa hintatiedon jakamista. Yritykset rakensivat nettisivujaan yhä kattavammiksi ja käsitys siitä, mikä on riittävä hintojen läpinäkyvyyden taso, oli vähitellen muuttumassa. Vielä vuonna 2012 eräässä terveyspalveluyrityksessä muisteltiin, miten hinnat olivat luettavissa vain vastaanotoilla olevissa paperikansiossa (haastattelut, Hiltunen ym. 2015).

Uusi verkkosivusto mahdollisti MRI-hintojen helpon vertailun

Hintojen läpinäkyvyys parani edelleen vuoden 2015 joulukuussa, kun lääkäriopiskelijoiden startup-yritys avasi Kelan rekistereihin perustuvan Lääkärihinta.fi-hintavertailusivuston. Sivustolla palvelujen hinnat olivat ensimmäistä kertaa saatavilla toimipisteittäin, ja tiedot oli helppo hakea valikon avulla palveluittain ja alueittain. 

Tutkimuksemme osoittaa, että Lääkärihinta.fi-sivuston avaaminen laski julkaistujen MRI-kuvausten hintoja keskimäärin 11%. Lisäksi hintojen havaitaan laskeneen eniten siellä, missä kilpailijoita oli vähiten ja hintojen lähtötaso oli korkeampi. Hintojen julkaisu siis kiritti kilpailua, ja vaikutus hintoihin oli suurin siellä, missä tuottajilla oli eniten monopolivoimaa. (Hiltunen 2022.) Sittemmin hintatietoja on julkaistu myös palveluntuottajittain EU-terveydenhoito.fi (2022) -sivustolla.

Cityterveys laati uudet pelisäännöt

Kuvasta 2 voi havaita, miten Lääkärihinta.fi-sivustolla julkaistut (vihreällä merkityt) ja julkaisemattomat (punaisella merkityt) MRI-kuvausten hinnat kehittyivät eri trendien mukaisesti julkaisun jälkeen. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy kuitenkin toiseen muutokseen: Magneettikuvausten hinnat putosivat dramaattisesti vuoden 2014 jälkipuolella. Tällöin MRI-markkinoille saapui uusi kilpailija, Cityterveys (katkoviiva), joka asetti hintansa noin puoleen silloisesta markkinahinnasta. Uuden tulokkaan kilpailuetu perustui uuteen liiketoimintamalliin, jossa täyden palveluvalikoiman sijaan erikoistuttiin skaalattaviin diagnostisiin palveluihin (Hiltunen ym. 2019). Näin se pystyi tarjoamaan MRI-kuvauksen huomattavasti kilpailijoita edullisemmin.

Cityterveys laajensi toimipisteverkostoaan vuosien 2014 ja 2015 aikana koko maahan, ja sen myötä kilpailijat yksi toisensa jälkeen laskivat hintojaan lähemmäs Cityterveyden tasoa. Cityterveyden vaikutus markkinahintaan havainnollistaa, miten suuri merkitys markkinoita uudistavilla innovaatioilla ja uusilla tulokkailla on kilpailun kirittäjinä. Se myös herättää kysymyksen, olisiko tämäkään hintatietojen julkaisu aiheuttanut hinnoissa muutosta, mikäli Cityterveys ei olisi ravistellut markkinoiden pelisääntöjä ja pakottanut kiivaaseen hintakilpailuun juuri ennen sitä. Myös aiemman kirjallisuuden mukaan kilpailutilanteella on vaikutusta siihen, millaisia seurauksia hintaläpinäkyvyyden lisäykseltä voidaan odottaa (Montag ym. 2019).

Joka tapauksessa Lääkärihinta.fi:n myötä parantuneella hintavertailun mahdollisuudella todettiin huomattava vaikutus MRI-kuvausten hintoihin. Tulos tukee käsitystä, jonka mukaan vertailukelpoisen hintatiedon lisäämisellä voidaan edistää hintakilpailua. Alhaisemmista hinnoista hyötyvät niin yksityisiä terveyspalveluja kuluttavat kansalaiset kuin rahoittajatkin, eli julkinen sairausvakuutus ja yksityiset vakuutusyhtiöt.

Systemaattinen hintojen julkaiseminen edellyttää hintatietojen keräämistä Kela-korvausten maksatuksen kautta. Kela-korvauksia on leikattu ja ne oletettiin lakkautettavan aikanaan jo Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin myötä. Nyt tilanne on toinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä uudistetaan rakentamalla hyvinvointialueita ja koronakriisin vaikutukset ovat kasvattaneet jo ennestään haastavaa tilannetta avosairaanhoidon lääkäripalveluissa. 

Kela-korvaukset ja niiden kautta kertyvät yksityisten terveyspalvelujen hintatiedot saattavatkin säilyä vielä useamman vuoden. Tämä mahdollistaa hintavertailujen julkaisun vielä tulevinakin vuosina. Jotta hintojen julkaisu todella edistää hintakilpailua, pelkkä tietojen julkaisu ei riitä. Myös esimerkiksi tietojen vertailtavuus, julkaisualustan helppokäyttöisyys ja tunnettuus sekä vallitseva kilpailutilanne ovat merkittäviä tekijoitä. 

Kirjoittajat
Riina Hiltunen
Tutkimuspäällikkö, terveysmarkkinat ja innovaatiot
Centre For Collaborative Research (CCR), Turun Kauppakorkeakoulu, Turun Yliopisto
riina.hiltunen@utu.fi 
@RiinaHiltunen

Hennamari Mikkola
Tutkimusprofessori
Kansaneläkelaitos (Kela)
@mikkolahm

Lähteitä:

Tilastokeskus (2021) Palvelujen tuottajahintaindeksit.

Kelasto (2022) Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT127AL .

Lieber, E. M. (2017) Does it pay to know prices in health care? American Economic Journal: Economic Policy, 9(1), s. 154-79.

Liisa Dadi, Heikki Hiilamo ja Hennamari Mikkola (2011) Yksityisten terveys- ja hammashoitopalvelujen hintatietojen tarve ja käyttö. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26488/Nettityopapereita25.pdf?sequence=1

Riina Hiltunen (2022) Does price disclosure promote competition in the private markets for MRI? Julkaisematon käsikirjoitus vertaisarvioitavaan tieteelliseen lehteen.

Riina Hiltunen, Hennamari Mikkola, Jukka-Pekka Halonen, Jouni Saarni (2015) Sairaanhoitovakuutuksen korvausten merkitys lääkäripalveluyritysten kilpailuympäristössä ja niiden kehittämiskohteet. Suomen Lääkärilehti 6/2015.

EU-terveydenhoito.fi (2021) Yksityisen terveydenhuollon hintatietoja. https://www.eu-terveydenhoito.fi/mita-itse-maksat/hoidon-kustannukset-suomessa/yksityisen-terveydenhuollon-hintatietoja/

Riina Hiltunen, Hennamari Mikkola ja Lauri Virta (2019) Yksityisten magneettikuvausmarkkinoiden muutos kilpailun näkökulmasta vuosina 2008–2017. Terveystaloustiede 2019. edit. Piia Pekola.

Montag, F., & Winter, C. (2020). Price transparency against market power. Available at SSRN 3256476.

Riina Hiltunen, Hennamari Mikkola, Lauri Virta (2017) Kilpailevatko yksityiset yleislääkärit hinnoilla? Yhteiskuntapolitiikka 82:4.