Kela tutkii kuntoutusta -seminaari kokosi uutta ja ajankohtaista tietoa
Kelassa tehdään laaja-alaista kuntoutuksen tutkimusta ja hyödynnetään erityyppisiä tutkimusasetelmia ja -menetelmiä. Kela myös rahoittaa useita kuntoutuksen tutkimukseen liittyviä hankkeita. Kelan kuntoutustutkimuksen seminaarissa esiteltiin laajasti tuoretta tietoa kuntoutuksen tutkimuksen alueelta. Tässä kirjoituksessa kokoamme seminaarin antia ja tarjoamme lukijalle makupalan laajasta kattauksesta kuntoutukseen liittyvää tietoa.
Kela tutkii kuntoutusta – kuntoutus kaikkien ulottuville -seminaarissa kerättiin yhteen Kelan tekemää ja rahoittamaa tutkimusta. Tutkimuksia esitteli laaja joukko tutkijoita yhteistyötahoilta ja Kelan tutkimuksesta. Seminaarin kantava teema oli yhdenvertaisuus kuntoutuksen tutkimuksessa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla yhdenvertaisuutta tarkastellaan usein palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. Saavutettavuutta edistävät palvelujen edullisuus ja sijoittuminen, rakennetun ympäristön esteettömyys, viestintä ja vuorovaikutus, palveluiden ymmärrettävyys ja käytettävä kieli, mahdollisuus käyttää palvelua erilaisissa asiointikanavissa, palvelujen sosiaalinen turvallisuus sekä kunnioittava ja yhdenvertainen kohtelu.
Kuulimme esimerkit yhdenvertaisuudesta kuntoutuksen tutkimuksessa liittyen saamenkielisten asiakkaiden sekä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutukseen. Yhtenä kehittämiskohteena molempien ryhmien kuntoutuksessa nousi esiin kuntoutuksesta saatavilla oleva tieto ja viestiminen. THL:n edustaja Shadia Rask kuvasi kommenttipuheenvuorossaan muun muassa käytännön esimerkkejä THL:n monikielisestä ja monikanavaisesta koronaviestinnästä sekä yhdenvertaisuuteen liittyvän osaamisen kehittämisestä organisaatiotasoisesti. Rask tiivisti esityksensä hyvin yhdenvertaisuutta kuvaavaan ajatukseen:
”Se, mikä on minulle tuttua ja turvallista, ei ole sitä kaikille.”
– Shadia Rask
Kuntoutusta tulotasoon katsomatta?
Yhdenvertaisuutta käsiteltiin Toimeentulo ja kuntoutus -rinnakkaissessiossa tarkastelemalla muun muassa sitä, onko ihmisillä mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen tuloistaan riippumatta, keille kuntoutus kohdistuu sekä mitä kuntoutujan taloudellinen tilanne ja tuki merkitsee kuntoutuksen toteutumiselle.
Työryhmän esityksissä käytiin läpi, miten Kelan kuntoutus kohdentuu pienituloisille, minkälaista tukea palvelujärjestelmä tarjoaa perheille, miten taloudellinen toimeentulo on osa toimintakykyä ja millä tavoin kuntoutusraha toimii kehitysvammaisten nuorten kuntoutumisessa. Toimeentulo on moniulotteinen osa-alue, joka tulee huomioida sekä kuntoutuksen järjestämisessä että koko kuntoutusprosessin aikana.
Etäkuntoutus tarjoaa monia mahdollisuuksia eri asiakasryhmille
Uusia rakennuspalikoita etäkuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen -työpajassa pohdittiin, mihin kannattaa kiinnittää huomiota etäkuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Alustuksilla johdateltiin etäkuntoutuksen sosioteknisen näkökulman sekä kuntoutuksen ydinelementtien hyödyntämiseen etäkuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Osallistujat pääsivät keskustelemaan etäkuntoutuksen suunnittelusta pienryhmissä, joiden teemat olivat lasten ja nuorten kuntoutus, työikäisten kuntoutus ja ikääntyneiden kuntoutus. Keskusteluissa nostettiin esille etäkuntoutuksen uudet toimintatavat, joilla mahdollistetaan aito yhteistoiminta sekä toimintakyvyn arviointi etäyhteydellä. Pohdittiin myös etäkuntoutuksen tuomia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään kuntoutukseen esimerkiksi ikääntyneiden kuntoutuksessa.
Kuntoutuksesta tukea omaishoitajien hyvinvointiin
Ikääntyneiden omaishoitajien kuntoutuksen vaikuttavuus ja sen tutkiminen -sessiossa saimme kuulla omaishoitajille suunnatun Kelan kuntoutuskurssin vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa sekä omaishoidon kuormittavuuteen. Lisäksi kuulimme verkkokuntoutuksen haasteista ja mahdollisuuksista omaishoitajien kuntoutuskurssilla.
Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin, että ikääntyneiden omaishoitajien kuntoutuksessa on paljon hyvää. Kuntoutuskursseille ei esimerkiksi edellytetä lääkärin lähetettä tai sopimusomaishoitajuutta. Hän kuitenkin pohti myös muun muassa sitä, sisältyykö omaishoitajien kuntoutukseen niin sanottu rakenteellinen paradoksi: uupuneella omaishoitajalla ei välttämättä ole voimavaroja hakeutua kuntoutukseen.
