Kotihoidon tuen kannatus pysyy, vaikka käyttö vähenee

Vanhemmat kannattavat edelleen kotihoidon tukea, ja vain harva olisi valmis luopumaan siitä kokonaan. Isät ovat kuitenkin valmiimpia lyhentämään tuen kestoa kuin äidit.

Kotihoidon tuen kannatus vanhempien keskuudessa on ollut Suomessa vahvaa, ja valtaosassa perheistä äiti käyttää tukea ainakin jonkin aikaa. Tuen käyttö on hyvin sukupuolittunutta, sillä isistä vain vajaa 10 prosenttia käyttää tukea. Kotihoidon tukijärjestelmää on kritisoitu erityisesti naisten työuraan ja palkkakehitykseen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi, mutta myös lasten eriarvoisuuden takia.

Lasten kotihoidon tuki on säännöllisesti kiivaankin yhteiskuntapoliittisen keskustelun aiheena, ja julkisuudessa on esitetty tuelle erilaisia muutostarpeita. Muun muassa sosiaaliturvauudistusta valmisteleva sosiaaliturvakomitea onkin arvioinut, että lastenhoidon tukijärjestelmää on Suomessa tarpeen muuttaa.

Vaikka pitkät kotihoidon tukikaudet ovat vähentyneet ja alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt viime vuosina, on osallistumisaste Suomessa edelleen matalammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme vanhempien näkemyksiä kotihoidon tuen uudistamisesta sukupuolen ja koulutustason mukaan. Lisäksi vertaamme vanhempien kantaa kotihoidon tuen lakkauttamiseen vuonna 2025 vastaaviin näkemyksiin vuonna 2019.

Vanhemmat eivät tue kotihoidon tuen leikkauksia

Vanhemmat suhtautuvat kriittisesti sellaisiin järjestelmän muutoksiin, jotka kaventaisivat mahdollisuuksia hoitaa lasta kotona kotihoidon tuen turvin.

Kotihoidon tuen keston lyhentäminen ei saa vanhempien keskuudessa laajaa kannatusta. Vain yksi seitsemästä (14 %) isästä on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kotihoidon tuen voisi lopettaa siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Äideistä harvempi kuin yksi kymmenestä (8 %) on tätä mieltä.

Kannatus tukijakson lyhentämiselle 1,5 ikävuoteen on vieläkin matalampaa. Harvempi kuin yksi kahdestakymmenestä (4 %) isästä ja vain yksi viidestäkymmenestä (2 %) äidistä on täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa.

Vanhemmat vastustavat tuen lakkauttamista vielä yleisemmin kuin sen lyhentämistä. Yhdeksän kymmenestä (89 %) äideistä ja kolme neljästä (74 %) isästä vastusti täysin tuen lakkauttamista. Vain 4 % isistä ja 2 % äideistä on täysin tai osittain sillä kannalla, että kotihoidon tuki voidaan lakkauttaa kokonaan.

Isien joukossa on äiteihin verrattuna selvästi enemmän niitä, jotka suhtautuvat neutraalisti kaikkiin kolmeen väittämään kotihoidon tuesta.

Korkeakoulutetut suhtautuvat muita myönteisimmin kotihoidon tuen lyhentämiseen – lakkauttamista kuitenkin vastustetaan läpi koulutusryhmien

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kannattavat hieman muita useammin ehdotusta tuen lopettamisesta siinä vaiheessa, kun lapsi on kaksivuotias.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista isistä osittain tai täysin samaa mieltä väitteestä on yksi kuudesta (17 %), perusasteen tai toisen asteen suorittaneista isistä yksi kymmenestä (9 %). Äideillä vastaavat osuudet ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla yksi kahdeksasta (13 %) ja perusasteen tai toisen asteen suorittaneista yksi kahdestakymmenestä (5 %).

Kielteisimmin tukikauden lyhentämiseen lapsen kahteen ikävuoteen saakka suhtautuvat korkeintaan toisen asteen suorittaneet äidit. Heistä peräti yli neljä viidestä (82 %) on tästä täysin eri mieltä.

Kotihoidon tuen lopettamista lapsen täyttäessä 1,5 vuotta kannattaa vain hyvin pieni osuus kaikissa koulutusryhmissä. Sitä eivät juuri kannata edes korkeasti koulutetut.

 

Kotihoidon tuen laaja kannatus tulee esille etenkin, kun esitetään kotihoidon tuen lakkauttamista kokonaan: ehdotuksen kannatus oli kaikissa koulutusryhmissä lähes olematonta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneet vanhemmat, erityisesti isät, vastustavat kuitenkin hieman muita vanhempia harvemmin tuen lakkauttamista. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista isistä täysin eri mieltä väitteen kanssa oli 69 %, perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista 79 %. Myös äitien kohdalla lakkauttamisen vastustus väheni hieman koulutustason kohotessa: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä 82 % oli täysin eri mieltä väitteen kanssa, perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista 93 %.

Vanhempien mielipiteitä tarkasteltiin myös lapsiluvun mukaan, mutta eroja ei juuri tullut esiin. Ainoastaan isien kohdalla leikkausten vastustus oli sitä voimakkaampaa mitä useampia lapsia isällä oli.

Aiempaa useampi vastustaa kotihoidon tuen lakkauttamista kokonaan

Vertailimme kotihoidon tuen lakkauttamista koskevaa väittämää vuoden 2019 Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyn tuloksiin. Eri vuosien kyselyt eivät ole täysin vertailukelpoisia muun muassa hieman erilaisten otosten vuoksi, mutta ne kertovat silti pienten lasten vanhempien näkemyksistä samalla tavalla muotoiltuun väittämään.

