Kela-korvausten leikkaukset kohdistuisivat suurimmille hyvinvointialueille – poikkeuksena fysioterapia

Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.

Hallitus esitti kesäkuussa, että yksityisen hoidon Kela-korvauksia leikattaisiin niin, että säästyisi hallituksen arvion mukaan 64 miljoonaa euroa. Säästetyt varat käytettäisiin rahoittamaan osaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta.

Leikkaukset kohdistuisivat laskelmamme mukaan eniten suurimmille hyvinvointialueille. Poikkeuksen muodostaa fysioterapia, jossa leikkaukset kohdistuisivat eniten Itä-Suomeen.

Hallituksen esitys pohjautui vuoden 2019 tietoihin ja näyttäisi siltä, että laskelmassa on yliarvioitu, kuinka paljon säästöjä leikkauksella voidaan saavuttaa. Meidän laskelmamme perustuu vuoden 2021 tietoihin ja sen mukaan näillä leikkauksilla voidaan säästää noin 61,5 miljoonaa euroa eli vajaa 3 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen käyttämän laskelman mukaan.

Eduskunta aloittaa pian tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen lausuntokierroksella olleen Kela-korvausten leikkausesityksen käsittelyn.

Suurimmat säästöt yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioista ja radiologiasta isoissa kaupungeissa

Koko maassa Kela-korvausten leikkauksista syntyvistä säästöistä tulisi kolmannes (32 %) radiologiasta ja vajaa kolmannes (30 %) yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioista.

Suurin osa lopuista säästöistä tulisi toimenpiteiden, laboratoriotutkimusten ja fysioterapian Kela-korvausten leikkauksista, kustakin 12–14 %. Sairaanhoidon sekä sytostaatti- ja sädehoidon osuudet säästöistä ovat pieniä.

Euroissa leikkaukset osuisivat kokonaisuudessaan eniten Helsinkiin (9,5 milj. €), Länsi-Uudellemaalle (6,8 milj. €), Varsinais-Suomeen (6,6 milj. €) ja Pirkanmaalle (5,8 milj.€). Näiden alueiden Kela-korvausten leikkauksista tulisi puolet kaikista säästöistä.

Osalla alueista euromääräisesti syntyvät säästöt olisivat pienempiä, satoja tuhansia euroja.

Etuuden saajaa kohti leikkaukset osuisivat yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioissa eniten Helsinkiin ja Varsinais-Suomeen. Helsinkiläiset saavat vastaanottopalkkioista 20 % ja varsinaissuomalaiset 13 % keskimääräistä enemmän Kela-korvauksia.

Radiologisissa tutkimuksissa leikkaukset kohdistuisivat saajaa kohti eniten Länsi-, Itä- ja Keski-Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan, 14–17 % keskimääräistä enemmän. Pohjanmaalle leikkauksia kohdistuisi lähes puolet vähemmän. Syynä voi olla alueelliset julkisen ja yksityisen tarjonnan ja kysynnän erot.

Lääkäreiden toimenpidepalkkioissa leikkaukset kohdistuisivat eniten saajaa kohti Kainuuseen, jopa 31 %, ja Pohjois-Pohjanmaalle lähes 14 % enemmän kuin keskimäärin. Syynä lienee se, että alueilla käytetään yksityiseltä enemmän ja/tai kalliimpia toimenpiteitä kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa Kela-korvausten leikkauksen vaikutukset olisivat saajaa kohti 11–18 % % keskiarvoa pienemmät.

Laboratoriotutkimuksissa saajaa kohti suurimmat leikkaukset kohdistuisivat Pohjanmaalle (+31 %) ja Etelä-Savoon (+25 %) maan keskiarvoon verrattuna. Myös Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla leikkaukset olisivat 16–17 % maan keskiarvoa suuremmat.

Fysioterapiassa leikkaukset kohdistuisivat saajaa kohti poikkeuksellisesti eniten Itä-Suomeen

Kun esitettyjä leikkauksia tarkastellaan etuuden saajia kohti, fysioterapiassa lopputulema on varsin erilainen kuin esimerkiksi lääkäripalkkioiden kohdalla.

Fysioterapian Kela-korvausten leikkauksissa suurimmat menettäjät olisivat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Näillä alueilla on maksettu korvauksia saajaa kohti 30–33 % enemmän kuin maahan keskimäärin. Myös Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla fysioterapian Kela-korvaukset olivat viidenneksen korkeammat kuin keskimäärin.