Session puheenvuoroissa tuotiin esille kuntoutuksen merkitystä sekä saavutettavuutta omaishoitajille. On tärkeää huomioida ikääntyneiden omaishoitajien toiveet ja osaaminen, saatavilla oleva tuki osallistumiseen sekä se, että omaishoitajille on tarjolla erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja.
Erilaisten asiakkaiden arki kuntoutuksen tutkimuskohteena
Asiakkaan rooli kuntoutuksessa ja kuntoutumisen edistäminen arjessa -työryhmässä tarkasteltiin asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä roolia kuntoutuksessa ja kuntoutumisen edistämistä arjessa.
Työryhmässä kuulimme esimerkiksi kehitysvammaisten lasten vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä omasta roolistaan ja osallistumisestaan kuntoutukseen. Saimme kuulla myös osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta ja digitaalisesta sovelluksesta, joka kehitettiin lapsen ja nuoren kuntoutumisprosessin edistämiseksi arjessa sekä tavoitteiden saavuttamisen avuksi.
Työryhmässä esiteltiin myös, miten valmentavan työtavan myötä voidaan vahvistaa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kiinnittymistä asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä arjen toimintaan, tarpeisiin ja toiveisiin.
Omakuntoutuksen käsitteeseen tutustuttiin Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimushankkeen myötä, joka selvitti arjessa tapahtuvan työskentelyn vaikutuksia ja toteutumista Kelan kuntoutuspalveluissa. Omakuntoutus edellyttää asiakkaalta riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä edellytyksiä sekä työskentelyä tukevaa ympäristöä.
Yhdessä pohdittiin, millaisilla uudenlaisilla menetelmillä ja tutkimusasetelmilla saataisiin nykyistä monipuolisemmin tietoa kuntoutuksen toteutumisesta ja vaikutuksista asiakkaan arjessa. Puhujien näkemys oli, että tarvitaan monitieteistä ja -menetelmällistä tutkimusta sekä systeemistä näkökulmaa hyödyntävää tutkimusta.
Monimenetelmällisyys rikastuttaa kuntoutuksen tutkimusta
Toki monipuoliseen seminaaripäivään mahtui myös menetelmällisiä näkökulmia. Integroiva monimenetelmällinen kuntoutuksen tutkimus -sessio oli vuoropuhelu monimenetelmällisen tutkimuksen luonteesta, erityisesti integratiivisuudesta ja siihen liittyvistä tutkimuskäytännöistä.
Menetelmällisiä ratkaisuja ja niiden toteuttamista tarkasteltiin kahdessa aidossa Muutos 3-hankkeen osatutkimuksessa, jotka kohdistuivat kuntoutuspalvelun toteutumiseen ja toimivuuteen. Yhdessä pohdimme, millaisilla käytännöillä integraatiota tutkimuksessa oli toteutettu. Keskustelua käytiin siitä, millaisia suhteita aineistojen välillä oli ja miten tutkimuksen eri komponentit olivat vuorovaikutuksessa.
Kuntoutuksen yhdenvertaisuuden näkökulmasta monimenetelmällinen tutkimus tarjoaa kiinnostavan perspektiivin; erityisesti transformatiivis-emansipatorinen tutkimus voi edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Kelan kuntoutuksen tutkimuksen seminaarit jatkuvat
Kuten tämä seminaari osoitti, Kelan kuntoutuksen tutkimuksen seminaarit kiinnostavat laajasti. Seminaaria seurasi etänä runsas joukko kuulijoita, ja paikan päällä sali oli täysi. Tutkimustiedon hyödyntämisen kannalta on merkityksellistä, että uutta tutkimustietoa levitetään näiden tapahtumien myötä mahdollisimman laajasti kuntoutuksen kanssa eri tavoin työskenteleville ammattilaisille.
Tapahtuma oli onnistunut ja tarjosi paljon hedelmällisiä yhteisiä keskusteluja ja tapaamisia tutkimustiedon äärellä. Haluammekin kiittää kaikkia seminaariin osallistuneita esiintyjiä ja yhteistyökumppaneita, jotka olivat osana tämän hienon tapahtuman toteuttamista. Haluamme lämpimästi kiittää myös kaikkia tutkimuksiin osallistuneita henkilöitä, kuten palveluntuottajia, kuntoutuksen asiantuntijoita ja asiakkaita, jotka antavat arvokasta tietoa tutkimuksissa hyödynnettäväksi.
Tavataan taas kuntoutuksen tutkimuksen äärellä Kelan seminaareissa!
Kirjoittajat
Sonja Tuomisto
Erikoistutkija, Kela
Ismo Ukkola
Tutkija, Kela
Riitta Seppänen-Järvelä
Tutkimuspäällikkö, tutkimusprofessori, Kela
Lue lisää
THL. 2019. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet.
THL. 2023. Saavutettavat palvelut.