Sekä äitien että isien joukossa vastustus kotihoidon tuen lakkauttamista kohtaan on kasvanut. Vuonna 2019 äideistä 78 % vastusti lakkauttamista, kun osuus vuonna 2025 oli 89 %. Isien kohdalla vastustus oli 66 % vuonna 2019 ja 74 % vuonna 2025.

Suhtautuminen kotihoidon tukeen on muuttunut läpi koulutusryhmien, sillä myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet vanhemmat kannattavat tuen lakkauttamista selvästi aiempaa harvemmin. Tuen lakkauttamista kannattavien korkeakoulutettujen vanhempien osuus on puolittunut vuosien 2019 ja 2025 välillä (4–8 % vrt. 2–4 %).

Vähenevä käyttö ei hieman yllättäen vähennä kotihoidon tuen kannatusta

Kaiken kaikkiaan kotihoidon tuen kannatus näkyy vuoden 2025 Perhevapaakyselyssä edelleen vahvana sekä äitien että isien näkemyksissä. Tulos on hyvin samansuuntainen kuin aiemmissa kyselytutkimuksissa, ja vahva kannatuspohja näkyy myös tuen korkeassa käyttöasteessa.

Julkisuudessa esitetyt ehdotukset kotihoidon tuen lyhentämisestä tai sen lakkauttamisesta kokonaan eivät juuri saa kannatusta pienten lasten vanhempien keskuudessa. Ehkä hieman yllättävää on se, että vastustus järjestelmän lakkauttamista kohtaan oli nyt jopa voimakkaampaa kuin kuusi vuotta aiemmin.

Pieni osa vastaajista olisi kuitenkin valmis leikkaamaan tuen kestoa vuodella.

Rekisteritiedon valossa tiedetään, että kotihoidon tukea käytetään hieman harvemmin ja lyhyemmän aikaa aiempaan verrattuna. Äidit käyttävät tukea keskimäärin siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5–2-vuotias (61 % äideistä). Vanhempien varovainen valmius rajata kotihoidon tuen kestoa lapsen kaksivuotispäivään heijastelee tuen nykykäyttöä.

Kotihoidon tukijaksot saattavat edelleen lyhentyä, mutta säilyykö tuen kannatus silti?

Jos isien vanhempainvapaan käyttö yleistyy entisestään, äitien kotihoidon tukijaksot voivat edelleen lyhentyä. Tämä saattaa vähitellen heijastua myös vanhempien suhtautumiseen kotihoidon tuen lakkauttamista tai tukijakson lyhentämistä koskeviin ehdotuksiin.

Toisaalta voi myös olla, että vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa selvästi pidennetty isille suunnattu kiintiö vanhempainvapaasta on saanut vanhemmat vastustamaan sellaisia perhevapaisiin tehtäviä muutoksia, jotka entisestään kaventaisivat vanhempien mahdollisuutta jakaa vapaat keskenään haluamallaan tavalla.

Voi olla, että vanhemmat pitävät kotihoidon tukijärjestelmää itsessään periaatteellisella tasolla niin tärkeänä, että siihen ei juuri haluta tehdä muutoksia, vaikka leikkaukset eivät kohdistuisi vastaajaan itseensä.

Kirjoittajat

Anna Grahn
tutkija, Kela
anna.grahn@kela.fi

Lotta Arvilommi
tutkimusharjoittelija, Kela
lotta.arvilommi@kela.fi

Johanna Lammi-Taskula
johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.lammi-taskula@thl.fi

Anneli Miettinen
tutkimuspäällikkö, Kela
anneli.miettinen@kela.fi

Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.narvi@thl.fi

Miia Saarikallio
erikoistutkija, Kela
miia.saarikallio@kela.fi

Kotihoidon tuki lyhyesti

Kotihoidon tuki on tarkoitettu lasta kotona hoitaville perheille, ja sitä on mahdollista käyttää siihen saakka, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Tukea voidaan maksaa myös kotona hoidettavasta yli 3-vuotiaasta lapsesta, jos hänen alle 3-vuotiaasta sisaruksestaan maksetaan kotihoidon tukea.

Näin tutkimus tehtiin

Kelan tutkimus toteutti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuoden 2025 lopulla Perhevapaakyselyn, joka kohdennettiin 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 793 äitiä ja 1 556 isää. Kyselyn vastausaste oli äideillä 36 prosenttia ja isillä 22 prosenttia.

Lähteitä ja lisätietoa

Kela (2024). Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2024.

Miettinen, A., ja Keskinen, S. (2026). Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Kelan tilastouutinen 12.3.2026.

Miettinen, A., ja Saarikallio-Torp, M. (2023). Äitien kotihoidon tukijaksot lyhentyneet – väestöryhmittäiset erot yhä suuria. Yhteiskuntapolitiikka, 88(2), 168–175.

Saarikallio-Torp, M., ja Miettinen, A. (2025). Perhevapaauudistus lisäsi isien vanhempainvapaiden käyttöä – uusia joustomahdollisuuksia kuitenkin käytetään vain vähän. Kelan tutkimusblogi. 20.5.2025.

Saarikallio-Torp, M., Miettinen, A., ja Heinonen, H.-M. (2020). Kotihoidon tuen kannatus edelleen vahvaa – asenteet leikkaamista kohtaan kuitenkin lieventyneet. Kelan tutkimusblogi. 19.2.2020

Saarikallio-Torp, M., Miettinen, A., Valkama, V., Hyvärinen, S., ja Heinonen, H-M. (2023). Äitien ja isien näkemyksiä perhevapaiden uudistamisesta. Tuloksia Kelan äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselystä. Työpapereita, 178. ISBN: 978-952-284-170-4

STM (2025). Sosiaaliturvakomitea keskusteli työnteon kannusteista lapsiperheissä. [luettu 20.3.2026]