Toimeentulotukeen tulevat muutokset osuvat kaikkiin tukea saaviin

Keväällä 2026 perustoimeentulotukeen tulee monia leikkauksia ja kiristyksiä. Niistä yleisleikkaus aikuisten perusosaan kohdistuu kaikkiin saajakotitalouksiin, perusosien tiukempi alentaminen tulottomiin ja ansiotulojen täysimääräinen huomioiminen työssäkäyviin.

Vuonna 2025 perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi kolme prosenttia, kun taas tuen kustannukset kasvoivat yli 20 prosenttia. Pitkäaikaisesti tukea saavien määrä on niin ikään kasvanut noin 20 prosentilla eli noin 15 000 kotitaloudella.

Alkuvuodesta 2026 voimaan astuu monta merkittävää muutosta laissa toimeentulotuesta. Tarkastelen tässä kirjoituksessa tuoreisiin vuoden 2025 tietoihin perustuen, minkälaista joukkoa keskeisimmät lakimuutokset koskevat.

Tuleviin muutoksiin johtanutta lakimuutosta (HE 116/2025) perusteltiin Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksella toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta. Pyrkimyksenä on ”vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana rahaetuutena”. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan 70 miljoonan euron säästöjä julkistalouteen.

Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden tukea leikataan

Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden toimeentulotuen perusosaa leikataan maaliskuusta alkaen 2–3 prosentilla. Euroissa tämä tarkoittaa kotitaloustyypistä riippuen noin 10–20 euroa vähemmän kuukaudessa.

Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai yhteensä noin 278 000 aikuista. Yksin asuvia (vuoden viimeisen tukikuukauden perusteella) heistä oli 56 prosenttia, vanhemman luona asuvia 6 prosenttia, muita yhden hengen kotitalouksia 8 prosenttia, puolison kanssa asuvia 8 prosenttia, puolison ja lasten kanssa asuvia 12 prosenttia ja yhden aikuisen lapsiperheiden aikuisia 10 prosenttia.

Alaikäisten perusosiin on tulossa pääsääntöisesti pieniä 0,1–0,7 prosentin korotuksia. Perustoimeentulotukea saaneita lapsia oli vuoden 2025 aikana yhteensä noin 88 000. Heistä 56 prosenttia asui yhden aikuisen lapsiperheessä ja 44 prosenttia kahden aikuisen lapsiperheessä.

Hallituksen esityksessä perusosien suuruuteen tulevien muutosten säästövaikutukseksi on arvioitu 28 miljoonaa euroa.

Perusosan alentaminen kohdistuu pääosin vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja oleviin

Toimeentulotuen perusosan alentamista 20–40 prosentilla on voitu tähän asti harkita, jos tuen saaja on laiminlyönyt velvollisuuttaan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai ei ole noudattanut työttömyysturvaan liittyviä velvoitteita. Perusosaa alennettiinkin vuonna 2024 kuukausittain noin 3 prosentilla tuen saajista. Vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja olevien joukossa osuus oli suurempi, 5–9 prosenttia.

Jatkossa perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa ja aiempaa enemmän, jopa 50 prosentilla. Koska alentamiset kohdistuvat pääosin vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja oleviin, eli niin sanottuihin tulottomiin henkilöihin, kuvaan seuraavaksi tarkemmin tätä joukkoa. Joukkoa on rajattu muun muassa tilanteen keston mukaan, sillä monet ovat tulottomia vain lyhyen aikaa eikä alentamisia tehdä heti ensimmäisenä tulottomana kuukautena.

Yhteensä vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti vuoden 2025 aikana tulottomina olleita työikäisiä henkilöitä oli noin 49 000. Näiden henkilöiden tarkempi määritelmä löytyy kirjoituksen lopusta. Suurin osa (60 %) heistä oli miehiä ja kolmannes (35 %) oli 18–24-vuotiaita.

Neljä viidestä (80 %) tulottomasta asui yhden hengen kotitalouksissa eli joko yksin, vanhemman luona tai muiden kanssa oman toimeentulotukikotitaloutensa muodostaen. Puolison tai lasten kanssa asui erilaisilla kokoonpanoilla 6–8 prosenttia.

Yli puolet (57 %) tulottomista sai tukea yhteensä vähintään 10 kuukautena vuonna 2025. Lähes joka kolmannelta (29 %) Kela alensi toimeentulotuen perusosaa jo vuonna 2025 vähintään yhden kuukauden ajan.