Itä-Suomen muuta maata korkeammat fysioterapian kustannukset voivat selittyä sillä, että väestön sairastavuus ja ikä ovat muita alueita korkeampia. Savo-Karjalassa ja Kainuussa yksityistä fysioterapiaa käyttäneet ovat yli 8 vuotta vanhempia kuin Uudellamaalla (keskimäärin 59 vuotta ja 51 vuotta).

Euroissa fysioterapian Kela-korvausten 7,6 miljoonan euron leikkaukset kohdistuisivat eniten väkirikkaimmille alueille Pirkanmaalle (0,8 milj.€) ja Helsinkiin (0,7 milj. €) ja Pohjois-Pohjanmaalle (0,6 milj. €).

Fysioterapiapalveluissa on arvioitu, että 50 % palveluista on tuotettu yksityisesti. Valtakunnallisesti aiheeseen liittyy epävarmuutta, sillä kattavia julkisten ja yksityisten palvelujen suoritetietoja ei ole saatavissa hoitoilmoitusrekisteristä.

Leikkaukset kaventaisivat Kela-korvausten merkitystä entistään

Yksityisten lääkäripalveluiden, tutkimuksen ja hoidon käytössä asiakkaiden omavastuuosuus on ollut suuri. Vuonna 2021 väestön omavastuu osuus oli lääkäripalkkioissa 86 %, tutkimuksessa ja hoidossa puolestaan 80 %. Keskimäärin omavastuuosuus lääkäripalveluissa oli 83 %.

Jos palvelujen käyttö ja kustannukset säilyisivät jatkossa vuoden 2021 tasolla ja Kela-korvauksia leikattaisiin esityksen mukaisesti, Kela-korvausten osuus olisi jatkossa 4,2 %.

Lisäksi väestö maksaa yksityisistä palveluista hallinnollisia maksuja, jotka eivät sisälly laskelmaan eikä tietoja tilastoida. Jos maksuja olisi yli 120 miljoonaa euroa, kokonaiskustannukset kohoaisivat noin 790 miljoonaa euroon.

Leikkausten toteutuessa Kela-korvausten osuus supistuisi rahoituksesta 3,6 prosenttiin ollen vain 28,4 miljoonaa euroa.

Omasta kukkarostaan asiakas maksaisi yksityisellä yli 96 %, kun terveyskeskuksissa asiakasmaksut ovat alle 10 % rahoituksesta. Jää epävarmaksi riittävätkö hallituksen varaamat 10 miljoonaa euroa siihen, jos korvausleikkausten seurauksena asiakkaita siirtyisi jatkossa yksityiseltä julkiselle.

Hyvinvointialueet joutuvat todennäköisesti jatkossa lisäämään palvelusetelien käyttöä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla kansallinen palveluseteli hintakattoineen. Eri hyvinvointialueet käyttäisivät sitä tarpeidensa mukaan.

Laskelman rajauksista

Vaikka meidän vuoden 2021 tietoihin perustuva laskelmamme ei sisällä koronatutkimusten ja koronarokotusten korvauksia, siihen voi sisältyä pandemian hoitoon liittyviä lääkäripalkkioita. Tästäkin huolimatta vaikuttaa siltä, hallituksen laskelma yliarvioi saavutettavissa olevat säästöt.

Kela-korvausten leikkauksia on perusteltu pääosin vanhusten hoidon hoitajamitoituksen rahoitustarpeella. Jos hoiva-avustajan palkka olisi 2000 euroa kuukaudessa, Kela-korvausten säästöillä katettaisiin vuodessa vain alle 60 % 3 400 hoiva-avustajien palkkauksen kokonaiskustannuksista.

Jos varoja voitaisiin siirtää hyvinvointialueille, olisi ne ohjattava yleiskatteelliseen rahoitukseen. Jäisi epävarmaksi, kuinka paljon terveydenhoitoon korvamerkityistä jäisi lopulta vanhuksille. Vanhuksien määrään perustuen suurin osa varoista olisi ohjattava Etelä-Suomen väkirikkaimmille alueille.

Kirjoittajat

Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
Twitter: @thhujanen

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
Twitter: @mikkolahm

Pekka Heino
erikoistutkija, Kela

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

Lisätietoa

• Hallituksen esitys Kela-korvausten säästöistä lausunnolle (valtioneuvosto.fi)
• Kelasto – Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
• Kelasto – Sairaanhoitokorvausten saajat/ Erikoislääkärit 2016 –
• Kelasto – Sairaanhoitokorvausten saajat/ Tutkimus ja hoito
• Terveydenhuollon menot ja rahoitus – THL Ennakkotiedot 2020. [8.9.2022]