Perusosaa voidaan alentaa aiempaa useammissa tilanteissa

Jatkossa perusosaa voidaan alentaa silloin, kun tuen saaja jättää hakematta ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaa tai sairauspäivärahaa, joihin hänellä todennäköisesti voisi olla oikeus. Myös se, että tuen saaja ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi, on peruste perusosan alentamiselle.

Molemmissa tapauksissa tuen saajalla on kuukausi aikaa korjata toimintaansa, jonka jälkeen Kela voi alentaa tuen perusosaa 50 prosentilla.

Velvollisuus ilmoittautua kokoaikaista työtä hakevaksi työnhakijaksi koskee jatkossa myös osa-aikaista työtä tekeviä henkilöitä ja päätoimisia opiskelijoita, jotka opiskelevat saamatta ensisijaista etuutta.

Lisäksi perusosaa voidaan alentaa 20–40 prosentilla tilanteissa, joissa tuen saaja on saanut työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä sanktion. Sanktio voi olla karenssi, eli määräaikainen työttömyysturvan menetys, tai työssäolovelvoite, jonka seurauksena oikeus työttömyysturvaan palaa vasta, kun henkilö on ollut työssä tai työvoimapalvelussa määrätyn ajan. Myös työttömyysturvan karensseihin on tulossa muutoksia alkuvuodesta.

Jatkossakin päätös tuen alentamisesta tehdään kuukausittain, ja se vaatii yksilökohtaista harkintaa eikä saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa tai olla muuten kohtuutonta. Tätä harkintaa tekevät jatkossakin Kelan ratkaisuasiantuntijat, joilla on mahdollisuus pyytää hyvinvointialueen sosiaalihuollolta lausunto perusosan alentamiseen vaikuttavista tekijöistä.

Vaarana on, että tuen saajien tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien tai elämäntilanteen arviointi osoittautuu vaikeaksi varsinkin, jos heistä ei ole tai heiltä ei saada riittävästi tietoa.

Yllä mainittujen lakimuutosten on hallituksen esityksessä arvioitu säästävän yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan pienentyvän 96 miljoonalla eurolla, mutta esimerkiksi siirtymät muiden etuuksien piiriin aiheuttavat kustannuksia muualla.

Myös tulojen vaikutukseen tulee muutoksia

Maaliskuusta 2026 alkaen kaikki 18 vuotta täyttäneiden ansiotulot (palkka- ja yrittäjätulot) huomioidaan tuloina täysimääräisesti. Tähän asti tuen saaja on voinut saada ansiotuloja kuukausittain 150 euroa ilman, että se on vaikuttanut hänen saamaansa tuen määrään. Tätä voidaan kutsua esimerkiksi toimeentulotuen ansiotulovähennykseksi.

Vuoden 2025 aikana ansiotuloja oli yhteensä noin 44 000:lla eli 17 prosentilla kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Kuukausittain 7–9 prosentilla kotitalouksista oli tuloja. Keskimääräiset ansiotulot näitä tuloja saaneilla kotitalouksilla olivat noin 660 euroa kuukaudessa.

Lähes 60 prosenttia ansiotuloja saaneista kotitalouksista oli yhden hengen kotitalouksia, mutta työssäkäynti on suhteellisesti yleisempää tukea saavissa lapsiperheissä ja pariskuntien joukossa. Kahden aikuisen lapsiperheistä 44 prosentilla oli vuoden aikana ansiotuloja, pariskunnista ja yhden aikuisen kotitalouksista 25–26 prosentilla. Yhden hengen kotitalouksista ansiotuloja saaneiden osuus oli 12–13 prosenttia.

Kun kotitalouden aikuisten saamat ansiotulot otetaan jatkossa täysimääräisenä huomioon, voi käydä niin, että kotitalous ei enää ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Vuonna 2025 reilulla kolmanneksella (noin 16 000) ansiotuloja saaneista kotitalouksista tuen määrä oli jonain kuukautena alle kotitalouden ansiotulovähennyksen määrän (yhden aikuisen kotitalouksilla 150 euroa ja kahden aikuisen kotitalouksilla 300 euroa). Kun jatkossa heidän tulonsa otetaan kokonaisuudessaan huomioon, heillä ei enää olisi oikeutta toimeentulotukeen, jos tulot ja menot pysyvät muuten ennallaan. Yhteensä tällaisia tukikuukausia oli noin 23 000.

Valtaosassa kotitalouksista maksettu tuki alitti ansiotulovähennyksen määrän kuitenkin vain yhtenä kuukautena, vaikka kotitalous olisikin saanut tukea useampana kuukautena. Keskimääräinen tukisumma sellaisena kuukautena, kun tuki jäisi ansiotulovähennyksen poistumisen vuoksi kokonaan saamatta, oli 70 euroa.

Sellaisia tukikuukausia, kun tuen saanti jatkuu, mutta tukisumma ansiotulovähennyksen poistumisen myötä pienenee, on huomattavasti enemmän, noin 115 000. Näissä tapauksissa keskimääräinen tukisumma on ollut noin 700 euroa. Siitä leikkaantuisi enimmillään 300 euroa, jos kyseessä on kahden yli 150 euroa tienaavaan työssäkäyvän aikuisen kotitalous.

Hallituksen esityksen mukaan ansiotulovähennyksen poisto säästää 18 miljoonaa euroa perustoimeentulotuen kustannuksista. Jatkossa myös niin sanotusti vähäiset avustukset huomioidaan täysimääräisesti, kun aiemmin yksin asuvilla voitiin jättää avustuksia (kuten lahjoja) huomioimatta 50 euroa ja perheillä 100 euroa kuukaudessa. Vähäisten avustusten täysimääräisen huomioimisen osalta säästöjä on arvioitu tulevan 6 miljoonaa euroa.

Muutokset kohdistuvat vaihtelevasti kaikkiin toimeentulotuen saajiin

Perusosan tason leikkaaminen 2–3 prosentilla kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä kohdistuu lähtökohtaisesti kaikkiin perustoimeentulotukea saaviin kotitalouksiin, joita viime vuonna oli yhteensä noin 257 000. Lapsiperheillä lasten perusosiin tehtävät korotukset kompensoivat leikkausta hieman, mutta aikuisten perusosien leikkaus kompensoituu niillä täysimääräisesti vain äärimmäisen harvinaisissa tilanteissa.

Tiukennus toimeentulotuen perusosan alentamiseen kohdistuu pääasiassa vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja oleviin henkilöihin eli niin sanottuihin tulottomiin. Heitä on vuoden 2025 tietojen perusteella noin 49 000 henkilöä, joskin tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi työttömyysturvan odotusajalla olevia, jotka eivät sen vuoksi ole oikeutettuja työttömyysturvaan, vaikka muuten täyttäisivätkin sen ehdot.

Ansiotulojen täysimääräinen huomioiminen koskee kaikkia ansiotuloja saaneita 18 vuotta täyttäneitä, joita oli viime vuonna yhteensä 44 000 kotitaloudessa. Valtaosa kotitalouksista säilyttää edelleen oikeutensa perustoimeentulotukeen, mutta maksettavan tuen määrä pienenee poistettavan ansiotulovähennyksen verran eli enimmillään 150–300 euroa kotitaloutta kohden.

Kelan tutkimus seuraa muutoksia

Saamme jatkossa aiempaa tarkempaa rekisteritietoa esimerkiksi niistä tilanteista, joissa perusosan alentamista ylipäänsä harkitaan. Alentamistapausten lukumääriä voi seurata julkisista tilastoista huhtikuusta alkaen. Eduskunta on myös edellyttänyt, että Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyötä perusosan alentamistapauksissa seurataan.

Eduskunta edellytti niin ikään, että lain muutosten vaikutuksia esimerkiksi lapsiperheiden toimeentuloon ja ylipäänsä toimeentulotuen hakijoiden palveluihin osallistumiseen, työllistymiseen ja itsenäiseen selviytymiseen tulee seurata ja arvioida. Kelan tutkimuksessa näin tehdään sekä tilastoihin perustuen että pidemmässä tutkimushankkeessa.

Ottaen huomioon heikon työllisyystilanteen, muuhun sosiaaliturvaan jo aiemmin kohdistetut leikkaukset, toimeentulotuen roolin muiden etuuksien täydentäjänä sekä työttömyysturvan karensseihin tehtävät muutokset, voi jo tällä hetkellä olettaa, että toimeentulotuen tarve tuskin vähenee ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Lisäksi vaarana on, että viimesijainen turva ei jatkossa pysty turvaamaan välttämätöntä toimeentuloa varsinkaan niillä ihmisillä, jotka eivät pysty toimimaan järjestelmän edellyttämällä tavalla tai heidän elämäntilanteensa ei ole niin selvä tai sovi mihinkään kategoriaan.

Kirjoittaja

Tuija Korpela
tutkija, Kela
tuija.korpela@kela.fi

Lisätietoa

Tässä kirjoituksessa ei esitellä kattavasti kaikkia toimeentulotukilakiin tulevia muutoksia. Lisätietoa muutoksista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta Toimeentulotuen muutokset tulevat voimaan 1.2.2026 (valtioneuvosto.fi).